Viikko 7/2019 (11.-17.2.2019)

Ilmassa alkaa olla jo kevään merkkejä, vaikka mennään vasta helmikuun puoltaväliä. Pakkasella ei kauheasti olla tällä viikolla oltu ja viikonloppuna oli komeita aurinkoisia päiviä usean plussa-asteella höystettynä. Se on tiennyt myös sitä, että kaikki kulkureitit, niin ladut kuin pyörätietkin, ovat menneet melko jäisiksi.

Tällä viikolla jätin ihan tarkoituksella uintitreenit väliin, mutta ensi viikolla olisi tarkoitus palata parin uintikerran tahtiin. Viikonloppu oli myös hieman poikkeava, sillä lauantaina oli Helsingissä Apulannan keikka, jossa tuli käytyä harrastamassa huonoja elämäntapoja.

Maanantaina oli sohjoista pyörällä töihin, sillä viikonlopun sateiden pehmittämät pyörätiet eivät olleet vielä jäätyneet ja paikoin sohjoja ei oltu aurattu pois. Illalla vielä lisäksi tunnin punttisalitreeni kotona.

Tiistaina ennen töihin autoilua juoksin matolla 10 km kiihtyvävauhtisen treenin. Vähän epäilytti hypätä melkein heti sängystä matolle teputtamaan, mutta ihan hyvin se sujui. Illalla vielä puolitoista tuntia sulkapalloa. Tällä kertaa oli ihan uusi kokoonpano kentällä, sillä minun lisäksi oli Matti, Heimo ja A Antinmaa. Minä olin aiemmin pelannut Matin ja Heimon kanssa, mutta muuten yhteistä pelikokemusta ei ollut.

Keskiviikkona työmatkapyöräilyt ja illalla pari tuntia hiihtoa. Aamulla oli vielä seitsemän astetta pakkasta, mutta iltaan mennessä mentiin nollaan. Hiihtolenkki oli vanha tuttu Topin lenkki vapaalla tyylillä. Pieni räntäkerros oli tehnyt luistelubaanan tahmeaksi ja ladulla tuntui luistavan paremmin, joten tasatyöntöä tuli tehtyä aina vähän väliä.

Torstai oli etätyöpäivä, joten ohjelmassa oli aamulla 10 km:n mattojuoksu. Muuten meni ihan mukavasti, mutta olisiko edellisen päivän hiihdossa sattunut jotain, sillä vasen pakara/takareisi oli kipeä, etenkin alkumatkasta (jos matolla juoksemisesta sellaista tremiä voi käyttää). Illalla tein vielä reilun tunnin sisäpyöräilytreenin. Hieman väsynyttä pyöräily oli, mutta “pakko” oli tehdä treeni, sillä minulla oli testissä uusi satula. Toiveena oli, että josko sillä pystyisi polkemaan pitempään siten, ettei alapää puutuisi. Ainakin tunnin treeni meni hyvin, eikä puutumisongelmaa ilmennyt. Asensin myös triathlontangon, mutta siihen en ainakaan ensimmäisellä kerralla päässyt ihan sinuiksi.

Perjantaina ohjelmassa oli vain työmatkapyöräilyt sohjoisessa kelissä, sekä tunnin hieronta.

Lauantaina kävin tekemässä reilun 30 km:n vapaan hiihtolenkin jäisillä ja roskaisilla laduilla. Harvinaisen epämielyttävä hiihtoreissu, kun suksen kantti ei pitänyt laisinkaan ja havunneulaset tökki suksien alla niin ettei eteenpäin meinannut päästä. Tasatyöntöä tulikin harrastettua tällä lenkillä melko paljon. Menin Lamminpään, Julkujärven, Koukkujärven ja Virelän kautta, mutta missään ei oltu latuja ajettu.

Sunnuntaina kävin tekemässä reilun tunnin juoksulenkin “rangaistukseksi” viikonlopun rillutteluista. Röpelöistä jäätä oli koko Nokian paloaseman lenkin mitan, mutta onneksi nastari piti hyvin. Silti piti mennä rauhallisesti, jottei muljauttaisi nilkkojaan epätasaisella alustalla. Edelleen oli vasen pakara/takareisi kipeä, mutta kipu helpotti matkan edetessä. Lenkin päälle vielä puoli tuntia salitreeniä.