Viikko 20/2019 (13.-19.5.2019)

Viikko oli lämpöjen osalta erittäin vaihteleva. Alkuviikosta oli vielä yö-/aamupakkasia, mutta viikonloppuna rikottiin helleraja ja yötkin lämpenivät merkittävästi. Järvet ovat vielä sen verran kylmiä, ettei märkäpukua ole päässyt kokeilemaan, mutta ehkä jo ensi viikonloppuna sekin tapahtuu.

Viikko oli hieman kevennetty, sillä lauantaina kävin juoksemassa Helsinki City Runilla puolimaratonin, joten vähän piti säästellä voimia sinne.

Maanantaina ei ollut ohjelmassa kuin työmatkapyöräilyt. Vaikka pyöräilinkin töistä Tesoman uimahallin ohi, niin jätin kuitenkin menemättä halliin. Jotenkin oli vetämätön olo ja päätin jättää uinnit väliin.

Tiistaina pidin etätyöpäivän. Aamupäivällä kävin juoksemassa Jalon kanssa reilun kympin lenkin. Jalolla oli sen verran into päällä, että juoksuvyöhön kiinnitetty koira veti automaattisesti lantion oikeaoppiseen juoksuasentoon, eli eteen. Vetoavustettu juoksu kulki kevyesti 4.18 min/km vauhdilla. Illalla vielä hyvät sulkapallonelurit. Edellisen viikon peliväsymys oli tiessään ja peli-into oli korkealla.

Keskiviikkona maantiepyörällä töihin ja illalla Säijän kautta kotiin, matkaa kertyi 50 km ja keskari oli hieman alle 28 km/h. Rauhallisesti menin enkä viitsinyt tehdä edes juoksulenkkiä pyöräilyn päälle.

Torstaina kävin töissä autolla, mutta illalla menin tekemään Tesoman uimahallille tunnin vapaauintitreenin. Pullarin kanssa uin 2 x 500m, muuten normaalivauhtista vaparia.

Perjantaina taas autolla töihin, eikä muutenkaan tullut enää tehtyä treeniä. Töiden jälkeen kävin tekemässsä vain jokusen avaavan vedon lauantain juoksua silmälläpitäen.

Lauantaina klo 11:30 oli sitten h-hetki, kun kauden ensimmäin puolimaraton ammuttiin liikkeelle. Lämpö oli tuolloin jo reilu 20 astetta ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Tuulen suunta oli kaakosta, mutta ei mitenkään hirveän kova.

Olin tullut hyvissä ajoin kisapaikalle vähän fiilistelemään tunnelmaa. Aika kuitenkin kului nopeasti kisanumeroa hakiessa, vaatteita vaihtaessa ja alkuverryttelyä tehdessä. Pian sitä huomasi seisovansa tungoksessa kuuntelemassa kun sekuntteja laskettiin kymmenestä alaspäin.

Olin ensimmäisessä lähtöryhmässä ja melko mukavissa asemissa lähtöviivan tuntumassa, joten kovin montaa metriä ei tarvinnut varoa muita juoksijoita, kun pääsi jo etenemään väljällä reitillä.

Heti ensimmäisellä kilometrillä juoksijat ohjattiin harhaan Idrottegatanille, kun olisi pitänyt juosta Reijolankatua pitkin Mannerehiminkadulle. No tuosta ei tullut kuin hieman ylimääräisiä nousumetrejä eikä varmaankaan vaikuttanut loppuaikaan.

Parin kilometrin aikana juoksuasetelmat alkoivat muodostumaan eikä tuon jälkeen pysyvästi ohitseni mennyt enää ketään. Neljän kilometrin kohdilla ohittelin itse jokusia, mutta sitten saikin mennä useamman kilometrin, ennen kuin sijoitusmuutoksia tapahtui.

7-8 km:n kohdilla oli henkisesti heikko hetki, sillä juoksu ei tuntunut oikein kevyeltä ja matkaa oli menty vasta ensimmäinen kolmannes. Luotto hyvään loppuaikaan ei ollut vahva, vaikka kilometriajat olivatkin ihan hyviä.

Yhdeksän kilometrin kohdalla oli toinen juotto ja sillä kohdilla ohittelin muutaman juoksijan ja muutenkin juoksufiilis alkoi taas paranemaan. Kympin jälkeen taas tuli tehtyä pari ohitusta, mutta myös takaa alkoi kuulumaan lähestyviä askeleita. 11 km:n kohdilla joku ulkomaan juoksija paineli ohi, enkä yrittänyt jäädä peesiin, vaan tein omaa juoksuani. Ohittaja ei kuitenkaan päässyt kovin kauaksi edelleni ja jossain 16 km:n kohdilla pääsin jälleen hänen edellen. Samoilla paikkeilla ohitin pari muutakin juoksijaa.

Viimeinen vitonen menikin sitten sinnitellessä ja jokunen ohituskin siinä tuli vielä tehtyä. Viimeinen ohitus tuli tehtyä vähän 18 km:n jälkeen ja tämä ohitettu jäikin sitten peesiini teputtamaan ja antamaan “työntöapua” viimeisille kilometreille. Viimeisellä puolella kilometrilla sain kuitenkin jokusen sekunnin eroa häneen eikä sen isompaa maalisuorataistelua tarvinnut käydä.

Juoksu meni ihan hyvin. Vatsa ei sohlannut, palleapistosta ei tullut, vaikka puolen välin kohdilla pieniä tuntemuksia olikin. Pohkeet meinasi alkaa kramppaamaan parilla viimeisellä kilometrilla, mutta ei siitäkään ollut haittaa. Ihan tuoreilta jalat eivät alussa tuntuneet, mutta eihän sitä kaikkea voi saada. Aikani 1:22:49 riitti kuudenteen sijaan M40-sarjassa (/709), miesten sarjassa sijoitus oli 17. (/4119) ja jos naisetkin otetaan mukaan, niin sijoitukseni oli 19. (/7072).

Sunnuntaina kävin tekemässä rennon (tai sen ainakin piti olla sellainen) 85 km:n maantiepyörälenkin. Reittin kulki Siuron ja Jumesniemen kautta Hämeenkyröön ja sieltä Lintuharjuntien kautta Ylöjärvelle ja takaisin kotiin. Sää oli mitä mainioin ja alkuun tuuli oli mukava myötäinen. Loppumatkan vastatuuli muutti lenkin vähän raskaammaksi, mutta ihmeen hyvin kuitenkin jaksoi.