Viikko 34/2025 (18.-24.8.2025)
Kyllä se kesä taisi olla sitten tässä. Mahdettiinkohan päästä kertaakaan yli viidentoista asteen lämmöissä, ja olikohan yhtään täysin sateetointa päivää. Mutta ei siinä mitään, kyllä syksykin kelpaa. Eikä tässä nyt enää ole ollut kovin isoa hinkua pitkille pyörälenkeillekään, etenkin kun uusien kuitukiekkojen paikalleen laitto ei taida onnistua enää tämän vuoden maantiepyörälenkeille. Vielä on muutamaan paikkaa kysely vetämässä, että löytyisikö jotain adapteriratkaisua, vai pitääkö suunnitella ensi talveksi taas pyöräprojektia. Halvemmalla pääsisi, kun hommaisi vain uuden etuhaarukan, mutta toinen, kalliimpi vaihtoehto, olisi hommata kokonaan uusi runko ja kasata siitä uusi maantiekiituri vanhan pyörän osasarjasta.
Kaikki tämän viikon illat ovat menneet robottiruohonleikkurin raja- ja ohjauskaapelin upotuksessa nurmikkoon. Noin 430 metriä sitä kaikenkaikkiaan upposi ennen kuin koko leikattava alue oli kierretty. Ensimmäisenä päivänä meinasi tulla uskon puutu koko hommaan, kun reilussa kahdessa tunnissa sain pikkulapiolla kaapelia paikoilleen vain 40 metriä. Onneksi keksin ottaa pikkurälläkän käyttöön ja aloin tekemään sillä uraa nurmikkoon. Ei sekään mikään sateentekijä ollut (vaikka aika usein satoikin), mutta kyllä se ainakin tuplasi nopeuden, jolla kaapelia meni piiloon. Sunnuntaina sain viimeisen pätkän ohjauskaaplia maahan. Itse robotin käyttöönotossa ei sitten ollutkaan enää mitään ihmeellistä. Kaapelit kun olivat kunnossa, niin pienen pohdinnan jälkeen “se “Husky” lähti mönkimään pitkin pihaa. Tuolla se nytkin sateessa painelee ja tekee siistiä jälkeä. Tosin ei taida kauheasti enää tälle kaudelle olla leikattavaa, jos näin kylmät kelit jatkuvat.
Tällä viikolla tuli aloitettua kesätauon jälkeen kotisalihommatkin. Kevyesti yritin aloittaa, mutta kyllä sitä siltikin paikat tulivat kipeiksi. Muuten on ollut melko löysä viikko. Kelitkään eivät ole suosineet, joten pyörälenkitkin ovat jääneet vähiin. Muutenkin ollut aika vetämätön olo. Juoksukokeilut ovat jatkuneet, mutta vain kahden lenkin verran. Tiistaina oli jo valmiiksi pientä jomotusta oikean puolen vaiva-alueella, ja kahden kilometrin juoksulenkki pahensi vain asiaa. Pari kolme päivää tuon kokeilun jälkeen oli melko kivuliasta menoa. Viikonloppuna oli kuitenkin jo parempi ja uskalsin käydä sunnuntaina taas kokeilemassa hölkkää. Tällä kertaa jo 2,9 kilometriä. Juostessa ei tuntunut mitään oikeita, mutta saa nähdä tulee jomotukset jälkikäteen.
Töissä kävin pyörällä joka päivä. Keskiviikkona olin liikkeellä maantiepyörällä kun menomatkalla kiersin jälleen Säijän kautta. Onneksi tuli katsottua lähtiessä lämpömittaria, sillä kotona oli 8 astetta lämpöä, ja tiesin, että matkan varrella olisi vieläkin viileämpää. Laitoin jopa kengänsuojan lämmittämään. Pahimmillaan lämpöä oli vain 4,0 astetta. Muuten oli ihan OK polkea, mutta paksummat hanskat olisi saanut olla. Toinen pyörälenkki oli lauantaina, kun tein 2,5 tunnin kaupunki-graveloinnin ja kiertelin vähän itä-Tampereen kaupunginosia. Päivä oli kyllä hienon aurinkoinen. Tämä viikko oli ensimmäinen sitten maaliskuun alun, kun pyöräilyssä ei tullut tehtyä yli 100 kilometrin lenkkiä (sisällä tai ulkona).