Kyll\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n onnittelupostikortin (siis ihan oikean, ei s\u00e4hk\u00f6isen) l\u00e4hett\u00e4minen on meik\u00e4l\u00e4iselle vaikea operaatio. Ensinn\u00e4kin se pit\u00e4\u00e4 muistaa l\u00e4hett\u00e4\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaisemmin, kuin ko. merkkip\u00e4iv\u00e4 tulee vastaan kalenterissa, eli yleens\u00e4 kortti on my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 sen pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Toisaalta taas ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mukavaa saada onnittelua muutamaa viikkoa ennen merkkip\u00e4iv\u00e4\u00e4, jolloin kyll\u00e4 olisi sen kortin muistanut l\u00e4hett\u00e4\u00e4. Siin\u00e4 sitten n\u00e4et pari viikkoa painajaisia unohdetusta korttil\u00e4hetyksest\u00e4.<\/p>\n
Seuraava ongelma tulee sitten kortin hankinnan kanssa. Minun kun ei juuri tule en\u00e4\u00e4 k\u00e4yty\u00e4 sellaisissa kaupoissa joissa kortteja myyd\u00e4\u00e4n, ja kun ty\u00f6matkatkin tulee n\u00e4in kev\u00e4isin tehty\u00e4 aika usein muulla tavalla kuin autolla, niin ajattelin (tai itse asiassa oli pakko, kun muistin koko asian niin viime tipassa) ulkoistaa kortin haun vaimolle. T\u00e4ytyy my\u00f6nt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 se oli kyll\u00e4 vaivaton ja edullinen tapa – kortti p\u00f6tk\u00e4hti p\u00f6yd\u00e4lle viel\u00e4 saman p\u00e4iv\u00e4n aikana (itse en olisi koko korttia taaskaan muistanut, ellei se olisi siin\u00e4 p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 ollut). Tuosta edullisuudesta tosin voidaan olla montaa mielt\u00e4, sill\u00e4 vaimon elatuskulut ovat kyll\u00e4 eri luokkaa kuin kortin hankintahinta. En siis suosittele vaimon hankkimista pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kortinhakuhommiin. Tosin meid\u00e4n taloudessa tuo elatussuhde taitaa olla eri p\u00e4in kuin mit\u00e4 keskiverto perheiss\u00e4 tapana on ollut (nimim. pienipalkkainen insin\u00f6\u00f6rin puoliso). (Edell\u00e4 teksti on tarkastetuttu ja hyv\u00e4ksytetty vaimolla ennen julkaisua).<\/p>\n
Kortti on siis hankittu, ja nimetkin tuli korttiin suht vaivatta. Seuraava ongelma tuli kirjekuoren kanssa. Kortin mukana tuli kyll\u00e4 kuori, hieno kullanv\u00e4rinen ja kaikkee. Mutta eih\u00e4n tuollaiseen “kullitettuun” paperiin mik\u00e4\u00e4n normaali kyn\u00e4 j\u00e4\u00e4 kiinni. Kolmannella kyn\u00e4ll\u00e4 en en\u00e4\u00e4 viitsinyt alkaa kuoreen osoitetta suttamaan, vaan kullattu juhlakuori lensi revittyn\u00e4 paperinker\u00e4ykseen (vai menik\u00f6h\u00e4n ihan roskiin asti, en muista). Saman kokoista kuorta ei tietenk\u00e4\u00e4n mist\u00e4\u00e4n laatikosta en\u00e4\u00e4 l\u00f6ytynyt ja kaikki tiimaritkin olivat jo kiinni (ajoissa kun kerran olen asialla). Ensin ajattelin v\u00e4h\u00e4n typist\u00e4\u00e4 korttia, mutta parempi idea oli sittenkin laittaa v\u00e4h\u00e4n ylisuuri kuori. Homma siis etenee. Postimerkin hankinta oli tietenkin unohtunut ulkoistaa, ja kun ulkoistussopimukseen ei kuulunut merkin hankintaa, niin merkit\u00f6n kuori k\u00e4dess\u00e4 sit\u00e4 ihmeteltiin, ett\u00e4 miten sit\u00e4 huomenaamuna kuoren saisi postiin (autoa ei ollut k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 ja kello yli 21:n ei viitsinyt py\u00f6r\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n l\u00e4hte\u00e4 postimerkin per\u00e4ss\u00e4 sotkemaan).<\/p>\n
Aamulla t\u00f6ihin py\u00f6r\u00e4ilem\u00e4\u00e4n l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 tuli mietitty\u00e4 kaikki matkan varrella olevat kioskit ja kuppilat joista merkin voisi saada. Rahtari-grillille en viitsinyt edes poiketa. Rajasalmen kuppilassa merkkej\u00e4 ei ollut, eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Pirkkalan TB:ll\u00e4. Kolmas kerta pit\u00e4isi aina toden sanoa, ja ajattelin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kolmannen yrityksen postiin, olisi ainakin suuret mahdollisuudet merkki saada. Tosin klo 6:50 posti ei ole varmaankaan viel\u00e4 auki ja niinollen joutuisin k\u00e4ym\u00e4\u00e4n t\u00f6ist\u00e4 postissa. Otin siis riskin ja poikkesin viel\u00e4 reitin varrella olevalle Pirkkalan Nesteelle, ja hep, nyt t\u00e4rrp\u00e4si. 70c tiskiin ja merkki kuoreen (kuori, joka oli jo v\u00e4h\u00e4n kostunut hikisen takin sis\u00e4ll\u00e4). Ensimm\u00e4inen positiivinen asia t\u00e4ss\u00e4 suuressa hankkeessa oli, ett\u00e4 merkki oli tarrallinen eik\u00e4 sit\u00e4 tarvinnut nuolla (olisikohan sit\u00e4 saanut edes kielest\u00e4 irti jos olisi yritt\u00e4nyt nuollaista). Myyj\u00e4 kehui paikkaansa hyvinvarustelluksi huoltoasemaksi, kun valitin ett\u00e4 vasta kolmannesta paikasta merkki l\u00f6ytyi. Hyvin varustellussa huoltoasemassakaan ei sent\u00e4\u00e4n postilaatikkoa ollut, joten matka jatkui. Laatikon l\u00f6yt\u00e4minen oli kyll\u00e4 koko homman helpoin operaatio ja ty\u00f6matkan loppukilometreilla vaihtoehtoja olisi ollut useampikin. Loppumatkasta aloin viel\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kyll\u00e4 kai muistin oikein juhlap\u00e4iv\u00e4n ajankohdan ja vuosien m\u00e4\u00e4r\u00e4n, mutta en uskaltanut alkaa asiaa en\u00e4\u00e4 varmistamaan, ja virheest\u00e4 tuskin vastaanottaja hentoisi huomauttaakaan. Teht\u00e4v\u00e4 siis suoritettu, onnea vaan kummised\u00e4lle.<\/p>\n
Voi kuinka helppoa kaikki olisi ollutkaan jos olisi voinut vain l\u00e4hett\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6postilla onnittelut. Sen olisi voinut l\u00e4hett\u00e4\u00e4 ko. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 mihin aikaan tahansa ja vastaanottaja olisi ollut varmaankin yht\u00e4 iloinen kuin pahvikortistakin. Helpotan siis kaikkien tuttavieni el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja annan n\u00e4in luvan kaikille j\u00e4tt\u00e4\u00e4 onnittelupostikorttien l\u00e4hett\u00e4misen minulle. S\u00e4hk\u00f6posti tulee aina hienosti perille – n\u00e4in sunnuntainakin :).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kyll\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n onnittelupostikortin (siis ihan oikean, ei s\u00e4hk\u00f6isen) l\u00e4hett\u00e4minen on meik\u00e4l\u00e4iselle vaikea operaatio. Ensinn\u00e4kin se pit\u00e4\u00e4 muistaa l\u00e4hett\u00e4\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaisemmin, kuin ko. merkkip\u00e4iv\u00e4 tulee vastaan kalenterissa, eli yleens\u00e4 kortti on my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 sen pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Toisaalta taas ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 … Continue reading