Tällä viikolla sukset vaihtuivat taas spinning-pyörään. Viikon verran pystyi hyvin hiihtelemään, mutta nyt on taas laduilla sen verran jäistä ja märkää, ettei suksimaan tee edes mieli. Eli pitää vaan tyytyä sisäliikuntaan. Tässä alkaa jo pikkuhiljaa toivomaan, ettei sitä lunta enää tulisikaan, sillä jos Pirkan hiihto tullaan järjestämään, niin kilometrejä on sen verran vähän alla, että se ei tule olemaan kovinkaan helppo nakki.Toinen syy, miksi toivon Pirkan perumista on, että tuo nilkka ei varmaankaan tule kauheasti reissusta tykkäämään. Torstaina kävin ortopedille nilkkaani näyttämässä ja sen käynnin tavoite, eli suositus magneettikuviin, toteutui. Tohtorin vahvin epäily oli, että peroneusjänne olisi haljennut (http://www.soy.fi/sot-lehti/1-2006/10.pdf), mutta kaikki tuo on nyt vielä spekulointia ennen kuin kuvista näkyy todellinen ongelma. Mutta jotenkin googlausten tulokset viittaavat huolestuttavasti juuri tuohon vammaan.

Viikon wuh-wuh -kuva By Tuuli.