Viikko 33/2026 (10.-16.8.2026)
Tällä viikolla on alkanut olemaan taas töissäkin vähän kiireisempää. Alkaa suurin osa porukasta palanneen lomilta, joten viestiliikenne on kasvanut merkittävästi.
Treenirintamalla on ollut vähemmän vilkas viikko, joten tehdyt treenit ovat menneet pääosin melko kevyesti. Viikonloppu ei tosin ollut ihan niin kevyt ja rento, mitä suunnittelin. Toisaalta kyllä sitä harjoituspäiväkirjan mukaan kuitenkin yli 16 tuntia liikuntaa tälle viikollekin tuli. Melkein joka ilta on töiden päälle pystynyt myös tekemään pihahommia, kun on ollut sen verran poutaista.
Maanantai oli kotikonttoripäivä. Pidin myös treeneistä vapaata. Oikea takareisi tai nivunen oli jonkin verran kipeä. Se tuli varmaankin sunnuntai pitkän lenkin ja useamman tunnin pihakyykkimisen yhteisvaikutuksesta.
Tiistaina olin jälleen pyörällä toimistolla. Aamupäivällä kävin juoksemassa Toivio – Loukonlahti – Pere -lenkin. 12.3 kilometrin lenkki meni napsun päälle 56 minuuttia, eli keskari oli 4:34 min/km. VK1-lenkiksi tuon voisi luokitella. Juoksu kulki ihan hyvin ja jopa kevyesti. Lepopäivä alla auttoi varmaankin asiaan. Iltapäivällä poljin jälleen kerran kotiin osin lussulla takarenkaalla. Vettäkin vähän tiputteli Ikurissa.
Keskiviikkona ei ollut ohjelmassa kuin työmatkapyöräilyt. Aamu jo vähän viileämpi, kun lämpöä oli vain 10 astetta.
Torstaina myös pyörällä toimistolla. Aamu jälleen viileä kun mittari näytti 9 astetta. Aamupäivällä kävin juoksemassa Ratina – eteläpuisto -lenkin. “Ohjelmaan” oli merkitty 6 x 500m:n vedot 1000m:n palautuksella. Ihan mukavasti kulki. Ei voi sanoa että kevyesti, mutta rennosti kuitenkin kun ei laittanut ihan 100% kehiin. Kaikki vedot olivat alle 2 minuutin, viimeisimmät noin 1:50. Tästä on hyvä lähteä kehittämään vauhteja.
Perjantaille näytti sään suhteen taas vähän lämpimämpää päivää, joten otin maantiepyörän alleni kun poljin töihin. Töiden jälkeen poljin Sionkylän, Nokian, Siuron ja Sasin kautta Tesomalle. Tesomalta rautatieasemalta hain auton pois, kun Tuuli oli lähtenyt yöksi Helsinkiin. Matkaa kertyi 71 kilometriä ja 2:24, eli keskari oli hieman alle 30 km/h. Siurossa siltatyömaan vähän hidasti ja vaikeutti matkan tekoa, mutta onneksi ei kovin pitkää matkaa. Lämpö oli mukavat 21 astetta, eikä tuulikaan kauheasti häirinnyt polkemista.
Lauantaina, huonosti nukutun yön jälkeen, lähdin aamupäivällä pidemmälle pyörälenkille. Vaikuttikohan huonosti nukuttuun yöhön illalla juotu Nocco, vai mikä, mutta montaakaan tuntia ei tullut yöllä nukuttua. Tällaista ei olekaan pitkään aikaan tapahtunut. Aamukympiltä oli hieman vajaat 20 astetta lämpöä ja aurinko paisteli. Aurinkorasvat piti siis hieroa iholle, kun hellettä ja aurinkoista säätä oli luvattu. Ensin suuntasin Näsisaaren kautta Linnainmaalle, sieltä Kaukajärven ja Saarenmaan kautta Kangasalle. Valkeakoskelle poljin Roineen länsipuolta ja Toijalaan Sääksmäen kautta. Toijalassa pysähdyin K-alkuiseen kauppaan vessaan ja hakemaan energiaa. Pienen tauon jälkeen matka jatkui Sontulan kautta Lempäälään. Lempäälän jälkeen pääsin ReAn:n peesiin aina Sorkkalaan asti. No, kyllä sitä itsekin tuli vedettyä muutama pätkä – hyvästi siis kevyt lenkki. Rajasalmen kohdilla alkoi vähän satelemaan, mutta ei mitenkään kauheasti. Kotona oli taas jo kuivaa. Sää oli lämmin. Helteen puolelle mentiin ja kun aurinkokin paisteli, niin mukava oli ajella. Alkumatkasta tie oli varjopaikoissa vielä paikoin märkä edellisen illan ja yön sateista. Pääosin kuitenkin ihan kuivaa. Matkaa kertyi 143 kilometriä, aikaa kului 4:42 ja keskitehot olivat 163W. Keskari nousi siis kuitenkin yli kolmenkympin, vaikka rauhallisemmin piti mennä. Etenkin loppumatkasta 15 kilometrin peesi nosti keskivauhtia ihan mukavasti.
Sunnuntaina oli pitkän juoksulenkin vuoro. Söin kuitenkin aamupuuron ennen lenkille lähtöä, sillä aamulla oli sen verran nälkä, ettei ollut järkeä lähteä noin tyhjällä mahalla pitkälle lenkille. Lenkki oli mitaltaan hieman alle 28 kilometriä, joka oli pisin lenkki yli kahteen vuoteen. Aikaa kului 2:24, eli toista minuuttia enemmän kuin mitä Alisa Vainio kulutti aikaa samana aamuna, kun voitti maratonin EM-kultaa. Jalka ei ollut niin tuore kuin mitä olin toivonut, mutta se oli vähän odotettavissa, kun edellisen päivän pitkä pyörälenkki ei ollut niin kevyt kuin olin suunnittellut. Reitti kulki Nokian keskustan kautta Villilään ja sitten Hyhkyn kautta Tohloppiin ja takaisin kotiin. Sää oli ihan hyvä juoksuun. Lämpöä oli 18 astetta, pilvistä eikä tuultakaan ollut kauheasti. Juotavaa olisi saanut olla mukana, sillä jo puolessa matkassa oli sen verran janoinen olo, että käsi alkoi hakemaan juomapulloa. Vaikka jalat eivät olleen ihan tuoreimmat, niin juoksu oli ihan rentoa, eikä mitään vaivoja ilmennyt – sehän se pääasia on. Vähän jaksoi vielä tehdä pihahommiakin, mutta pitkään ei olisi ehtinyt tehdäkään, sillä illalla alkoi satamaa ja ukkostamaan ihan kunnolla.