Viikko 13-14/2019 (25.3. – 7.4.2019)

Viime viikon päivitys jäi kirjoittamatta, joten tällä kertaa viikkorapsa onkin kahden viikon rapsa. Hieman joutuu treenipäiväkirjasta kertaamaan, mitä ensimmäisellä viikolla oikein tuli tehtyäkään, kun ei kaikki ole enää ihan kirkkaana muistissa.

Kevät on edennyt melkoisesti viime päivinä. Kuluva viikko on ollut jo lämmin ja aurinkoinen, ja kotitiekin on alkanut sulamaan siinä määrin, että maastopyörästä on voinut ottaa edestäkin nastarenkaan pois. Tien sulaminen tosin on vaatinut vähän avustusta lapiolla, mutta muutaman tunnin kuin jäitä hakkaili, niin nyt on mukavan sula väylä tiessä.

Kuluva viikko on mennyt loman merkeissä. Viime viikon lauantaina ajelimme Syötteelle ja hiihtelimme siellä viisi päivää. Neljä ensimmäistä päivää oli komean aurinkoisia ja aamuisin oli pikkupakkasta, jolloin ladut olivat mukavan liukkaita. Viidentenä päivänä alkoi satelemaan lunta, ja hiihtolenkki menikin osittain uudessa lumessa lykkimiseksi.

Reissussa oli mukana kolme suksiparia, mutta vapaan tyylin suksia tuli ainoastaan käytettyä. Eli tänä talvena ei tullut hiihdettyä perinteisellä tyylillä laisinkaan. Syötteen reissulla hiihtokilsoja kertyi 250 ja koko talvena 700 km. Hiihtokertoja tuli tälle talvelle 18 kappaletta, eli keskimääräinen hiihtomatka oli hieman alle 40 km / lenkki. Pari kertaa asia piti tarkastaa, mutta kyllä se noin vaan on.

Viime viikolle kertyi mukavasti monenlaista treeniä. Maanantai oli ainoa päivä, jolloin tuli tehtyä työmatkapyöräilyt molempiin suuntiin. Illalla oli ohjelmassa vielä tunti sisäpyöräilyä trainerilla.

Tiistaina pidin etätyöpäivän, ja aamupäivällä juoksin matolla tunnin verran. Treeni oli mäkivoittoinen, keskivauhti oli vain 4:50 min/km, mutta nousukulma vaihteli 1 – 10% välillä. Illalla oli vielä puolitoista tuntia sulkapallokaksaria MiVa:n kanssa.

Keskiviikkona oli ohjelmassa 2500 metrin vapaauintitreeni Tesoman uimahallissa. Noin 500 m pätkissä treenini uin, ja uintiajaksi tuli 55 minuuttia, jossa ei siis ole mukana neljää lyhyttä taukoa. Hieman on taas jäänyt uinti junnaamaan paikalleen eikä kehitystä ole tullut. Pitäisi alkaa varmaan harjoittelemaan enemmän tekniikkaa eikä vaan uida matkaa.

Torstaina aamulla juoksin pikku pakkasessa Pirkkalan kautta töihin 16.7 km. Vauhti oli hieman päälle neljää ja puolta, ja juoksu tuntui ihan hyvältä. Kotiin tulin pyörällä, jonka Tuuli oli tuonut auton kyydillä aamulla töihin. Illalla tein vielä kolmen vartin voimatreenin kotisalilla.

Perjantaina olikin sitten lepopäivä ja ohjelmassa oli vain tunnin jalkahieronta. Lauantaiaamulla, ennen kuin lähdimme ajelemaan Syötteelle päin, kävin juoksemassa reilun kolmentoista kilometrin juoksulenkin 4:30 min/km vauhdilla. Lopussa otin pari kilsaa vähän reippaampaa vauhtia. Polarin Vantage sohlasi taas alkumatkasta matkan mittauksessa, mutta onneksi oli tuttu lenkki ja kokonaismitta oli hyvin tiedossa.

Sunnuntai olikin sitten ensimmäinen päivä Syötteellä. Meillä oli mökki Pikku-Syötteen puolella, Kelosyötteen kierroksen “sisäpuolella”. Maastollisesti tämä tarkoitti sitä, että joka päivä piti ensin kavuta noin kilometrin mittainen mäki Pikku-Syötteelle (n. 80 nousumetriä) ja sieltä sitten lasketeltiin eteenpäin. Takaisin päin piti nousta Iso-Syötteen keskustasta 2,5 km mittainen siivu Pikku-Syötteelle päin (n. 100 nousumetriä), ennen kuin pääsi laskettelemaan mökin suuntaan.

Sunnuntain lenkki kulki mökiltä Pikku-Syötteelle ja sieltä Teerelän kautta Ahmatuvalle. Ahmatuvalta takaisin päin kolmisen kilsaa ja suunta kohti Annin tupaa. Tuo reilun kuuden kilometrin mittainen tupien välinen pätkä oli lähes kokonaan alamäkeä. Annin tuvalta luontokeskukselle ja sieltä Riihituvalle, jossa käännyin takaisin Iso-Syötteelle ja kohti mökkiä. Matkaa kertyi hieman alle 41 km ja aikaa kului vähän alle kolme tuntia. Pikku-Syötteen ja Koiraojan välistä noin 10 km:n pätkää ei oltu sinä päivänä ajettu ja se olikin melko likainen ja röpeloinen, mutta muuten ladut oli hoidettu.

Maanantain lenkin mitaksi tuli 52 km. Ensin Pikku-Syötteen kautta suoraan Iso-Syötteelle ja sieltä suuntasin Naamangan lenkille. Tuo lenkki oli paikoin hieman liian mutkainen noin jäisille laduille. Välillä mäkien alla oli 90 asteen mutkia, joissa sai olla tarkkana. Naamangan lenkin jälkeen kiersin kahteen kertaan Iso-Syötteen, jonka jälkeen suuntasin kohti mökkiä. Mökin lähistöllä tein vielä parin kilsan mittaisen myllyn lenkin. Aikaa kului 3:36. Ladut olivat pääosin hyvässä kunnossa.

Tiistaina pääsin laduille vasta yhdeksän jälkeen, ja sen verran lämmin oli aamupäivä, että luisto oli edellispäiviä heikompi, paikoin jopa surkea, koska yöllä oli tullut pari senttiä uutta lunta eikä jokaista pätkää oltu huollettu. Reitti kulki Pikku-Syötteen ja Teerelän kautta Toraslammelle ja sieltä jälleen Ahmatuvalle. Ahmatuvalta Annin tuvan kautta luontokeskukselle ja sieltä Iso-Syötteen kierron kautta takaisin mökille. Matkaa kertyi vain 44 km ja aikaa kului 3:16, eli melko tahmea oli keli.

Keskiviikkona vuorostaan oli vallan mainio hiihtopäivä. Ladut olivat hyvässä ja rapsakassa kunnossa, joten meno maittoi ihan kunnolla. 65 km:n lenkkiin kului aikaa 4:14 ja periaatteessa enemmänkin olisi voinut mennä. Reitti kulki Pikku-Syötteen kautta Iso-Syötteelle, jonka jälkeen kävin kääntymässä Ahmatuvalla. Luontokeskukselta suuntasin Pytkynlenkille, jonne mennessä ja takaisin tullessa kiersin Iso-Syötteen lenkin. Mökin tuntumassa hiihdin vielä kahteen kertaan ensilumenladun.

Torstaina olikin sitten kauden viimeinen hiihtolenkki. Ensimmäinen kymppi meni vielä ihan liukkailla laduilla, mutta sitten juuri alkanut lumisade alkoi heikentämään luistoa. Jälleen reitti kulki Pikku-Syötteeltä Teerelän kautta Ahmatuvalle, josta laskettelin Annin tuvalle ja luontokeskuksella. Sieltä matka jatkui Iso-Syötteen kierrolla ja sen perään kiersin vielä Pikku-Syötteen ennen kuin suuntasin mökille. Matkaa kertyi 43 km ja aikaa kului 3:15. Etenkin Pikku-Syötteen kierto oli melko rankka mäkien ja uuden lumen vuoksi.

Torstaina lähdimme vielä ajelemaan kotiin päin, vaikka mökki olikin varattu perjantaihin asti. Perjantaina tuli pidettyä lepoa ja palauteltua viikon hiihdoista.

Lauantaina aapäivällä kävin juoksemassa reilun 13 km:n VK-lenkin. Ensimmäinen kymppi noin 4:20 vauhtia ja sitten pari kilsaa 4 minuutin tuntumassa. Ihan tuoreelta ei meno tuntunut alkuviikon hiihtomäärän vuoksi, mutta yllättävän hyvin kulki, vaikka jalkoja noutuikin normaalia enemmän käskyttämään. Illalla tuli vielä avattua maantiepyöräilykausi kun kävin polkemassa 53 km:n Säijän lenkin. Sen verran komea oli iltapäivä, että pakko oli lähteä. Kotitie piti taluttaa pyörää, mutta muuten reitti oli hyvässä kunnossa. Etelä-tuuli vähän haittasi menoa, mutta mukava päästä taas ulkona maantiepyörän päälle.

Sunnuntaina oli vuorossa pitkä juoksulenkki. 26.5 km meni aikaan 2:11. Sykkeet olivat mukavan alhaalla vauhtiin nähden, mutta muuten oli tuskainen lenkki, sillä paikat olivat melko jumissa ja väsyneet, olihan treenejä kertynyt viikolle jo yli 17 tuntia, ja nyt tuli reilu kaksi tuntia vielä lisää. Siivikkala-Niemenranta -lenkki tuli tehty ja todettua, että se oli sula ja hyvässä kunnossa.