Viikko 15/2026 (6. – 12.4.2026)
Kevään lämpöennätyksiä on tehty. Yli kympin on päästy jo jokusena päivänä ja aurinko lämmittää vielä lisää. Vastavuoroisesti aamut ovat olleet kylmiä. Loppuviikosta pakkasella oltu joka aamu, pahimmillaan viisikin astetta. Mutta tätähän tämä kevät on.
Tällä viikolla myös havahduin, että olen päässyt pitkän kiusalistan parista kiusasta eroon. Pikkuvarpaan syylä tai hiertymä tai mikä nyt sitten olikaan, on hävinnyt eikä se enää satu kävellessä. Myös toisen kantapään pohjan kipu on hävinnyt jonnekin. Myös oikean polven takaosa on jo aika hyvässä kunnossa, eikä venyttely enää juurikaan satu. Ei se kyllä ihan kunnossa vielä ole, mutta parempaan päin menossa.
Maanantai oli vielä vapaata pääsiäisen vuoksi. Reenipäiväkirjaan ei tullut kuin 90 minuutin salitreeni Lielahden Liikussa. Loppuajan touhusin pihahommissa. Reissupyörän etuhaarukkaan tuli myös asennettua uusi laukkuteline.
Tiistaina pyörällä toimistolla. Aamulla oli muutama aste lämpöä ja kosteaa. Illalla vähän lämpeenpää. Kotona poljin Rouvyssä 84 minuutin polkaisun 192W keskiteholla. Jalat olivat aika väsyneet, mutta loppuun asti piti painaa.
Keskiviikon sulkapallovuoro oli peruttu, joten suunnitelmiin tuli muutoksia. Aamulla pyörällä toimistolle. Aamupäivällä perinteinen Ratinen juoksulenkki töistä päin. Pari astetta oli lämpö, aurinko paisteli ja koillisesta puhalteli napakasti. Tällä kertaa reilu kymppi meni noin 48 minuuttiin, joten keskari oli 4:41 min/km ja keskisyke 131bpm. Viimeinen kilsa taas reippaampaa. Illalla vielä töistä pyörällä Lielahteen salille tekemään 90 minuutin salitreeni.
Torstai oli vaihteeksi autopäivä, kun piti käydä hammaslääkärissä. Illalla, kun olin yksin kotona, poljin Rouvyssä vähän normaalia arkitreeniä pidemmän polkaisun. Ylämäkireitin ansiosta keskitehot nousivat 201W:iin. Taisi olla tämän sisäpyöräkauden kovimmat keskitehot. Tällä kertaa jaksoi ihan hyvin.
Perjantaina kotikonttorilla. Illaksi piti ajella Turun kautta Naantaliin kylpyläviikonloppua viettämään. Aamulla kävin juoksemassa kotoa Virelä – Kalkku – Tesoma -lenkin. Matkaa kertyi hieman reilu kymppi ja aikaa kului vähän alle 48 minuuttia. Eli keskari oli 4:40 min/km. Jalassa oli ensimmäistä kertaa uudet Niken Vomerot. Alkuun ne olivat hieman oudot juosta, mutta kun kilometrejä kertyi, niin niiden kanssa alkoi pääsemään sinuiksi. Ihan vauhdikkaat menopelit kyllä olivat. Aamupäivällä sain myös idean, että pidänkin vähän lyhyemmän työpäivän ja lähden aiemmin Turkuun, jossa voisin tehdä pienen pyörälenkin ennen kuin haen Tuulin rautatieasemalta, jonne hän tuli Helsingistä. Näin myös sitten tein. Ensin ajoin auton Nummen Pyörän pihaan ja tein pienen ekskurion perinteisekkääseen pyöräliikkeeseen. Ja kyllä jotain pientä sielä mukaankin lähti. Sitten otin gravel-pyörän alleni ja tein kauden ensimmäisen ulkopyörälenkin (jos työmatkapyöräilyjä ei lasketa). Ensi poljin Littoistenjärven ohi. Sieltä Piikkiöön ja Kaarinaan, ja lopuksi Kupittaan kautta takaisin Nummen Pyöräliikkeelle. Matkaa kertyi 32 kilometriä ja aikaa kului 75 minuuttia. Keskitehot olivat 172W. Illalla sitten vielä kylpylöintiä ja pieni kävelylenkki Naantalin keskustassa.
Lauantaina tukeva hotelliaamiainen. Ennen pyörälenkille lähtöä pieni vatsan laskettelu kävely ja pötköttelyä. Kun lämpö nousi riittävästi niin sitten taas graveli alle ja polkemaan. Reitti kulki Naantalista ensin Merimaskuun. Sitten reitin varrelle jäi Askainen, Lemu, Nousiainen, Masku ja Rusko. Loppumatka Raision ja Turun kautta takaisin Naantaliin oli paikoin valoissa seisomista ja melkoista navigointia. Matkaa kertyi noin 79 kilometriä ja aikaa kului hieman päälle kolme tuntia. Keskari jäi vähän alle 26 km/h ja keskitehot 165W:iin. Ihan mukava pyöräreitti (loppua lukuunottamatta) ja hyvin tarkeni, eikä itätuulikaan ihan hirveästi haitannut. Uusi reittejä kertyi taas plakkariin. Sauna ja kylpylä maistui kyllä polkaisun päälle.
Sunnuntaina ylös seiskan aikoihin. Siitä sitten heti juoksukamppeet päälle ja baanalle. Pakkasta oli asteen verran, mutta aurinko alkoi pian lämmittämään. Kylpylältä lähdin ensin juoksemaan rantoja pitkin kohti muumimaailmaa, ja tuon saaren kiersinkin alkumatkasta ympäri. Sitten Ukko-Pekan sillan kautta Kultarantaan. Sieltä ei löytynyt lenkkiseuraa, vaikka kävin parkkiksella kääntymässä. Loppumatkan seikkailin Naantalia ristiin rastiin. Matkaa kertyi 22.5 kilometriä ja aikaa kului hieman alle kaksi tuntia. Keskivauhti oli 5:16 min/km ja syke 123bpm. Muuten meni ihan hyvin ja kevyesti, muuta viimeisellä kilsalla alkoi vasen lähentäjä vähän kipuilemaan. Reitti oli kuitenkin aika mäkinen. Onneksi kipu ei kuitenkaan jäänyt päälle. Sitten pikaisesti kylpylän puolelle saunaan, ja sitten pikaisesti aamupalalle. Hieman aiemmin olisi voinut herätä, niin olisi voinut vähän pidempään saunoa ja kylpeä. Taas meni minuuttiaikatauluksi. Naantalista ajoimme Kurjenrahkan kansallispuistoon, jossa kävelimme reilun kuuden kilometrin lenkin Savojärven ympäri. Komea oli sää, kun lämpö nousi 14 asteeseen ja aurinko paisteli.
Viikolla tuli hommattua muutakin uudet tossut. Mallorcan matkalle teettämäni Suomi-aerosukat saapuivat, kuten myös Suomi-pyöräilypaita. Kyllä näillä nyt kelpaa Suomea edustaa etelän matkalla.
