Viikko 17/2025 (21.-27.4.2025)
Lepopäivä. Viides päivä Mallorcalla josta neljä ensimmäistä päivää pyöräilyä – nukkumista, syömistä ja pyöräilyä. Vapaapäivä tuli sopivasti vähän epävakaisemmalle päivälle. Aamupäivällä vähän sateli, mutta päivemmällä ei sitten enää.
Saarelle saavuimme keskiviikkona aamupäivällä, mutta matkaan lähdimme jo tiistai-iltana, kun ajelimme Helsinki-Vantaan kentälle viemään laukkuja ja yöksi hotelliin. Palman kentällä menikin sitten vähän normaalia pidempään, kun pyörälaukkua piti odotella melko pitkään, kymmenien muiden odottajien kanssa. Onneksi pyörä tuli perille ja ehjänä. Ja onneksi etukäteen tilattu taksikin oli jaksanut odottaa meitä, niin pääsimme jouhevasti Platja de Muroon hotellille.
Mulla on siis oma maantiepyörämukana, ja kun olimme saaneet hotellihuoneen, niin ensimmäisenä hommana oli pyörälaukun purku ja pyörän kasaus ajokuntoon. Sitten lähdimmekin Tuulin kanssa tekemään yhdessä pientä tutustumislenkkiä, ja totuttautumaan taas paikalliseen pyöräily- ja autoilukulttuuriin. Lämpöä oli parikymmpiä ja aurinkokin paisteli, joten lyhyissä kamppeissa sai ajella. Suuntasimme ensin Pollencaan josta Campanetin kautta Sa Poblaan. Sitten vielä pienen kiemuran kautta Muroon ja takaisin hotellille. Matkaa kertyi 56,5 kilometriä ja aikaa kului 2:20. Pyörä toimi muuten hyvin, mutta takajarrut huusivat melkoisesti jarruttaessa. Kävinkin ostamassa uudet jarrupalat ja sillä sain jarruongelman hoidettua.
Torstaina lähdin sitten ensimmäiselle omalle lenkilleni. Aamulla mittarissa ei ollut vielä kahtakymppiä lämpöä, mutta aurinko paisteli sen verran lämpimästi, että irtohihat ja tuuliliivin sai riisua melko pikaisesti. Ensin suuntasin Betlemin kylään pohjoisrannikolla. Siellä en ole ennen käynytkään ja tavoitteena onkin saada jokaiselle pyöräilypäivälle edes vähän uusia reittejä ajettua. Betelmistä suuntasin itärannikolle ja sieltä keskisaaren reittejä pitkin takaisin hotellille. Loppumatkasta poikkesin suunnitellusta reitistä ja se aiheutti vähän ylimääräistä kartan tutkimista. Matkaa kertyi 144 kilometriä ja aikaa kului vähän päälle viisi tuntia. Ei siis mitään hirmukeskaria, mutta eipä se ole täällä tarkoituskaan. Keskitehotkin jäivät 160W:iin. Hotellin all inclusive -palvelussa on se hyvä puoli, että melkein aina on jotain syömistä tarjolla. Pyöräilyn jälkeen olikin mukava mennä nappaamaan muutama pizzan palanen ja muuta roskaa, ennen parin tunnin päästä alkavaa illallista.
Perjantaina oli myös lämmin päivä, vaikka mittari ei mitään ihmeellisiä lukuja näyttänytkään, niin aurinko porotti ihan mukavan lämpimästi. Lähdimme Tuulin kanssa heti aamusta matkaan ja ensimmäisen 10 kilometriä Sa Poblaan poljimme yhdessä. Sa Poblassa hyppäsimme junaan, jolla matkustimme vajaan tunnin verran Palman päättärille. Palman keskustasta pääsin melko kivuttomasti rannikolle ja sitten katuja pitkin kohti Palma Novaa, josta lähdin nousemaan kohti vuoristoa. Calviaan päästyä nousumetrejä oli tullut jo jonkin verran, mutta sieltä ne nousut (ja laskut) sitten vasta alkoivat. Vuoristoreitti oli sinänsä tuttu, kun olin ajanut sen edellisenä vuonna toiseen suuntaan. Aamun sumut vuoriston päältä olivat hävinneet ja aurinko lämmitti jälleen mukavasti, vaikka kovimmissa alamäissä viileämpää olikin. Positiivista oli, että Andratxin jälkeen oli uutta tienpintaa, sillä vielä edellisenä keväänä se oli ollut melko huonossa kunnossa, ja nyt uskalsi alamäetkin ajella huolettomammin. Suuntana oli Söller. Matkan aikana reittisuunnitelma muuttui siten, että päätinkin polkea Puig Majorin nousun ylös, vaikka alunperin ei pitänytkään. Sölleriin mennessä törmäsin kahteen suomalaiskaksikkoon, joiden kanssa tuli vaihdettua muutama sana, mutta muuten tuli ajeltua yksin. Tai yksin ja yksin, porukkaa kyllä meni molempiin suuntiin, mutta kenenkään matkaan en liimaantunut. Puig Majorin nousu oli taas maineensa veroinen. 13 kilometriin meni reilu tunti ja kun juomat olivat päässeet jo vähiin, niin niitä piti säännöstellä, että nousun lopussakin olisi vielä jotain nestettä. Puigin huiputuksen jälkeen saikin rallatella alamäkeen useamman kilometrin ajan. Sa Calobran risteyksessä pysähdyin ottamaan vähän lisäenergiaa ja juomaa matkaan, jotta viimeiset kymmenet kilometrit pääsisi kunnialla läpi. Pollencaan sai kylläkin jatkaa pääosin laskuvoittoisesti, eikä loppumatka hotellillekaan enää sisältänyt juurikaan nousumetrejä. Matkaa kertyi juna-asemalta 160 kilometriä ja aikaa kului vähän 6:50. Nousumetrejä vähän vajaa 3000 ja keskitehot 150W.
Lauantai olikin sitten vähän pilvisempi päivä, vaikka liikkeelle pääsikin aurinkoisessa kelissä. Sateenuhkaa ei kuitenkaan ollut ja lämpökin nousi yli kahteenkymppiin. Edellisen päivän vuoristo-osuuden jälkeen menin vaihteeksi tasaiselle keskimaalle. Sa Poblan ja Santa Marian kautta suuntasin Algaidaan, ja sieltä Sencellesin ja Muron kautta Alcudiaan. Lisälenkkinä kävin vielä Port de Pollencassa, kun sää oli ihan ok eikä satkun lenkki tuntunut olevan riittävä. Matkaa kertyikin 135 kilometriä ja aikaa kului 4:45, keskitehojen ollessa 155W. Jälleen tuli edellisten päivien tapaan uusia reittipätkiä plakkariin, ja hienoja pätkiä tulikin. Lauantai oli myös se päivä, jolloin tavoitteeni oli osallistua Mallorca 312 -pyöräilytapahtumaan. Mutta kun en mahtunut mukaan, niin sitten piti vaan fiilistellä omilla reiteillä. Yhdessä kohtaa ristesin kisareitin ja siinä jouduin tekemään vähän reittimuutoksia, mutta ei onneksi mitään isompaa.
Tänään, synttäripäivänä, onkin sitten kierrelty kävellen Platja de Muron katuja ja vähän yhtä luontopolkuakin. Snookeria on tullut myös katsottua vähän edellispäiviä enemmän. Hotellilta tuli synttäripullo juotavaksi, mutta se taitaa jäädä odottamaan parempaa hetkeä.