Nyt se talvi sitten tuli tällekin seudulle. Tosin ei sitä enään kaivattu. Nyt kun Pirkka on takana, niin mieli olisi ollut jo sulemmille lenkkipoluille. Tosin maanantain lumipyry takasi sen, että tonni hiihtoa olisi mahdollista saada täyteen tänä talvena.

Maanantaina meinasi jäädä salitreeni väliin, kun vasen olkapää oli Pirhanhiihdon lykkimisestäni niin kipeä, että paitaa ei meinannut päälle saada. Yölläkään ei tullut juuri nukuttua kun kättä särki, eikä sitä voinut liikutella. Kävin kuitenkin salilla tekemässä 50 min treenin. Päivällä oli jalkahieronta. Illallla oli vielä KeKe:n järjestämä pilates-tunti. Olkapää oli vertynyt päivän aikana eikä illalla enään juurikaan vaivannut.

Tiistaina hiihtoa 27 km upeilla mutta hieman nihkeillä laduilla.

Keskiviikkona hiihtokeli ei ollut muuttunut miksikään edellisestä päivästä, joten sama hiihtolenkkikin taittui melkein samaan aikaan.

Torstaina kävin aamulla tekemässä tunnin salitreenin. Illalla tein kotona n. 14 km juoksulenkin jotta juoksukilometrit eivät jäisi ihan nollille tälläkin viikolla.

Perjantai-iltana oli kunnostettu edellisiltaisen lumen huonontaneet ladut, ja meno oli sen mukaista. Taisi olla tämän talven upeimmat hiihto-olosuhteet Ylöjärvellä – ihan kuin olisi lapissa hiihdellyt.

Edellisenä päivänä rikkoutui tonnin raja hiihtokilometreille tänä talvelle ja sen piti olla viimeinen hiihto, mutta kun lauantaiaamulla oli 3 astetta pakkasta ja ladut kimmelsivät kutsuvasti, niin pitihän sitä vielä käydä yksi reilu 50 km:n jäähyväislenkki tekemässä. Seuraaviksi päiviksi on luvattu jo vesisadetta ja plussaa, joten comeback jää varmaankin tekemettä tältä talvelta.

Sunnuntaina väsynyt 24 km:n juoksulenkki lumisilla teillä, ja treeniviikko oli pulkassa.

Ihmeen hyvin palautuminen Pirkasta oli onnistunut. Maanantaina oli vähän väsynyttä, mutta tiistain hiihto meni jo ihan OK. Nyt pitäisi saada vettä ja lämpöä jotta lenkkipolut sulaisivat. Pyörä onkin jo huollettu joten työmatkapyöräilyä voisi myös alkaa pikkuhiljaa harrastamaan.