Jos Suomi on ollut tämän vuoden taantumassa, niin eipä tässä voi itsekään kauheasti kehuskella saavutuksillaan. Kaikin puolin surkea treenivuosi on ollut ja siitä hyvästä painoakin on tullut enemmän kuin itsetunto antaisi myöden. Vaikka vuoteen mahtui viiden kuukauden mittainen yhtenäinen tipaton jakso, niin sokeroidut viikonloput olivat sitäkin makeampia. Uudenvuodenlupauksia en tee, mutta jonkin näköinen ryhtiliike on nyt tehtävä. Viitisen kiloa pitäisi saada painosta pois .Sen saavuttamiseksi onkin aloitettu jo seuranta, joka tosin ei ole vielä tuonut minkäänlaista tulosta. Joulun pyhistä tuli hieman takapakkia tavoitteeseen ja tuskin nämä uudenvuodenvapaatkaan helpottaa tilannetta… mutta heti loppiaisen jälkeen sitten.
Surkealla vuodella oli surkea aloitus. Hiihtokelejä ei tullut sitten millään. Helmikuussa pystyi parin viikon ajan suksimaan, mutta siihen se sitten jäikin. Pirkan hiihtokin jouduttiin perumaan ensimmäisen kerran historiansa aikana. Hiihtokilsoja kertyi ainoastaa parisen sataa.
Alkuvuotta haittasi myös jalkavaivat, jotka estivät lähes täysin juoksemisen. Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana juoksukilosja kertyi alle 70. Salilla tulikin käytyä sitten sitäkin ahkerammin. Lähes joka päivä tuli EasyFitissä poikettua joko salin tai pyöräspinningin puolella.
Alkukeväästä aloin käymään myös fysioterapiassa tuon jalkani kanssa. Nilkkaa naksuteltiin joka kerta auki ja se alkoikin tulemaan sellaiseen kuntoon, että taas pääsi vähän juoksuakin kokeilemaan. Huhti-toukokuussa tulikin jo jonkin verran enemmän juoksukilometrejä, mutta se leikki loppui ennenkuin ehti kunnolla alkamaankaan, sillä akillesjänteen kiinnityskohta alkoi kipuilemaan sen verran pahasti, ettei juoksusta tununut tulevan mitään. Hain kipuihin taas jälleen vähän kortisoniakin, mutta huonolla tuloksella.
Alkukesästä aloin säästelemään jalkaani kesäloman Sveitsin rastiviikkoa silmälläpitäen, enkä käynyt kesä-heinäkuussa juuri yhtään juoksemassa tai suunnistamassa, Jukolan viestiä ja paria muuta kisaa lukuunottamatta. Kuntoa pyrin pitämään yllä maantiepyörälenkeillä.
Sveitsin reissun jälkeen suunnistukset loppuivat täysin paria kertaa lukuunottamatta. Myös juoksut olivat todella vähissä, kun kantapäävaiva ei tuntunut hellittävän. Myös pihasaunaprojekti vei aikaa ja paukkuja sen verran, että intoa ei riittänyt kuin maantiepyörälenkeille. Myös Tuulin työttömyyden loppuminen vähensi aamusalikäyntejäni, kun piti tehdä Sisun kanssa lenkkiä. Reenit olivat siis aika vähissä.
Syksyn tullen kävin vielä kertaalleen ortopedilla valittamassa vaivojani, mutta mitään ratkaisua ei keksittyä. Juoksua ei tarvinnut jättää pois ohjelmasta, joten loppuvuodesta aloin uhmaamaan kipeää kantapäätäni ja aloin keräämään lisää juoksukilometrejä. Marraskuun puolivälistä asti alkoikin taas viikkokilometrimäärät olemaan ihan kohtalaisissa lukemissa. Ja joulukuussa tulikin jo 270 km, joka on yli neljännes koko vuoden juoksumäärästä. Jalka ei ole juoksentelusta tullut kuntoon, mutta eipä juuri huonompaankaan suuntaa ole mennyt.
Syksyllä hain myös lisämotivaatiota harjoitteluun uusilla leluilla. Uusi maastopyörä toi vähän vaihtelua maantiepyöräilylle. Myös uusi harjoitusvastus maantiepyörälle toi mahdollisuuden pyöräillä kotona sisätiloissa pimeän ja kylmän kauden aikana. Toivottamasti myös joulupukin tuoma Polarin V800 sykemittari tuo uutta intoa ja seurantaa harjoitteluun.
Numeroina vuosi 2014 oli seuraavanlainen:
– punttisali: 92 kertaa eli n. 92 tuntia
– pyöräspinning (salilla ja kotona): 92 kertaa, 87.5 tuntia
– pyöräily (työmatka, maantie, maasto): 4740 km, 230 tuntia
– suunnistus: 115 km, 18.5 tuntia
– hiihto: 210 km, 16.5 tuntia
– juoksu 1005 km, 81.5 tuntia
Näiden lisäksi on kirjaamaton määrä köpöttelyä Sisun kanssa, mutta sitä ehkä on kertynyt kuitenkin toista sataa tuntia.
Ensi vuodelle ei ole mitään sen kummempia tavoitteita. Tuntuu vähän siltä, ettei tuon jalan kanssa pääse kauhean kovaa treeniä tekemään, mutta pysyisi nyt edes tässä kunnossa missä se nyt on. Hiihtämään kun pääsisi enemmän kuin viime vuonna, joskin alkuvuosi ei näytä yhtään lupaavalta. Päivä kerrallaan edetään ja katsotaan mitä eteen tulee.
Viikon kuva by Tuuli