Viikko 29-31/2023 (17.7.-6.8.2023)

Tässä on nyt mennyt muutama viikko, ettei ole treenirapsaa kirjoitettu. Vaikka pyöräretkestä tulikin jo runoiltua, niin kolmeen viime viikkoon on muutakin mahtunut, vaikka kovin pyöräilypainotteista on ollutkin.

Viimeinen viikko on ainakin ollut sään puolesta melko märkä. Jos ei ole halunnut kastua, niin ulkoliikuntahetket on pitänyt katsoa tarkkaan ja sadetutkaa onkin tullut seurattua säännöllisesti. Etenkin kun tämä kostein viikko oli ensimmäinen lomien jälkeinen työviikko ja joka päivä on tullut käytyä pyörällä töissä, niin on vähän yrittänyt katsoa etukäteen millaiseen säähän sitä on lähtemässä.

Neljännen lomaviikon alkuun ja pyöräretkeä edeltävinä päivinä ei mitään kovin ihmeellistä tullut tehtyä. Maanantai oli treeneistä lepoa. Silloin kävin viemässä vain gravelin Lielahden SUP:iin huoltoon ja sain sen vielä samana päivänä takaisinkin. Tiistaina kävin juoksemassa kovan testi10:n Nokian paloaseman lenkillä. Lämpöä oli 22 astetta ja etelästä tuuli jonkin verran. Jalassa oli Hokan raketit ja niillä juoksu olikin jälleen mukavan rentoa. Kymppi meni aikaan 38:45, eli ihan mukavaa vauhtia, ja kun juoksu tuntui vielä rennolta, niin tyytyväinen pitää aikaan olla. Alle ja päälle oli pari kilsaa verkkaa ja palauttelua. Illalla lähdimme vielä autolla Sisun kanssa Vehkajärvelle.

Keskiviikkona graveloin Telkunsuon ympäristössä reilun kahden ja puolen tunnin ajan. Matkaa kertyi 64 kilometriä. Samalla tuli testattua huollosta tulleen pyörän toimivuus. Vettä en saanut onneksi niskaani, vaikka sateenuhkaa olikin. Vasta vähän mökille pääsyni jälkeen taivas repesi.

Torstaina kävin juoksemassa mökiltä Haritun kautta Metsärannan tilan läpi Urjalantielle ja takaisin tulin Lintukankaan ja Runkan kautta. Matkaa tälle, osittain uusiakin pätkiä sisältävälle, reitille kertyi 16,5 kilometriä ja aikaa kului 1:17. Ihan ok kulki.

Perjantai olikin jälleen treeneistä lepopäivä. Kävimme päivällä Tuulin ja Lotan kanssa Raision myllyssä vähän ostoksilla. Illalla tosin tuli pyöräiltyä Jalasjoen torille letulle, eli vähän sentään pyöräilyä.

Lauantaina tulikin sitten lähdettyä kuuden päivän pyöräreissulle. Siitä ei sen enempää, kun reissusta löytyy täältä oma romaaninsa. Retken päälle tuli otettua pari päivää kevyesti. Perjantaina olimme vielä mökillä ja silloin tuli oltua mustikoilla jokunen tuntija ja illalla pyöräiltyä taas Jalasjoen torilla letuilla. Lauantaina tulimme takaisin kotiin ja silloinkin tuli tehtyä vain tunnin kotisalitreeni. Sunnuntaina sentään sain jo aikaiseksi lähteä juoksulenkille. Juoksin ensin Lamminpään majalle ja sieltä harjua pitkin vesitornille ja vedenottamon kautta Kolmenkulmantielle ja takaisin kotiin. Tuosta kertyi vajaa 14 kilometriä ja aikaa kului 1:06. Jalka oli melko kankean oloinen, mutta toisaalta ei väsynyt. Sykkeet (132 bpm) oli vauhtiin (4:50 min/km) nähden aika korkealla.

Kuluvalla viikolla alkoikin sitten taas työt. Maanantaina säilyin vielä kuivana molempiin suuntiin työmatkapyöräilyissä. Aamulla lämpöä oli 16 astetta ja iltapäivää 20. Illalla tein vielä kolmen vartin kotisalitreenin.

Tiistaiaamusta pääsin myös kuivana töihin päin, mutta kotiin päin polkiessa tuli sadekuuroja ja oli muutenkin märkää. Aamupäivällä kävin töistä juoksemassa reilun 14 kilometrin lenkin. Aikaa tuohon meni 1:04. Reitti kulki arboretumin ja Ratinan kautta uudelle Tampellan alueelle ja sitten melko samaa reittiä takaisin. Jalka oli taas kevyemmän oloinen, tosin reittikin on melko tasainen. Keskisyke oli 135 bpm, eli ihan ok 4:31 min/km keskivauhtiin nähden.

Keskiviikkona kastuin sitten vuorostani aamulla töihin päin pyöräillessä. Iltapäivällä ei satanut, mutta oli muuten märkää ja maantiestä lentävä vesi kasteli kengät. Kotona kävin juoksemassa vielä 10,7 kilometrin lenkin 51 minuuttiin. Rauhallisesti oli tarkoitus mennä ja melko hyvin siinä onnistuinkin, mutta olisin odottanut että juoksu olisi ollut kevyemmän tuntuista. Pohkeet olivat vähän jumissa, varmaankin edellisen päivän reippaammasta lenkistä.

Torstaina selvisi taas kuivana työmatkapyöräilyistä molempiin suuntiin. Kotiin päin ajelin jopa Jasperintien ja Huovin kautta, ja sain sillä venytettyä muutamalla kilometrillä pyörämatkaa. Aamupäivällä kävin jälleen töistä päin juoksemassa vajaan 12 kilometrin lenkin Härmälän, Pereen ja Loukonlahden kautta. Takaisin päin tulin melko suorinta reittiä Veskan ohi. Aikaa kului 56 minuuttia. Rauhallisesti piti jälleen mennä, mutta olisi vieläkin rauhallisemmin saanut juosta. Ihan ok kulki.

Perjantaina sai jälleen tarkkailla sadetutkaa, etenkin töistä lähtiessä. Aamulla säilyi kuivana ja iltapäivälläkin hyvän lähdön ajoituksen vuoksi myös melko pitkään, mutta Rajansalmen sillan jälkeen alkoi vähän satelemaan ja märissä kamppeissa piti kotiin tulla. Illalla tein 40 minuutin kotisalitreenin. Illalla tuli myös viikonlopuksi kaksivuotias Hilkka-setteri hoitoon ja ilta meni mukavasti sen kanssa sählätessä.

Ei mennyt lauantaikaan ilman sadetutkan seurailua. Vasta puolilta päivin näytti tulevan sellainen rako sateisiin, että viitsi lähteä tekemään juoksutreeniä. Tarkoitus oli juosta Lamminpään kentällä vetoja, mutta siellä oli joku jalkapalloturnaus meneillään, ja siirsin vetopaikkani Teivon suoralle. Siellä tein kahdeksan kertaa 800 m vetoa, noin kahden minuutin kävelypalautuksella – tai viimeisen vedon venytin 1000 m mittaiseksi. Yritin pitää kaikki vedot tasavauhtisina, sellaista 10-15 sekunttia nopeempaa vauhtia kuin mitä kisakympin vauhti on. Kasisataset menivät 2:50 min ja 2:47 min väliin, lopun tonni 3:34 min. Ihan kohtuu hyvin vedot sujuivat, ei mitään isompaa hapotusta tai ongelmia hapenotossa. Toki tuollaiset vauhdit tuntuu, mutta Hokan raketit jalassa meno tuntui ihan rennolta. Viimeisellä kilsalla sain sitten taas vettä niskaani, mutta se ei enää siinä vaiheessa lenkkiä haitannut. Iltapäivällä oli taas piha täynnä settereitä juoksemassa nurmikkoa rullalle.

Sunnuntaina aamupäivällä lähdin tekemään viikon pitkää juoksulenkkiä. Tällä kertaa ei ollut sateen uhkaa päällä ja muutenkin sää oli hyvä juoksuun, puolipilvistä ja parikymppiä lämpöä. Reitti kulki Tesomajärven, Tohloppijärven, Vaakkolammen ja Hyhkyn kautta Tahmelaan ja takaisin päin tulin Villilän, Kalkun, Välimaan ja Ikurin kautta. Mittaa tälle reitille tuli vähän alle 28 kilometriä ja aikaa kului 2:26. Nyt sain keskarin suurin piirtein siihen kuin olen halunnutkin, olisi kyllä voinut olla vieläkin vähän rauhallisempaa, kun se oli nyt 5:16 min/km, ja 120 bpm:n keskisykekin oli ihan hyvä. PK-lenkki meni ihan hyvin, vaikka alussa tuntuikin vähän väsyneeltä. Viikkoon kertyin pitkästä aikaa 80 kilometriä juoksua. Viimeksi on näin paljon tullut vuoden 2018 viimeisellä viikolla. Illalla tein vielä Hilkka-koiran kanssa reilun puolentoista tunnin lenkin Lamminpään harjulla.