Mahtikuuset kumoon

Viikko 42/2026 (12.-18.10.2026)

Tällekin viikolle mahtui kaikennäköistä. Tiistaina uusi saha pääsi kunnon testiin, kun kaadoin kaksi, varmaankin tontin isointa kuusta. Siinä onkin riittänyt usealle ehtoolle puuhasteltavaa, eikä urakka ole vieläkään lähelläkään valmis. Tiistai-iltana tuli Hertta-setteri meille kolmeksi yöksi kyläilemään. Torstaina puolestaan minulla oli työn puolesta iltaohjelmaa. Lauantai-iltana tuli kummityttö pikkuveljensä kanssa ensimmäistä kertaa meille yökylään. Kaikenmoista on siis tälle viikolle osunut. Mutta kyllä sitä on ehtinyt reenaamaankin.

Maanantai oli viileä päivä, sillä lämpötila oli koko päivän 4-5 asteen luokkaa. Pyörällä olin töissä, ja illalla poljin töistä Lielahden Liikkuun, jossa tein normaalin puolentoista tunnin salitreenin.

Myös tiistai oli viileä päivä. Olin kotikonttorilla, joten aamulla ei tarvinnut polkiessa palella. Aamulla tein muutaman tunnin hommia, ja sitten lähdin tekemään aamulenkkiä. Asteen verran oli lämpöä kun lähdin köpöttelemään Kalkun lenkkiä. Matkaa kertyi vähän päälle 12 kilometriä ja aikaa kului noin 58 minuuttia. Hieman kankeeta ja väsynyttä oli meno. Pitkissä joutui juoksemaan. Päivä oli sen verran komea, että loppupäivän teinkin pihahommia. Jo pitkään suunnitelmissa ollut isojen kuusien kaato oli vihdoinkin edessä. Sen verran mahtavat kuuset olivat, että vähän jopa jänskätti niiden kaato. Vaikka mitään kovin isoa vahinkoa ei ollut näköpiirissä, niin ainakin liiteri oli vaaravyöhykkeellä, jos kaato lähtisi pahasti väärään suuntaan. Myös muutama pienempi puu oli sellaisia, joiden en halunnut vaurioituvan. Kuusissa oli sen verran pitkät oksat, että pelkästään nekin voisivat saada vahinkoa aikaiseksi. Varmistinkin oikean kaatosuunnan pitkillä liinoilla, jotka olivat Avantissa kiinni ja vedossa. Ihan hyvin kaadot onnistuivat, ei edes robottiruohonleikkurin kaapeli katkennut, vaikka järeät oksat upposivatkin useassa kohtaa muutaman kymmenen sentin syvyyteen. Kaatojen jälkeen ehdein muutaman tunnin raahata oksia sivummalle kasaan, ennen kuin lähdin puoleksitoista tunniksi pelaamaan sulkapalloneluria. Join pelin alla Batteryn, kun oli sen verran väsynyt olo. Oliko sitten juoman ansiota, mutta pelini oli omasta mielestäni syyskauden pirteintä. Ei pelit kuitenkaan ihan parhaalla tavalla sujuneet, mutta pelifiilis oli ainakin hyvä.

Keskiviikkona ei ollut ohjelmassa kuin työmatkapyöräilyt. Päivä oli vähän lämpimämpi, mutta aamulla sateli vähän vettä. Illalla jatkui risusavotta

Torstai-illaksi oli ohjelmaa heti töiden jälkeen. Ja kun en viitsinyt jättää pyörää yöksi työpaikalle, niin päätin juosta pitkästä aikaa aamulla töihin. Matkaa kertyi 17.5 kilometriä ja aikaa kului vähän alle puolitoista tuntia. Reitti kulki Tesoman, Tahmelan ja Ratinan kautta. Pimeää oli, mutta uuten mukava juoksusää, kun lämpöä oli yhdeksän astetta. Jalka ei ollut ihan pirteimmillään kuuden aikaan aamulla, muuta tulipahan tehtyä puolipitkä lenkki.

Perjantai oli lämpimämpi päivä, kun aamulla ja illalla oli kymmenisen astetta. Töistä Lielahden Liikkuun polkiessa pikkuisen tihutti vettä, mutta ei niin paljon että olisi edes kastellut. Liikussa normaali puolentoista tunnin salitreeni, ja päälle normaalit rullailut ja venyttelyt.

Lauantaiaamuna sateli vettä, joten istuin kaksi ja puoli tuntia sisäpyörän päällä. Reitti oli melko mäkinen, ja keskitehot nousivatkin 178W:iin. Loppupäivä menikin sitten mahtikuusien palastelussa.

Sunnuntaiaamuna oli pakkasta asteen verran. Aamupuuron jälkeen palastelin vähän aikaa puita, ja sitten lähdin tekemään pitkää juoksulenkkiä. Reitti kulki Kolmenkulman kautta Nokialle, ja sieltä Villilän ja Raholan kautta Tesomalle ja sitten takaisin kotiin. Matkaa kertyi vähän alle 26 kilometriä ja aikaa kului 2:15. Keskari oli 5:14 min/km ja syke 121bmp. Ihan tuoreen tuntuiset jalat eivät olleet, ja jaloissakin oli tuntemuksia niin oikeassa polvissa kuin vasemmassa takareidessäkin. Loppupäivä menikin taas puusouvissa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *