Eip\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4nyt kauhean houkuttelevalta py\u00f6r\u00e4ilykelilt\u00e4, kun sunnuntaiaamuna pakkasi py\u00f6r\u00e4\u00e4 autoon. Taivas oli harmaana ja vett\u00e4 tihutti pikkuisen. L\u00e4ht\u00f6paikalle ajellessa vett\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 taivaalta tullut, mutta sen verran sit\u00e4 oli kuitenkin satanut, ett\u00e4 tiet olivat m\u00e4r\u00e4t. Vastaan py\u00f6r\u00e4ili klo seits\u00e4m\u00e4lt\u00e4 l\u00e4hteneit\u00e4 217 km reitin py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6it\u00e4, mutta oma startti oli vasta hieman yli kahdeksan, jolloin 134 km:n ja alle 4 ja puolen tunnin tavoiteajalla l\u00e4htev\u00e4t olivat l\u00e4ht\u00f6vuorossa.<\/p>\n
Hieman optimistisesti olin aikani arvoinut, sill\u00e4 kaksi vuotta sitten menin saman reitin aikaan 4:35, enk\u00e4 mielest\u00e4ni ollut p\u00e4\u00e4ssyt viel\u00e4 leikkauksen j\u00e4lkeen samanlaiseen kuntoon kuin tuolloin. Ryhmi\u00e4 l\u00e4hti liikkeelle minuutin v\u00e4lein ja minun ryhm\u00e4ss\u00e4ni oli noin kymmenisen muuta polkijaa. Heti Hervannan valtav\u00e4yl\u00e4ll\u00e4 totesin, ett\u00e4 nyt ollaan liian kovassa porukassa, ja j\u00e4in suosiolla vauhdista. Yl\u00f6j\u00e4rven keskustaan asti porukkaa tuli v\u00e4h\u00e4n v\u00e4li\u00e4 selk\u00e4 edell\u00e4 vastaan tai sitten sel\u00e4t vilahtelivat vain ohitseni. Mutta sitten p\u00e4\u00e4sin letkaan, jonka vauhti tuntui sopivalta.<\/p>\n
En kuitenkaan viihtynyt saavuttamani letkan per\u00e4ss\u00e4 kuin muutaman kilometrin matkan, jonka j\u00e4lkeen\u00a0pyyh\u00e4lsinkin Asuntilan alam\u00e4ess\u00e4 peesin turvin koko letkan ohi. Seuraavat parikymment\u00e4 kilometri\u00e4 tulikin sitten vedetty\u00e4 letkaa, kun muita vetohaluisia ei ilmoittautunut. Edess\u00e4 on sin\u00e4ns\u00e4 ihan mukava ajella, koska t\u00e4llaisella m\u00e4r\u00e4ll\u00e4 kelill\u00e4 ei edell\u00e4 menev\u00e4n kurat lenn\u00e4 naamalle, eik\u00e4 tarvitse kokoajan varoa, ett\u00e4 joku edess\u00e4 jarruttaa tai kolaroi, ja sitten olisikin kasa valmiina. Ensimm\u00e4isen tunnin kilometrikertym\u00e4 oli 28,5 km.<\/p>\n
Ennen Poikelusta sain toisen vetovuoroon ja p\u00e4\u00e4sin itse vuorostani peesailemaan. Reidet alkoivat pikkuhiljaa palautumaan, kun matkan taittaminen muuttui peesin turvin helpommaksi. Taivas oli edelleen harmaa ja ajoittain tuli pient\u00e4 vesisadetta. V\u00e4lill\u00e4 oli vaikea arvioida tuliko vesi taivaalta, vai edelle menev\u00e4n takarenkaasta, mutta jostain sit\u00e4 vett\u00e4 ainakin tuli. Kurun keskustan alam\u00e4ess\u00e4 pyyh\u00e4lsin taas\u00a0muun seurueen ohi ja l\u00e4hdin vet\u00e4m\u00e4\u00e4n letkaa. Tosin en ehtinyt olla letkassa kuin kilometrin verran, sill\u00e4 muu seurue poikkesi Kurun huoltopisteelle. Min\u00e4 p\u00e4\u00e4tin pys\u00e4hty\u00e4 vasta seuraavalla huoltopisteell\u00e4.<\/p>\n
Kahden tunnin kohdalla olin mennyt himpun p\u00e4\u00e4lle 60 km, eli toinen tunti oltiin menty melko mukavaa vauhtia. Muroleen huoltopisteell\u00e4 oli matkaa taitettu 75 km. Kurun ja Muroleen v\u00e4lin olin polkenyt yksin, joten vauhti p\u00e4\u00e4si hieman hiipumaan tuolla v\u00e4lill\u00e4. Olin p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt tehd\u00e4 reissun yhden pys\u00e4hdyksen taktiikalla, joten pidin t\u00e4m\u00e4n ainoa v\u00e4lipys\u00e4hdyksen hieman pidemp\u00e4n\u00e4. 10 minuutin tyhjennys- ja t\u00e4ydennyspys\u00e4hdyksen j\u00e4lkeen matka jatkui kohti Ter\u00e4lahtea.<\/p>\n
Kapeeseen asti ajelin edelleen yksikseni, mutta sitten yksi parivaljakko sai minut kiinni. Heid\u00e4n mukanaan poljin seuraavan kymmenen kilometri\u00e4 vuorovedolla edeten. Hieman ennen Ter\u00e4lahden huoltoa isompi ryhm\u00e4 saavutti meid\u00e4t ja liityimme jonon jatkoksi. Itselleni teki ty\u00f6t\u00e4 pysy\u00e4 letkassa mukana ja yhdess\u00e4 yl\u00e4m\u00e4ess\u00e4 sitten vaihdoin hieman liian pienelle vaihteelle ja vauhtini tippui sen verran, ett\u00e4 j\u00e4in letkasta kymmenisen metri\u00e4. Peesiapu h\u00e4visi samantien, enk\u00e4 p\u00e4\u00e4ssyt en\u00e4\u00e4 letkaan mukaan.<\/p>\n
Viimeinen nelj\u00e4kymment\u00e4 kilometri\u00e4 tulikin sitten poljettua yksikseen. Takaa ei tullut yht\u00e4\u00e4n letkaa auttamaan, enk\u00e4 toisaalta yht\u00e4\u00e4n letkaa edest\u00e4nik\u00e4\u00e4n tavoittanut. Jokunen tuli viel\u00e4 loppumatkalla ohitettua, mutta ne olivat sen verran hyytyneit\u00e4, ett\u00e4 pyyh\u00e4lsin heid\u00e4n ohitseen melko sukkelaan. Maalissa kello n\u00e4ytti aikaa 4:31 ja matkaa 131,4 km, eli keskinopeus oli 29 km\/h (tuohon pit\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 10 minuutin huoltotauko, jolloin kello oli pys\u00e4hdyksiss\u00e4). Kahden vuoden takaista aikaani paransin nelj\u00e4ll\u00e4 minuutilla, jota en olisi ennen l\u00e4ht\u00f6\u00e4 uskonut tekev\u00e4ni. Silloin p\u00e4\u00e4sin ajamaan enemm\u00e4n porukassa, ja muutenkin peruskunto oli varmaankin parempi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Eip\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4nyt kauhean houkuttelevalta py\u00f6r\u00e4ilykelilt\u00e4, kun sunnuntaiaamuna pakkasi py\u00f6r\u00e4\u00e4 autoon. Taivas oli harmaana ja vett\u00e4 tihutti pikkuisen. L\u00e4ht\u00f6paikalle ajellessa vett\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 taivaalta tullut, mutta sen verran sit\u00e4 oli kuitenkin satanut, ett\u00e4 tiet olivat m\u00e4r\u00e4t. Vastaan py\u00f6r\u00e4ili klo seits\u00e4m\u00e4lt\u00e4 l\u00e4hteneit\u00e4 … Continue reading