Viikko 26/2019 (24.-30.6.2019)
Kesäkuun viimeinen viikko tarjosi monenlaista akiviteettia niin treeneissä kuin niiden ulkopuolellakin. Tosin hieman yksipuolista (tai oikeastaan kaksipuoleista, pyöräilyä ja juoksua) harjoitteet olivat, mutta mielestäni ihan laadukkaita.
Tiistaina oli iltarientoina pakohuonetta ja rasvaista ruokaa. Juomakin oli olut painotteista, mutta sentään alkoholitonta. Keskiviikkoiltana lähetettiin työkaveri eläkkeelle, ja siellä oli ohjelmassa saunomista ja vähän terveellisempää ruokaa. Juomapuoli mukaili omalla osallani tiistaita.
Maanantaina lepuutettiin jalkoja eikä treenipäiväkirjaan tullut kuin työmatkapyöräilyt.
Tiistaina juoksin töihin. Matkaa kertyi 16 km, josta ensimmäisen 14 km 4:30 vauhdilla. Viimeinen kaksi kilsaa tuli kiristettyä vauhtia ja nuo kilometrit menivät 3:45:n vauhdilla. Hieman oli myötätuulesta apua, mutta olin yllättynyt kuinka mukavasti nuo kaksi viimeistä kilsaa irtosivat.
Keskiviikkoaamuna testasin vesisadepyöräilyä, kun polkaisin pienessä tihkusateessa Säijän kautta töihin. 50 km:n matka meni 28 km/h vauhdilla, eikä reisi tuntunut kovin herkältä eikä menohaluiselta. Matkan aikana otin jokusen muutaman minuutin vedon, mutta paras puhti oli tiessään. Mutta tulipahan taas pyörä kasteltua ja likastettua.
Torstaina normaalit työmatkapyöräilyt ja illalla vielä reilun 12 km juoksulenkki. Yritin pitää vähän reippaampaa vauhtia ja 4:19 min/km nopeus löytyi melko mukavasti. Jumia ja kiristystä on kyllä melkoisesti pakaroiden ja takareisien seutuvilla.
Perjantaina kävin hakemassa apua noihin jumeihin jalkahieronnassa. Toisaalta hyvä hieronta meni vähän hukkaan, sillä ohjelmassani oli töiden jälkeen yhdistelmätreeni. Pyöräilin ensin töistä Vehkajärven mökille. Tuuli oli melko kova ja 80 km reissuun osui jos mistäkin suunnasta puhaltavaa tuulta. Pääosin puhallus oli sivusta, mutta kyllä täysin vastaista ja myötäistäkin pätkää oli. Matkan aikana otin pari geeliä, jos vaikka juoksuun riittäisi paremmin energiaa. Matkaan kului tasan 2:40, eli keskari oli melko tarkkaan 30 km/h. Noin minuutin kestäneen kamppeiden vaihdon jälkeen juoksin 12 km lenkin. Pääosin Valontien lenkki on soratietä eikä kovin pahoja mäkiä tuolle lenkille osu. Aika paljon yllätti jalkojen vire kun tossuttelu alkoi. Juurikaan minkäännäköistä väsymystä tai kankeutta ei niissä tuntunut, vaan juoksu lähti kulkemaan tosi mukavasti. Koko ajan odotin, milloin seinä iskee vastaan, mutta sellaista ei tullut. Juoksulenkki meni 4:12 vauhdilla ja nopein kymppi meni alle 42 minuutin. Hyvä treeni Joroisten puolimatkaa silmällä pitäen.
Lauantaina oli tarkoitus tehdä päivällä uintitreeni Vehkajärvessä. Tarjolla oli kunnon aallokkotreeni, sillä tuuli oli kovaa ja suunta oli suoraan mökkirantaa kohden. Vaahtopäitäkin näkyi, mutta lähdin kokeilemaan miltä aallokossa uiminen maistuisi. Eikä se kyllä oikein maistunut. Happea ottaessa vettä tuli suuhun ja päätä piti alkaa kääntämään ylemmäksi, jotta hengittäminen edes jotenkin onnistui. Sitten kun aallokko alkoi lyömään nenäklipsiä pois paikoiltaan, niin lopetin uimisen ja kauhoin takaisin rantaa. Uintimatkaa ei kertynyt kuin pari sataa metriä, joten aallokko ei ole mun juttuni. Pitää toivoa, ettei ainakaan noin kovaa aallokkoa tule ainakaan tämän kesän kisoihin. Vaatiin vielä vähän treeniä ja totuttelemistä tuollaiseen keliin. Illalla tein saman juoksulenkin kuin perjantaina, tosin vähän rauhallisemmin. Nyt aikaa kului rielu 54 minuuttia, eikä menokaan ollut niin kevyttä kuin edellisenä päivänä.
Lauantaina tuli testattua myös upouusi kajaakki, jonka hommasimme mökille. Aallokosta huolimatta se oli yllättävän vakaa meloa. Tuntuisi olevan myös melko hyvää vatsalihastreeniä (huom. ao. kuvan ottohetkellä aallokko ei ollut niin paha kuin uintiyrityksessäni).
Sunnuntai oli lepopäivä, sillä osallistuimme PunKun Kesälaitumen Rastien talkoisiin. Itkumuurilla olimme tarkastamassa muutaman huolimattoman suunnistajan hylkäyssuoritukset, mutta onneksi melko vähäinen työmäärä meillä oli.