Viikko 36/2025 (1.-7.9.2025)
Nyt kun päästiin virallisesti syksyn puolelle, niin heti iski syysnuha. Torstaina alkoi kurkkua karhia ja perjantaina oli täys tauti päällä. Vähän otti päähän, sillä viikonlopuksi oli tarjolla lämmintä ja komeaa pyöräilysäätä. Lauantaille olisi ollut Gravel-tapahtumiakin tarjolla, mutta jäi nyt väliin. Lauantaina tauti alkoi tosin jo taittumaan ja jotain pientä pääsi pihallakin häärimään, mutta graveloinnit jäivät tuleviin kertoihin.
Se hyvä puoli räkätaudista juuri tähän kohtaan oli, että Sisua ei tarvinnut laittaa viikonloppuhoitoon pyöräilyreissun vuoksi, kun Tuulikin oli Italiassa vaeltelemassa. Myös rahaa säästyi iso nippu, kun ei tarvinnut maksaa aika kovaa osallistumismaksua, polttoaineita ja ruokia. Ja voi olla, että säästyi tosi iso nippu rahaa, kun sohvalla maatessa tuli mieleen, että voisiko minun kuitukiekko-ongelmani ratkaista vaihtamalla vain navan. Roselta kun oli tullut viikolla tieto, että heillä ei ole tarjolla adapteria tai edes sopivaa haarukkaa ko. kiekkoon. Googlailemalla löytyikin sopivan navan, jota voisi käytää (tosin ei sekään mikään ilmainen ole). Muuta sellainen lähti nyt tilaukseen. Josko itse osaisin laittaa kiekon kasaan uudella navalla (ja varmaan uudet pinnatkin pitää hommata, kun napa eri kokoinen kuin alkuperäinen), ja tarvittaessa antaisi jonkun ammattilaisen tehdä siihen lopullisen rihtauksen. Tai sitten opettelee talven aikana itse tuonkin homman.
Jos tämä viikko on ollut huono reeniviikko, niin on se ollut heikko konttoriviikkokin. Maanantain ja tiistain olin kotikonttorilla. Maanantaina kävin päivällä juoksemassa 3,3 kilometriä. Hölkkäilyn aikana ei OP-vaiva juuri häirinnyt (tuntemus 2/10), mutta illalla kun joutui istuskelemaan aika paljon, niin tuli jomotusta ja kävellessä jokunen puukonisku haaroväliin. Laittoi taas mietityttämään, että onko juoksukokeiluissa vielä mitään järkeä. Ilta meni koripallopeliä seuratessa ja roskaa mussuttaessa.
Tiistaina tein vähän lyhyemmän työpäivän, kun oli niin komea ilma, ja lähdin iltapäivällä tekemään pyörälenkkiä. Kiersin Karhen, Viljakkalan, Hämeenkyrön ja Sasin kautta. Matkaa kertyi 85 kilometriä ja aikaa kului kolme tuntia. Keskitehot olivat 158W.
Keskiviikkona olin maantiepyörällä liikenteessä, ja töihin poljin Säijän, Lempäälän Katepalin ja Vuoreksen kautta. Matkaa tuli tälle aamulenkille 60 kilsaa ja aikaa meni jonkin verran päälle kaksi tuntia. Keskitehot edelleen maltilliset 155W. Lämpöä oli 14 astetta, joten ihan mukavassa säässä sai polkea. Illalla kun poljin töistä kotiin, niin loppumatkasta alkoi vähän satelemaan, mutta onneksi pyörä ei kastunut kovin pahasti.
Torstaina ihan normaalit työmatkapyöräilyt. Päivällä alkoi kurkkua karhentelemaan, joten kotiin päästyä yritin ottaa rauhallisesti.
Perjantaina kotikonttoripäivä. Iltapäivällä alkoi olo heikkenemään ja tuolloin tulikin lepäiltyä enemmän kuin tehtyä töitä. Illalla taisi olla kuumettakin.
Lauantaina oli jo parempi päivä terveyden osalta. Ulkona komeeta, lämmintä ja aurinkoista, mutta ei ihan tainnut helleraja rikkoutua. Vähän pihalla puuhastelua. Illalla säädin TT-pyörän vaihteet kohdilleen ja tein pienen testilenkin. Asensin myös maantiepyörään taakse uuden kuitukiekon, vaikka aiemmin ajattelin, että laitetaan sitten molemmat kiekot yhtä aikaa paikoilleen. Uusi kiekko vaati pientä säätämistä takapäässä. Jarrusatulaa piti vähän siirtää ja vaihteita hienosäätää.
Sunnuntaina olo oli jo sen verran hyvä, että päätin lähteä tekemään maantiepyörälenkkiä. Ihan 100% olo ei vielä ollut, mutta pää halusi jo lenkille ja teki mieli käydä kokeilemassa uutta takakiekkoakin. Sää oli pilvinen ja harmaa, mutta vettä ei satanut. Lämpö oli parissakympissä eikä tuulikaan häirinnyt, eli oli ihan mukava pyöräilykeli. Tarkoitus oli kelailla rauhallisesti ja kuulostella miltä kunto vaikuttaa. Eikä ainakaan mitään kovin pitkää lenkkiä. Lähdin polkemaan Säijän lenkkiä, ja parin-kolmenkymmenen kilometrin jälkeen totesin, että ei tunnu ollenkaan pahalta, syke oli normilukemissa ja henki kulki niin suun kuin nenänkin kautta. Ja kun voimia ja intoakin tuntui olevan, niin nostin vähän nopeutta. Uusi kiekko tuntui hyvältä ajaa ja nopealtakin se tuntui. Kun voimia tuntui olevan, eikä sadettakaan näyttänyt tulevan, niin Säijän lenkin jälkeen lähdin tekemään vielä Siuro-Sasi -lenkkiä. Nokialla, yllätys yllätys, oli taas satanut (miten tuolla suunnalla aina onkin märkää). Onneksi vesi ei kuitenkaan lentänyt niin paljon, että olisi kastellut. Lisälenkillä olo ei heikentynyt ja voimiakin tuntui olevan ihan hyvin. Olihan sitä pari päivää saanut lepäillä ja tankkailla. Jatkoin lenkkiä vielä Teivon kautta Epilään ja sieltä vielä Nokian keskustaan ja sitten Kankaantaan kautta takaisin kotiin. Matkaa kertyi 117 kilometriä ja aikaa kului hieman alle 4 tuntia. Keskitehot 165W. Ei siis tullut yhtään sellainen lenkki kun alunperin oli tarkoitus. Saa nähdä potkiiko tuollainen lenkki takapakkia toipumiselle. Huomenna se viimeistään selviää.