No niin… eipä alkanut uusi vuosikaan lupaavasti. Juuri kun polvi on alkanut kuntoutumaan juoksukuntoon, niin eikös sitten joku toinen paikka alkanut remppaamaan. Nyt vaivan kohde on vuorostaan plantar aponeurosis eli jalkapohjan kalvojänne, tai sitten abductor hallucis muscle eli isovarpaan loitontajalihas, tai joku muu sieltä päin. Tuota lihasta minä enemmän kyllä epäilen sillä jos ongelmana olisi kalvojänne, niin jos olen oikein ymmärtänyt, niin ei jänne itsessään kipeydy vaan sen kiinnityskohdat. Ja kun tuon kalvojänteen kiinnityskohdat ovat kantapään seudulla ja varpaissa, eikä siellä ole kipuja, niin lihas voisi olla parempi veikkaus. Tai sitten vaiva on korvien välissä. Mutta joka tapauksessa kävelessä sattuu välillä niin perkleesti.
Tällä viikolla olen pitänyt pois viimeiset kesälomapäiväni sekä “saldovapaani”, eli töihin ei ole tarvinnut herätä. Ajatuksena oli, että tällä viikolla pääsisi reenaamaan oikein huolella kun polvikin on suht kunnossa, mutta paskanmarjat – joku paikka pitää aina vaivata. Neljä juoksulenkkiä ja yhden pyöräilyn olen kyllä päässyt tekemään, mutta tavoite oli ihan muuta. Ensimmäinen kunnon pakkasjakosokin tuli juuri pahasti loppuviikolle joten pyöräilemäänkään ei oikein viitsinyt lähteä. Näille pakkasille pitäisi vähän pyöräilykamppeita päivittää sillä kulkuset voivat alkaa kilisemään vähän turhan kimakasti jos nykyisillä pyöräilykalsareilla tuonne lähtee sotkemaan.
Viikon saldo:
MA: Juoksu 16,1 km
TI: Pyöräily 42,5 km
KE: Juoksu 14,3 km
PE: Juoksu 12,4 km
SU: Juoksu 20,3 km
Nyt muuten selvisi mistä on peräisin ilmiömäinen suunnistustaitonikin. Isä oli tehnyt inventaaria varastossaan ja löytänyt minun Oravapolkukoulun todistukseni. Vuonna -85 (…kauan on aikaa siis…) on tollainen todistus käteeni annettu joten ei tässä sittenkään olla ihan itseoppineita. Hieman hämärän peitossa on kyllä koulun muistot, mutta jos oikein pinnistää, niin kyllä sitä varmaan kaxtoistakesäisenä istuttiin (edesmenneen) Alastaron (nykyisen Loimaan 🙁 ) ala-asteen luokassa rastimerkkejä opettelemassa.
Palapeli uutisia:
5-tonnin palapeli valmistui joulun jälkeisenä lauantai-sunnuntai -yönä klo 1:00.
Seuraavana maanantaina tuli postiin lähetys Saksasta ja sen kimppuun päästiin saman päivän illalla. Eli 24000 palasen peli käynnistyis silloin, saa nähdä olisiko se vuoden päästä valmis.
Ensimmäisenä tehtävänä oli kaikkien palojen seoitus jotta tehtävä ei olisi liian helppo (alunperin palaset olivat neljässä eri pussissa joista olisi tullut neljä erillistä 6000 palasen palapeliä, mutta äääh… sekaisin vaan). Ensimmäiset kaksi päivää meni Tuulin kanssa kun tehtiin karkea lajittelu palasille. Reunat valmistuivat seuraavan kahden päivän aikana – reunapalojakin oli n. 800 kpl. Varsinainen urakka alkoi minun osaltani punertavan taivaan teolla ja Tuuli alkoi rakentamaan kuumailmapalloja.
