“Juu kolaa – sano Venla kun Mikkelissä limsaa tilas” (olipas huono… ja vielä itse keksitty). Jukolalla kyllästetty viikonloppu on nyt sitten suht kunnialla saatu päätökseen ja samalla ensimmäinen kesän kohokohdista takanapäin.
Lauantaiaamusta Focus meinasi revetä liitoksistaan kun neljä henkeä tavaroineen sullottiin autoon sisälle ja nokka suunnattiin kohti päämajakaupunkia. Itselläni oli edessä kolmas Jukolan-viesti. Edellisinä kerroilla osuuteni on ollut kuudes, mutta tälläkertaa pääsin/jouduin 3. osuudelle eli pitkälle yöosuudelle, joka tosin meidän tapauksessamme ei ollut enään yö-osuus. Tällä kertaa siis pääsin lähtemään ihan puomilta eikä tarvinnut odotella yhteislähtöä.
Aamu alkoi jo hyvin sarastaa kun oma osuuteni lähti liikkeelle, mutta olin kuitenkin varustautunut matkaan kunnon otsalampulla, sillä tiheiköt olivat vielä melko hämäriä ja lamppu auttoi kartan luvussa. Onneksi taivas oli melko selkeä joten sieltä suunnalta ei ainakaan tullut näkyvyyttä heikentäviä tekijöitä. Matkaan pääsin hieman ennen klo 3:a.
Sen verran oli jännitystä ilmassa, että päivän sadasensimmäinen kus…pis… -käynti piti suorittaa jo toisella rastivälillä (ja kyllä sitä tuli ja tuli ja tuli…). Rastivälejä en ala tässä käymään sen kummemmin läpi, sillä internetistä loppuisi tila jos niitä selostaisi yksityiskohtaisesti. Mutta täytyy sanoa, että melko hyvä suoritus kokonaisuudessaan tuli tehtyä. Yhtään isompaa hakua ei tullut tehtyä ja pieniäkin vain muutama. Pääsyy hyvää suoritukseen on se, että eipä siellä kauheasti tarvinnyt kyllä suunnistaakkaan. “Kartta rullalla” sai juosta niin paljon vaan kun jaksoi, kunhan vain osasi valita oikean uran jonka alkuosuuksien menijät olivat tehneet, tai sitten alla oli hyväkulkuista polkua jota alue oli ristiin rastiin täynnä. Muutama pienempi haku johtui siitä, kun juoksu-uran valinnassa oli tullut tehtyä virhe ja sitä piti sitten vähän korjata. Tuntui kuin olisi RR-radalla ollut ja siimaria seurannut. Suurin ylimääräinen, n.2 min, kierto tuli 20-21 rastivälillä, kun piti poiketa reitiltä kyykylle, mutta se kierto kyllä kannatti, sillä sen jälkeen jalkaa uskalsi taas liikuttaa eri tahtiin.
Järjestelyistä sen verran, että ihan nappiin ne eivät NAVI:laisilta menneet. Minulle niin rakas aihe, vessat, olivat melko huonosti edustettuina tapahtumassa. Jonot olivat välillä niin pitkät, että housuihin meinasi turahtaa useampaankin otteeseen, ja kerran jouduin lähimetsään turvautumaankin. Toinen (ja kolmas) joista rutistiin, mutta ei kyllä minuun vaikuttanut, oli yöllä ruoan loppuminen ja suihkuista tullut pelkkä kylmä vesi. Hyvää sitten taas oli sauna ja siellä ollut lämmin suihku, jonne pääsi pulittamalla pari lisä-euroa, mutta ne €:t kyllä kannatti maksaa.
Hyvin siis meni, mutta menkööt. Osuuspituuteni oli 14,7 km (gepsiin tuli vähän reilu 17 km) ja aikaa meni hitusen alle 2 tuntia (etukäteisarvion ollessa 2,5 h:n luokkaa). Rasteja oli 27 kpl ja kaikki tuli löydettyä ja koko joukkuekin sai hyväksytyn suorituksen. Ja kun rattiinkaan ei tullut nukahdettua paluumatkalla, niin viikonloppu meni ihan mukavasti.
