Maanantai meni viel\u00e4 EP-suunnistuksen surkeiden reitinvalintojen ja tyhmien pummien ihmettelyss\u00e4 ja voivottelussa. Nyt, viikko siit\u00e4 asia on jo onneksi melkein unohtunut, mutta tilalle on tullut seuraavan suunnistuksen manaamiset.<\/p>\n
Maanantaina annettiin siis viel\u00e4 armoa, mutta tiistaina oli jo rankaisun vuoro. Kotipuolessa vajaa 13 km vauhtileikittely\u00e4, sis\u00e4lt\u00e4en eripituisia ja -nopeuksisia vetoja yms. V\u00e4synytt\u00e4 oli viel\u00e4, mutta armoa ei annettu (eik\u00e4 kyll\u00e4 pyydettykk\u00e4\u00e4n).<\/p>\n
Keskiviikkona oli j\u00e4lleen Iltarastien vuoro. Yl\u00f6j\u00e4rven Kilpijoen maastossa oli “rinnerastit” \ud83d\ude42 teemalla olevat radat. T\u00e4ll\u00e4kertaa otin vain 4.8 km:n radan, sill\u00e4 siihenkin oli saatu \u00e4ngetty\u00e4 15 rastia. Hirveet\u00e4 ryt\u00f6\u00e4 ja pusikkoa koko rata. Tied\u00e4 sitten oliko syyn\u00e4 huonot reitinvalinnat, mutta Kilpijoki joutui boikottilistalle. Ei ollut minun makuuni, ainakin kun rastitkaan ei tuntunut l\u00f6ytyv\u00e4n.<\/p>\n
Torstaina rankaistiin toistamiseen huonoista suunnistuksista. Nyt oli t\u00f6iden p\u00e4\u00e4lle taas pitk\u00e4n lenkin vuoro, sill\u00e4 viikonloppuna ei pitk\u00e4\u00e4 ehtisi tekem\u00e4\u00e4n. Mittari sippasi heti km:n j\u00e4lkeen kun olin unohtanut ladata akut, joten ajasta, vauhdista ja sykkeist\u00e4 ei ole tietoa. Matka on tiedossa ja se oli 27.3 km, aika jotain 2:11 – 2:14 v\u00e4lill\u00e4. Lopussa tuli menty\u00e4 v\u00e4h\u00e4n reippaampaakin vauhtia. Jotenkin tuntui mukavammalta juosta kun ei tarvinnut (tai voinut) koko aikaa tarkkailla sykkeit\u00e4 vaan sai menn\u00e4 fiiliksen mukaan. Kovin kevyelt\u00e4 meno ei kuitenkaan tuntunut, mutta tulipahan viikon pitk\u00e4 taas tehty\u00e4.<\/p>\n
Perjantai meni taas loikoillessa ja ker\u00e4tess\u00e4 voimia viikonlopun kisoja varten.<\/p>\n
Lauantaina oli vuorossa Walkirastit P\u00e4lk\u00e4neell\u00e4 Aivuj\u00e4rven kartalla. Reitti l\u00f6ytyy osoitteesta: http:\/\/www.elisanet.fi\/rinteet\/kartat\/Aivujarvi_240508.jpg. Itse p\u00e4\u00e4sin mets\u00e4\u00e4n heti ensimm\u00e4isten joukossa, joten matkaseuraa ei juurikaan ollut. Alku tuntui menev\u00e4n hyvin ja rastit l\u00f6ytyiv\u00e4t yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin helposti. Aina kahdeksannelle rastille asti tuntui silt\u00e4, ett\u00e4 nyth\u00e4n t\u00e4m\u00e4 suunnistus alkaa oikein luonnistamaan. Mutta kasilla tuli sitten ensimm\u00e4inen t\u00f6ppi. Rankan rinnenousun j\u00e4lkeen juoksin mets\u00e4traktoriuraa v\u00e4h\u00e4n liian pitk\u00e4lle suon reunaan. Suon reunassa k\u00e4\u00e4ntyess\u00e4ni huomasin pienen jyrk\u00e4nteen alla juottorastin. Sinne kirmasin p\u00e4\u00e4t\u00e4pahkaa ja leimaus. Kehtaako\/uskaltaako kertoa, ett\u00e4 sain rastilla pienen vinkin tarkastaa koodin. Ja v\u00e4\u00e4r\u00e4 rastihan se oli. En tied\u00e4 olisinko itse huomannut virhett\u00e4ni ajoissa, mutta pasmat meni ainakin sekaisin. Yritin siin\u00e4 sitten h\u00e4diss\u00e4ni paikantaa pient\u00e4 jyrk\u00e4nnett\u00e4 ja itse\u00e4ni kartalta. Jyrkk\u00e4\u00e4 ei l\u00f6ytynyt (j\u00e4lkeenp\u00e4in karttaa tutkiessani jyrkk\u00e4 oli sopivasti piilossa rastinumeron alla) joten tuurilla vaan v\u00e4h\u00e4n takaisinp\u00e4in uraa pitkin ja sielt\u00e4 se oikea rastikin l\u00f6ytyi. 2,5 min siin\u00e4 meni aikaa. Seuraavat kolme rastia meni taas mukavasti ja kasin t\u00f6ppi oli jo unohdettu. 12. rastikin n\u00e4ytti helpolta, mutta jostain syyst\u00e4 juoksu l\u00e4hti tien ylityksen j\u00e4lkeen kampeamaan liikaa oikealle ja tulin v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n kohtaa jyrk\u00e4nnett\u00e4. Siin\u00e4 sit\u00e4 sitten taas py\u00f6rittiin jokunen hetki ennenkuin tilanne alkoi selvit\u00e4 ja rasti l\u00f6yty\u00e4. Taas meni nelisen minuuttia m\u00f6hliess\u00e4. Nyt alkoi jo harmittaa. Seuraava rasti l\u00f6ytyi taas mukavasti, mutta sitten tulikin p\u00e4iv\u00e4n surullisin v\u00e4li. En edes viitsi selostaa rastiv\u00e4li\u00e4, sill\u00e4 kuva kertoo enemm\u00e4n kuin tuhat sanaa. 250 m:n v\u00e4lille voi tosiaan saada hukattua 9.5 min aikaa, vaikka tie on 50 m rastista. Hoh-hojaa… t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa alkoi harmitus siirty\u00e4 seuraavalle asteelle. Loppu meni taas jotenkuten mukavasti. 80% rasteista meni tosi hyvin, mutta tyytyv\u00e4isyysaste kisasta ei ole kyll\u00e4 samaa prosenttiluokkaa.<\/p>\n
Sunnuntaina oli sitten vuorossa Virttaanharjun Maratonin yhteydess\u00e4 juostu nelj\u00e4n hengen maratonviesti ( 4 x 10.5 km). Lauantain 1.5 tunnin mett\u00e4juoksu ei ihan optimaalinen valmistautuminen t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ollut, mutta ei nyt ihan kuollut olokaan ollut. Minulle oli annettu viestin avausosuus joten aamulla oli pit\u00e4nyt her\u00e4t\u00e4 ajoissa aamupalalle, jotta surullisenkuuluisa tyhjennyssessio tapahtuisi ajoissa, eik\u00e4 puskareissua tarvisi suorittaa. Klo 11 kajahti l\u00e4ht\u00f6laukaus Virttaan mets\u00e4stysmajalla ja kymmenp\u00e4inen lauma s\u00e4nt\u00e4si kangasmaaston poluille. Alkukiihdytyksen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4sin vet\u00e4m\u00e4\u00e4n letkaa ja juoksu tuntuikin heti yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4lt\u00e4. Ensimm\u00e4inen km meni aikaan 3:45. Taakseni en katsonut, mutta kannoilla tuntui olevan ainakin pari menij\u00e4\u00e4. Toinen ja kolmas km oli ensimm\u00e4ist\u00e4 6 sek hitaampi, mutta toisen km-tolpan j\u00e4lkeen alkoi kuitenkin l\u00e4himm\u00e4t kilpakumppanit j\u00e4\u00e4d\u00e4 muutaman kymmenen metri\u00e4. Seuraavat pari km meni edelleen samaa vauhtia vaikka p\u00e4tk\u00e4 oli liev\u00e4sti nousuvoittoista. Nousut eiv\u00e4t olleet reitin pahin ongelma vaan alusta, joka oli paikoin melko pehme\u00e4. 5 km j\u00e4lkeen alkoi alam\u00e4kiosuus ja l\u00e4himm\u00e4t kilpailijat olivat j\u00e4\u00e4neet viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n lis\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli ensimm\u00e4inen kisa jossa olen ollut n\u00e4in pitk\u00e4\u00e4n letkan vet\u00e4j\u00e4n\u00e4. Vuonna 2002 johdin Savih\u00f6lk\u00e4\u00e4 km:n ajan kun kaverit olivat laittaneet minut polttareissani kisailemaan. Siin\u00e4 tuli otettua sellainen alkukiri, ett\u00e4 muut j\u00e4i taakse, mutta kavereiden ensimm\u00e4inen “juotto” oli sen verran tiukka, ett\u00e4 maine ja kunnia (ainakin kunnia) j\u00e4i aika lyhyeen. No joo. Vitosesta vajaaseen kasiin oli p\u00e4\u00e4osin alam\u00e4ke\u00e4 ja se meni ihan mukavasti km-vauhti n. 3:45. 8-9 km v\u00e4li oli loivaa nousua ja siin\u00e4 alkoi jo v\u00e4h\u00e4n painaa, vauhti tippui 3:55:een. Ihan takana ei ollut ket\u00e4\u00e4n joten ihan viimeisi\u00e4 voimia ei tarvinnut viel\u00e4 antaa, vaan ne sai s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 loppukiriin. Viimeinen puolitoista km olikin sitten taas paremminkin laskuvoittoista ja koska vatsalihaskramppikaan ei ollut viel\u00e4 ilmoitellut itsest\u00e4\u00e4n, niin lopussa pystyi laittamaan kaikki voiman rippeet peliin. Ajassa 39:16 l\u00e4hetin Markuksen kakkososuudelle. Kolmosella oli Ismo ja nelososuudella Jani. Takamets\u00e4n Travoltat juhli komeaa voittoaa ajassa 2:42:04. Tosin joukkueita ei ollut kuin 3, mutta voitto mik\u00e4 voitto.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Maanantai meni viel\u00e4 EP-suunnistuksen surkeiden reitinvalintojen ja tyhmien pummien ihmettelyss\u00e4 ja voivottelussa. Nyt, viikko siit\u00e4 asia on jo onneksi melkein unohtunut, mutta tilalle on tullut seuraavan suunnistuksen manaamiset. Maanantaina annettiin siis viel\u00e4 armoa, mutta tiistaina oli jo rankaisun vuoro. Kotipuolessa … Continue reading