Viikko 36/2019 (2.-8.9.2019)

Syksy on alkanut säiden puolesta mukavissa merkeissä. Syksyn merkkejä on jo ilmassa, mutta ihan mukavan lämmintä on vielä ollut eikä jatkuvista sateistakaan ole tarvinnut kärsiä.

Kalenteriin on joutunut tällä viikolla tekemään jonkin verran muutoksia. Ensimmäinen takaisku tuli viikolla, kun Kankaanpää maraton ilmoitettiin perutuksi tältä vuodelta. Tuonne olin alustavasti suunnitellut meneväni. Seuraava takaisku alkoi pukata päälle torstai-iltana, kun kurkku meni karheaksi, ja se on minulla aina selvä flunssan ensioire. Viikonloppuna pää olikin sitten täynnä räkää ja sunnuntaille suunniteltu pitkä (180 km) pyörälenkki työkaverin kanssa piti perua. Voipi myös olla, että flunssan vuoksi joutuu perumaan ensi viikonlopun Finlandian puolikaskin. Mutta pitää toivoa, että tämä tauti menisi nyt parissa päivässä ohi ja tämä lepo vain marinoisi huippukuntoa viikon päähän.

Viikolla pystyi vielä tekemään suunnitellut treenit. Maanantaina oli ohjelmassa työmatkapyöräilyt ja tunnin kotisalitreeni.

Tiistaina töistä pyörällä Säijän kautta kotiin 50 km. Mukava sää siivitti hyvään vauhtiin, sillä keskari oli 30.7 km/h. Keskiwatit olivat 194 W (NP 211 W). Eli vauhtia ja watit olivat viime viikon lenkkejä korkeammalla.

Keskiviikkona normaalien työmatkapyöräilyjen lisäksi kävin juoksemassa Peetun kanssa yhteislenkin Lamminpään maisemissa. Juoksin alkuun 3 km Lamminpään majalle, josta Peetu tuli mukaan matkaan. Kiersimme pikku-Ahveniston lammen ja palasimme takaisin Lpäähän, josta juoksin vielä takaisin kotiin. Matkaa kertyi vähän vajaa 17 km ja aikaa kului 80 min. Mukavan rento lenkki hyvässä säässä ja seurassa.

Torstaina pidin etätyöpäivän. Aamupäivällä kävin juoksemassa vähän vajaan tunnin  Ikuri – Kalkku – Tesomanjärvi -lenkin. Matkaa kertyi vähän päälle 13 km. Juoksu tuntui yllättävän kevyeltä vaikka vauhti oli vähän alle neljän ja puolen. Illalla kävin avaamassa syksyn sulkapallokauden, kun pelasimme Syssyssä puolitoista tuntia neluria. Myös sulkapallo kulki yllättävän hyvin yli kolmen kuukauden pelitauon jälkeen. Eikä edes paikat olleet seuraavana päivä kipeänä. Illalla alkoi sitten kurkku menemään karheaksi ja aavistelin sen tietävän huonoa.

To-pe välisenä yönä kurkku oli sitten jo kipeä, ja perjantain aikana kipu vain paheni. Kävin kuitenkin pyörällä töissä ja töiden jälkeen vielä pelaamassa puolitoista tuntia Padelia työporukan kanssa. Padeli alkoi jo sujumaan vähän paremmin kuin ensimmäisellä kerralla pari viikkoa aikaisemmin. Mutta ei se vieläkään kovin kauheaa hikiliikuntaa ole, mutta ihan mukavaa lätkimistä kuitenkin.

Lauantaina flunssa iski sitten kunnolla päälle. Pää oli täynnä räkää ja nessua kului. Sunnuntaina niitely jatkui.

Viikonloppuna oli aikaa viritellä uutta Tacx Neo 2 pyörätraineria kuntoon. Alkuperäisissä suunnitelmissa oli laittaa Rosen maantiepyörä traineriin kiinni ja ostinkin harjoitusvastukseen 11-lehtisen takapakan. Minulla ei kuitenkaan ollut sellaista akselia, jolla olisin pyörän saanut traineriin kiinni. Kävin siis ostamassa 9-lehtisen takapakan, jotta saisin vanhan Bianchin cycloni kiinni harjoitusvastukseen. Toivottavasti löytyy keino saada myös Rose kiinni laitteeseen, sillä se on kuitenkin se pyörä, jolla tulee pääasiassa ulkonakin ajettua.

Nyt alkaa olla päivitetty “pain cave” valmiina. Vähän piti tehdä seinämuutoksia sekä hankkia uusia vermeitä (esim. isompi TV, tuulettimet, traineri).

Tässä ennen ja jälkeen kuvat: