![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260708_223759_175-580x1024.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nTorstaiaamuna noin puoli kasin aikoihin py\u00f6r\u00e4 oli ulos junasta ja laukut paikallaan. S\u00e4\u00e4 oli pilvinen ja l\u00e4mp\u00f6\u00e4 viitisentoista astetta. Jossain vaiheessa oli satanut, sill\u00e4 varjokohdissa oli viel\u00e4 m\u00e4rk\u00e4\u00e4. Irtopunteilla ja -hihoilla l\u00e4hdin liikenteeseen. Ensin suuntasin napapiirille p\u00e4in. T\u00e4m\u00e4 siksi, ett\u00e4 minulla on aiempaa py\u00f6r\u00e4ily\u00e4 napapiirilt\u00e4 pohjoiseen p\u00e4in ja nyt halusin reitin my\u00f6s napapiirilt\u00e4 etel\u00e4\u00e4n. Polkemistaktiikaksi olin p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt edellisvuosien tapaan, ett\u00e4 yl\u00e4m\u00e4et ajetaan aina satulassa isompia runttaamatta, ja sitten alam\u00e4iss\u00e4 lepuutetaan takamusta putkelta. T\u00e4m\u00e4 periaate joutui heti ensimm\u00e4isell\u00e4 kympill\u00e4 koetukselle, sill\u00e4 napapiirille oli sen verran rapsakka nousu, ett\u00e4 teki mieli polkea se yl\u00f6s putkelta. Persus pysyi kuitenkin tiukasti satulassa. 70 nousumetri\u00e4 tuli noin puolentoista kilometrin matkalle. Garminin mittarikin luokitteli tuon reissun ensimm\u00e4iseksi m\u00e4eksi. Kaikenkaikkiaan niit\u00e4 sen mukaan oli seitsem\u00e4n. Napapiirin huoltoasemalla s\u00f6in reissun ainoan valmiin aamupalan.<\/p>\n\n\n\n Aamupalan j\u00e4lkeen suunta l\u00e4hti viimeinkin kohti etel\u00e4\u00e4. Tavoitteeni oli p\u00e4\u00e4st\u00e4 ensimm\u00e4iseksi y\u00f6ksi Ranuan tuntumaan. Ensin ajoin Kemijoen etel\u00e4puolista nelinumeroista tiet\u00e4 Oikaraiseen asti. Rauhallista oli ollut, mutta pian Oikaraisen j\u00e4lkeen minut ohitti kaksi maantiepy\u00f6r\u00e4ilij\u00e4\u00e4, joiden kanssa tuli muutama sana vaihdettua. Hyv\u00e4kuntoinen tie vaihtoi paikoin tosi huonokuntoiseenkin tiehen. Vajaan 70 kilometrin ajon j\u00e4lkeen pys\u00e4hdyin Vanttauskosken padolle ja pian sen j\u00e4lkeen Vanttauskosken kauppa-kahvioon. Siell\u00e4 olivat samat kaksi maantiepy\u00f6r\u00e4ilij\u00e4\u00e4, jotka olivat ohittaneet minut 30 kilometri\u00e4 aiemmin. Pienen rupattelun ja energiatankkauksen j\u00e4lkeen jatkoin matkaani ensin v\u00e4h\u00e4n matkaa 81-tiet\u00e4 ja sitten Ranualle viev\u00e4\u00e4 942-tiet\u00e4 pitkin. 942-tiet\u00e4 oli 60 kilometrin verran. Mit\u00e4\u00e4n palveluja ei tuolta v\u00e4lilt\u00e4 l\u00f6ytynyt. T\u00e4ll\u00e4 p\u00e4tk\u00e4ll\u00e4 ohitin vanhemman herran, joka oli maantipy\u00f6r\u00e4ll\u00e4 liikenteess\u00e4. H\u00e4n oli melko hyv\u00e4\u00e4 suomea puhuva, 1.5 vuotta Ranualla asunut entinen m\u00fcnchenil\u00e4inen. Jonkin aikaa siin\u00e4 juteltiin ja sitten molemmat jatkoivat omaa vauhtiaan. Hieman ennen Ranuaa, Kaitavirran sillan kupeessa oli laavu, jolle pys\u00e4hdyin tekem\u00e4\u00e4n lounasta. Viikon mittainen pussipastalounasputki alkoi. Vesist\u00f6n l\u00e4heisyydest\u00e4 johtuen ateriaseuraa oli runsaasti, paarmojen ja hyttysten muodossa.<\/p>\n\n\n\n Ranualle saavuin jo hyviss\u00e4 ajoin. Ensimm\u00e4isen\u00e4 k\u00e4vin katsomassa olisiko etuk\u00e4teen katsomani y\u00f6paikka Repolammen laavulla sopiva. Se sijaitsi muutaman kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 keskustasta, l\u00e4hell\u00e4 el\u00e4inpuistoa, lenkkireitin varrella ja sinne p\u00e4\u00e4si hyvin py\u00f6r\u00e4ll\u00e4kin. Lammessa ei ollut kunnollista uimamahdollisuutta, mutta puucee laavun vierest\u00e4 l\u00f6ytyi. Kun y\u00f6paikka oli varmistunut, niin palasin Ranuan keskustan tuntumassa olevalle Multilahden uimarannalle. Sinilev\u00e4\u00e4 n\u00e4ytti Ranuaj\u00e4rvess\u00e4 olevan, mutta en antanut sen haitata. Sitten kauppaan ja takaisin laavulle. Illalla sain viel\u00e4 juttuseuraa perheest\u00e4, joka tuli laavulle paistamaan makkaraa. Y\u00f6 meni muuten ihan rauhallisesti, mutta jossain vaiheessa lenkkipolulla k\u00e4vi pari mopopoikaa p\u00e4ristelem\u00e4ss\u00e4, ja l\u00e4hitalon koirat haukkuivat silloin t\u00e4ll\u00f6in. Korvatulpilla kuitenkin sain nukuttua ihan hyvi\u00e4 p\u00e4tki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Torstaip\u00e4iv\u00e4n datat: 152 kilometri\u00e4, 6:43 tuntia, nousua 905 m ja laskua 829 m.<\/p>\n\n\n\n Perjantai valkeni aurinkoisena ja l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4. Aamutoimiin kuului vessak\u00e4ynti, hampaiden pesu, aamupuuron valmistaminen ja kamppeiden kasaus. Matkaan p\u00e4\u00e4sin 8:30. Ensin poikkesin Ranuan marketissa t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vesipullot ja hommaamassa lis\u00e4ev\u00e4st\u00e4. My\u00f6s aurinkorasvat laitoin marketin pihassa kun sen verran aurinkoinen p\u00e4iv\u00e4 n\u00e4ytti tulevan. Tapasin my\u00f6s yhden vanhemman py\u00f6r\u00e4matkaaja herran, joka oli ollut tien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 jo jokusen p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja oli matkalla pohjoiseen. H\u00e4nell\u00e4 oli py\u00f6r\u00e4n per\u00e4ss\u00e4 k\u00e4rry, mutta valitteli sen raskautta.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4iv\u00e4 l\u00e4hti etenem\u00e4\u00e4n 941-tiet\u00e4 pitkin. Se tuntui melko vilkkaalta, mutta jokusen kilometrin polkemisen j\u00e4lkeen k\u00e4\u00e4nnyin rauhallisemmalle 858-tielle. Maisemat olivat vaihtelevia, mutta aika paljon oli taas puskaa ja suota. V\u00e4lill\u00e4 peltoja ja ihan hienoja m\u00e4ntykankaitakin tuli vastaan. Yli 50 kilometri\u00e4 sai polkea ennen kuin tuli ensimm\u00e4inen pieni kauppa vastaan. Siell\u00e4 poikkesin hakemassa lis\u00e4\u00e4 vett\u00e4 ja nauttimassa v\u00e4lipalaa. Rytinkist\u00e4 jatkoin 858-tiet\u00e4 pitkin kohti Sy\u00f6tett\u00e4. Nyt maisemat olivat mukavammat, kun oli m\u00e4ntykangasta, peltoja ja vesist\u00f6j\u00e4kin n\u00e4kyi aika usein. Sy\u00f6tteelle oikaisin ajaen pienemp\u00e4\u00e4 hiekkatiet\u00e4. M\u00e4ke\u00e4 l\u00f6ytyi taas ihan kunnolla ja Garmin l\u00f6ysi t\u00e4lt\u00e4 v\u00e4lilt\u00e4 reissun toisen luokitellun yl\u00e4m\u00e4en. Mielest\u00e4ni niit\u00e4 olisi kyll\u00e4 pit\u00e4nyt olla ollut jo useampikin. Sy\u00f6tteell\u00e4 poikkesin ensin luontokeskuksella, mutta se oli suljettu, joten jatkoin muutaman kilometrin eteenp\u00e4in Luppoveden Laavulle ja uimarannalle. Siell\u00e4 k\u00e4vin ensin py\u00f6r\u00e4ilykamppeet p\u00e4\u00e4ll\u00e4 uimassa, ja niit\u00e4 kuivatellessa valmistin p\u00e4iv\u00e4n pussipastan.<\/p>\n\n\n\n Lounastauon j\u00e4lkeen matka jatkui 862-tiet\u00e4 pitkin kohti Taivalkoskea. J\u00e4lleen tuli vastaan ihan tolkuttomia m\u00e4ki\u00e4, joista yksi kelpasi Garminillekin. Ennen Taivalkoskea tienumero muuttui 863:ksi, mutta maisemat jatkuivat edelleen melko puskaisina. Taivalkoskelle p\u00e4\u00e4sty\u00e4ni pys\u00e4hdyin ensiksi Kalle P\u00e4\u00e4talon torille. Sielt\u00e4 hain reissun ensimm\u00e4isen ja viimeisen irtoj\u00e4\u00e4tel\u00f6n, ja istuskelin jonkin aikaa torin viereisess\u00e4 puistossa. Samalla haeskelin k\u00e4nnyk\u00e4ll\u00e4 sopivaa y\u00f6pymispaikkaa. Y\u00f6paikkaehdokkaaksi valitsin Taivalvaaran latuverkoston keskelt\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4n Pikku Tervalammen laavun. Ennen sinne polkemista k\u00e4vin viel\u00e4 Siikalammen uimarannalla uimassa sek\u00e4 marketista hakemassa lis\u00e4ev\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Taivalvaaralle oli muutaman kilometrin polkeminen ja sitten piti viel\u00e4 pari kilometri\u00e4 polkea latupohjaa pitkin laavulle. V\u00e4lill\u00e4 tosin joutui py\u00f6r\u00e4\u00e4 tunkkaamaan yl\u00f6sp\u00e4in, kun oli sen verran jyrkki\u00e4 ja pehmeit\u00e4 nousuja. Laavupaikka n\u00e4ytti rauhalliselta ja idylliselt\u00e4 paikalta lammen rannassa ja m\u00e4nnikk\u00f6kankaan sis\u00e4lt\u00e4. Suolampi oli kirkas ja sinne meni jopa portaat, joten k\u00e4vin viel\u00e4 toistamiseen pulahtamassa ja pesem\u00e4ss\u00e4 pois loppukilometreill\u00e4 tulleet hiet. Vessakin oli ihan laavun tuntumassa. Illalla k\u00f6p\u00f6ttelin v\u00e4h\u00e4n viel\u00e4 latupohjalla ennen kuin pystytin leirin ja valmistin iltapuuron. Paikka oli periaatteessa rauhallinen, mutta Oulu-Kuusamo -tie meni melko l\u00e4hell\u00e4 harjun takana. Aika l\u00e4hell\u00e4 oli my\u00f6s frisbeegolf-rata, jonka kilahdukset kuuluivat melko pitk\u00e4\u00e4n illalla. Lammella vierailleista poroista ei sen sijaan ollut harmia. J\u00e4lleen korvatulpat auttoivat asiaan ja y\u00f6 menikin j\u00e4lleen ihan hyvin.<\/p>\n\n\n\n Perjantaip\u00e4iv\u00e4n datat: 125 kilometri\u00e4, 6:03 tuntia, nousua 948 m ja laskua 870 m.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s lauantai valkeni aurinkoisena ja l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4. Hellett\u00e4 oli taas tiedossa. Normaalien aamutoimien j\u00e4lkeen, matkaan p\u00e4\u00e4sin klo 8:10. Ensin poljin l\u00e4heiselle paloasemalle, josta sain vesit\u00e4ydennyst\u00e4. Kaupoille olisi ollut parin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen kilometrin polkeminen. My\u00f6s aurinkorasvat tuli laitettua t\u00e4ss\u00e4 kohtaa. Reitti suuntautui kohti Puolankaan 800-tiet\u00e4 pitkin. Taivalkoskella tienviitta n\u00e4ytti 105 kilometri\u00e4 eik\u00e4 matkan varrella varmaan olisi kuin Riitun puoti Mets\u00e4kyl\u00e4ss\u00e4, noin 30 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Mets\u00e4kyl\u00e4\u00e4n asti oli melko tasaista maastoa. Maisematkin ihan ok, muutama hieno j\u00e4rvikin n\u00e4kyi. Juuri ennen Mets\u00e4kyl\u00e4\u00e4, poikkesin lukemaan tien varren infosta Korvuan leirin ja kentt\u00e4radan historiasta. Riitun puodissa poikkesin v\u00e4lipalalle. Riitu oli siis Kalle P\u00e4\u00e4talon \u00e4iti ja l\u00e4ht\u00f6j\u00e4\u00e4n t\u00e4\u00e4lt\u00e4 Mets\u00e4kyl\u00e4st\u00e4. Heti puodin j\u00e4lkeen tuli kahteen kilometrin matkalle 75 nousumetri\u00e4, ja Garminkin noteerasi j\u00e4lleen t\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Matka eteni pikku hiljaa kohti Puolankaa. Mit\u00e4\u00e4n ihmeellist\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 ei ollut eik\u00e4 yht\u00e4 kauppaa lukuun ottamatta mit\u00e4\u00e4n palvelujakaan ollut tarjolla. En kyll\u00e4 siin\u00e4k\u00e4\u00e4n kaupassa poikennut. Porukkaa kaupan pihassa oli paljon, kun siin\u00e4 oli joku tapahtuma k\u00e4ynniss\u00e4. Muutama ihan reipas m\u00e4ki tuli vastaan, mutta mittarin mielest\u00e4 ei luokituksen arvoisia. Jotain mukavaa pys\u00e4hdyspaikkaa, jossa voisi tehd\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n pussipastan, aloin katselemaan hyviss\u00e4 ajoin ennen Puolankaa. Sellaista ei kuitenkaan tullut vastaan ja pys\u00e4hdyinkin vain jonkin tienp\u00e4\u00e4h\u00e4n pikaiselle lounaalle. Pikaiselle sen vuoksi, ett\u00e4 k\u00e4rp\u00e4si\u00e4 ja paarmoja kiehnasi siihen malliin ymp\u00e4rill\u00e4, ettei kauheasti kiinnostanut seist\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Puolangalla poikkesin uimassa ja kaupassa. N\u00e4in my\u00f6s yhden py\u00f6r\u00e4reissaajan tauolla, mutta en k\u00e4ynyt juttusilla. My\u00f6s paikallinen n\u00e4ht\u00e4vyys piti k\u00e4yd\u00e4 kuvaamassa.<\/p>\n\n\n\n Kello oli viel\u00e4 sen verran v\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tin jatkaa viel\u00e4 matkaa. Uuden aurinkorasvat p\u00e4\u00e4lle ja takaisin 800-tien p\u00e4\u00e4lle kohti Vaalaa. Vaalaan johtavan tien varrella oli paljon j\u00e4rvi\u00e4 ja toiveeni oli, ett\u00e4 niist\u00e4 jonkun rannalla olisi mukava y\u00f6pymyspaikka. Yksi toisensa j\u00e4lkeen kuitenkin tuotti pettymyksen ja alkoikin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jo silt\u00e4, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ajaa Vaalan ohi Ouluj\u00e4rvelle asti, vaikka sinne olikin viel\u00e4 melkoisesti poljettavaa. Mutta mik\u00e4p\u00e4 siin\u00e4, hieno ja l\u00e4mmin ilta. Onneksi Puokion j\u00e4lkeen alkoi alam\u00e4kiosuus ja p\u00e4iv\u00e4n viimeiset reilut kolmekymment\u00e4 kilometri\u00e4 olikin alasp\u00e4in viett\u00e4v\u00e4\u00e4 maastoa. Hyv\u00e4 tuuri my\u00f6s suosi, kun juuri ennen Vaalaa n\u00e4in laavun kyltin tien vieress\u00e4. Sinne oli kilometrin verran hiekkatiet\u00e4. Laajanlammen laavu oli j\u00e4lleen idyllisess\u00e4 paikassa. Hieno lampi joutsenineen yms., m\u00e4ntyjen keskell\u00e4 ja rauhallisen oloinen. Laavulla tosin oli yksi pariskunta makkaraa paistamassa ja virheli\u00e4 heittelem\u00e4ss\u00e4, mutta jonkun ajan j\u00e4lkeen hekin l\u00e4htiv\u00e4t, ja p\u00e4\u00e4sin omaan rauhaani. Ennen iltatoimia k\u00e4vin viel\u00e4 lammessa pesem\u00e4ss\u00e4 aurinkorasvat pois, ja sitten olikin mukava k\u00f6mpi\u00e4 riippumaton sy\u00f6vereihin.<\/p>\n\n\n\n Lauantaip\u00e4iv\u00e4n datat: 167 kilometri\u00e4, 7:47 tuntia, nousua 1212 m, laskua 1238 m<\/p>\n\n\n\n S\u00e4\u00e4n suhteen ei poikennut sunnuntaiaamukaan. Aurinko paistoi heti aamusta l\u00e4mpim\u00e4sti. Aamutoimet meniv\u00e4t edellisten aamujen tapaan. Matkaan p\u00e4\u00e4sin 8:34. Vaalaan asti minulla oli jonkinmoinen muistikuva, mit\u00e4 edess\u00e4 tulisi olemaan. Mutta nyt en ollut etuk\u00e4teen katsonut yht\u00e4\u00e4n tulevasta. Toki minulla oli py\u00f6r\u00e4mittarissa suunniteltu reitti, joka kertoi, mihin pit\u00e4isi ajaa, mutta paikkakunnista ei ollut mit\u00e4\u00e4n muistikuvaa. Heti parin kilometrin polkemisen j\u00e4lkeen ylitin Oulu-Kajaani -tien. T\u00e4m\u00e4 ylitys oli pieni henkinenkin raja, ett\u00e4 nyt p\u00e4\u00e4stiin “etel\u00e4\u00e4n”. T\u00e4ss\u00e4 risteyksess\u00e4 oli my\u00f6s liikenneasema, josta k\u00e4vin hakemassa lis\u00e4\u00e4 vett\u00e4 ja ev\u00e4st\u00e4. Sitten matka jatkui j\u00e4lleen 800-tiet\u00e4 kohti etel\u00e4\u00e4. Rokuan kansallispuistokaan ei olisi ollut kaukana, mutta j\u00e4tin sen kierron v\u00e4liin. Vaalan etel\u00e4puolella oli pitk\u00e4t p\u00e4tk\u00e4t hienoa m\u00e4nnikk\u00f6kangasta. Alakyl\u00e4n kohdalla k\u00e4\u00e4nnyin kohti l\u00e4ntt\u00e4 ja sitten lounasta, Kestil\u00e4n taajaman suuntaan. Tien numero s\u00e4ilyi edelleen 800:ssa. Hienot m\u00e4ntykankaat vaihtuivat tyls\u00e4ksi pusikoksi, mutta l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 Kestil\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n peltomaisemiin. Reitti sen sijaan oli mukavan tasaista, jopa alasp\u00e4in viett\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kestil\u00e4ss\u00e4 poikkesin hakemaan kaupasta v\u00e4h\u00e4n v\u00e4lipalaa. Samalla tapasin saman py\u00f6r\u00e4matkaajan, jonka olin n\u00e4hnyt edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Puolangalla. Juttelimme siin\u00e4 tovin. H\u00e4n oli ranskalainen, tullut Norjasta ja suuntasi Ranskaan. Eli h\u00e4n oli v\u00e4h\u00e4n pidemm\u00e4ll\u00e4 reissulla. Kestil\u00e4st\u00e4 suuntasin kohti Piippolaa. Edelleen oli tasaista ja jopa my\u00f6t\u00e4tuuli siivitti matkantekoa. Maisemissa tosin ei ollut hurraamista. E75-tien ylityksen j\u00e4lkeen oli toinen henkinen raja, sill\u00e4 nyt oltiin “etel\u00e4n” lis\u00e4ksi “l\u00e4nness\u00e4”. Virallisestikin noilta kohdin l\u00f6ytyy Suomen keskipiste.<\/p>\n\n\n\n Melko tarkkaan 100 kilometri\u00e4 olin polkenut kun p\u00e4iv\u00e4n ensimm\u00e4inen, edes jonkinlainen, m\u00e4ki tuli vastaan. Haapavedell\u00e4, 110 kilometrin kohdalla, pys\u00e4hdyin Kylpyl\u00e4saaren uimarannalle uimaan ja tekem\u00e4\u00e4n pussipastaa. Py\u00f6r\u00e4ilykamppeet yll\u00e4 k\u00e4vin j\u00e4rvess\u00e4, ja t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 hukkasin kyp\u00e4r\u00e4nalusmyssyni j\u00e4rven pohjaan. Sit\u00e4 ei l\u00f6ytynyt vaikka kuinka tamppasin oletettua putoamiskohtaa. Reissun isoin tappio. Tuuli oli t\u00e4ss\u00e4 kohtaa aika kova ja vilukin meinasi tulla m\u00e4riss\u00e4 kamppeissa, eik\u00e4 taivaskaan ollut en\u00e4\u00e4 ihan pilvet\u00f6n. Tauon j\u00e4lkeen k\u00e4vin viel\u00e4 kaupassa ja l\u00e4hdin jatkamaan eteenp\u00e4in kohti Haapaj\u00e4rve\u00e4, josta ajattelin l\u00f6yt\u00e4v\u00e4ni seuraavan y\u00f6pymispaikan.<\/p>\n\n\n\n Olin ajanut melkein 300 kilometri\u00e4 tiet\u00e4 numero 800, mutta nyt se vaihtui numeroon 793. Maliskyl\u00e4n kohdalla, keskell\u00e4 ei mit\u00e4\u00e4n, tuli vastaan ihan ominuinen matkailukohde, Crazyland. Siell\u00e4 oli kaikenmoista figuuria ja rakenneltamaa, p\u00e4\u00e4asiassa Amerikantyylist\u00e4. Kannattaa googlata paikka, sill\u00e4 sanoin sit\u00e4 ei ole ihan helppo kuvailla. Pys\u00e4hdyin siell\u00e4 pienelle kierokselle ja munkille. <\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen matka jatkui jokusen kilometrin ajan hiekkatiet\u00e4 pitkin, ennen kuin tulin Haapaj\u00e4rvelle johtavalle 27-tielle. Vaikka tie oli kaksinumeroinen ja v\u00e4h\u00e4n vilkkaampikin, niin piennar oli hyv\u00e4 ajaa ja pian p\u00e4\u00e4si py\u00f6r\u00e4tiellekin. Haapaj\u00e4rvell\u00e4 pys\u00e4hdyin marketille hakemaan illaksi vett\u00e4. Samalla tapasin kaksi saksalaista py\u00f6r\u00e4matkaajaa, jotka olivat jokusen kuukauden py\u00f6r\u00e4matkalla Norjasta Portugaliin ja mihin lie. Eiv\u00e4t tainneet itsek\u00e4\u00e4n viel\u00e4 tiet\u00e4\u00e4n. Heid\u00e4n kanssaan siin\u00e4 tuli tovi turistua ja py\u00f6ri\u00e4 vertailtua. Heill\u00e4 oli suunnitelma y\u00f6pymispaikasta laavulla, noin 10 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. P\u00e4\u00e4tin itsekin polkea sinne, vaikka se olikin jonkin verran sivussa reitilt\u00e4ni.<\/p>\n\n\n\n Per\u00e4l\u00e4nkujan uimaranta oli hieman r\u00e4hj\u00e4isenoloinen paikka Hautaper\u00e4n tekoj\u00e4rven rannalla, mutta sielt\u00e4 l\u00f6ytyi uimaranta, jonkinlainen vessa ja ihan hyv\u00e4 paikka riippumatolle, joten se kelpasi ihan mainiosti. Ensin k\u00e4vin uimassa ja pesem\u00e4ss\u00e4 aurinkorasvat pois. T\u00e4ss\u00e4kin j\u00e4rvess\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n sinilev\u00e4\u00e4, mutta ei haitannut t\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n kertaa. Sitten normaalit iltatoimet. Saksalaisten py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6iden kanssa tuli jonkin aikaa illalla viel\u00e4 keskusteltua, mutta melko pian painuin j\u00e4lleen riipparin uumeniin. Jokusia uimareita rannalla k\u00e4vi viel\u00e4 illallakin, mutta ne eiv\u00e4t h\u00e4irinneet. Ilta oli tuulinen ja l\u00e4mp\u00f6tilakin oli muuttunut viile\u00e4mm\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n Sunnuntaip\u00e4iv\u00e4n datat: 174 kilometri\u00e4, 7:22 tuntia, nousua 687 m, laskua 703 m<\/p>\n\n\n\n Maanantaiaamu olikin sitten s\u00e4\u00e4n suhteen edellisp\u00e4ivist\u00e4 poikkeavana. Oli pilvist\u00e4, tuulista ja l\u00e4mp\u00f6\u00e4kin vain 12 astetta. Aamutoimet normaaliin tapaan, ehk\u00e4 kuitenkin hieman reippaammin ja varovaisemmin, jotta en her\u00e4tt\u00e4isi melko l\u00e4hell\u00e4 teltassa nukkuvia saksalaisia. Aika hyvin olin taas nukkunut y\u00f6ni, sill\u00e4 matkaan p\u00e4\u00e4sin vasta 8:48. Ensin poljin takaisin reitilleni Haavaj\u00e4rven keskustaan, jossa my\u00f6s t\u00e4ytin juomapulloni. Vaihdoin my\u00f6s, liian l\u00e4mpim\u00e4ksi toteamani py\u00f6r\u00e4ilytakin irtohihoihin ja tuuliliiviin. Irtopuntteja en tarvinnut. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n aurinkorasvan kanssa ei tarvinnut alkaa l\u00e4tr\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n. Edellisen p\u00e4iv\u00e4n tasainen maasto vaihtui heti alkumatkasta m\u00e4kisemp\u00e4\u00e4n. Reisj\u00e4rvelle ajoin 58-tiet\u00e4 pitkin. Se oli v\u00e4lill\u00e4 melko vilkaskin ja isoa rekkaa tuli ohi edellisi\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4 enemm\u00e4n. S\u00e4\u00e4 eik\u00e4 maisematkaan nostattaneet isommin riemunkiljahduksia. Juuri ennen Reisj\u00e4rve\u00e4 alkoi kuitenkin maisematkin hieman paranemaan.<\/p>\n\n\n\n Reisj\u00e4rvell\u00e4 kyselin paikalliselta avointa kahviota, mutta paikkakunnalta ei kuulemma sellaista oikein l\u00f6ydy. Tyydyin siis j\u00e4lleen marketin pullaan ja juomaan. Tauolla p\u00e4\u00e4si tulemaan jopa kylm\u00e4, joten jatkoin pidemp\u00e4\u00e4n istumatta matkaani kohti Lestij\u00e4rve\u00e4. Melko heti Reisj\u00e4rven j\u00e4lkeen s\u00e4\u00e4 kuitenkin muuttui. Pilvet alkoivat rakoilemaan ja aurinkokin paisteli yh\u00e4 enemm\u00e4n. Tuuliliivist\u00e4 ja irtohihoista sai luopua melko pian. Maisematkin muuttuivat taas mukavimmiksi. Lestij\u00e4rvell\u00e4 pys\u00e4hdyin pienelle tauolle tiekirkon portille. Kun ovi oli kirkkoon auki, niin poikkesin jopa sis\u00e4lle pienell\u00e4 kieroksella. Pian kuitenkin l\u00e4hdin jatkaan kohti Kinnulaa. 58-tiell\u00e4 tuli v\u00e4lill\u00e4 paljonkin autoja ohi, mutta turvallisen oloista oli edelleen polkea. M\u00e4ntykankaat ja jokunen vesist\u00f6 teki my\u00f6s matkan taittamisesta mukavampaa.<\/p>\n\n\n\n V\u00e4h\u00e4n ennen Kinnulaa Keski-Pohjanmaa vaihtui jo Keski-Suomeksi, vaikka vain jokunen kymmenen kilometri\u00e4 aiemmin olin tullut Pohjois-Pohjanmaan puolelta Keski-Pohjanmaalle. Kainuun puolelta Pohjois-Pohjanmaalle olin tullut pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aiemmin Puolangan ja Vaalan v\u00e4lill\u00e4, ja Kainuun puolelle tulin v\u00e4h\u00e4n Riitun puodin j\u00e4lkeen. Tosin Kainuun puolelle tulin Pohjois-Pohjanmaalta, sill\u00e4 Lappi oli vaihtunut ensin Pohjois-Pohjanmaaksi ennen Sy\u00f6tteen kansallispuistoa. Keski-Suomi tulisi vaihtumaan viel\u00e4 Pirkanmaahan, mutta siihen oli viel\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaa.<\/p>\n\n\n\n Kinnulassa k\u00e4vin j\u00e4lleen kaupasta hakemassa ev\u00e4st\u00e4ydennyst\u00e4. Kinnulassa tein my\u00f6s p\u00e4ivitt\u00e4isen pussipastani Ala-J\u00e4pp\u00e4 -j\u00e4rven rannalla. Nyt aurinko paisteli jo mukavasti, mutta l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ei ollut kuin pari kymppi\u00e4 ja tuulikin aika napakasti. Kinnulan j\u00e4lkeen jatkoin 58-tiet\u00e4 pitkin ensin kohti Kivij\u00e4rve\u00e4 ja sitten kohti Kannonkoskea. J\u00e4\u00e4lleen oli vaihteeksi tyls\u00e4\u00e4 maisemaa. 77-tiet\u00e4 ajelin jokusen kilometrin kohti it\u00e4\u00e4, ennen kuin k\u00e4\u00e4nnyin pienemm\u00e4lle tiet\u00e4 kohti Kannonkoskea. Kannonkoskella tutkailin kuinka kaukana voisi olla sopiva y\u00f6paikka, esim. Pyh\u00e4-H\u00e4kin kansallispuistossa. 26 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olisi Tulij\u00e4rven laavu, johon voisi suunnata. Kello alkoi olemaan jo sen verran, ett\u00e4 paikan pit\u00e4isi olla y\u00f6pymiskelpoinen, sill\u00e4 uuden paikan mets\u00e4st\u00e4minen ei en\u00e4\u00e4 kiinnostanut. Tosin riippumatollahan voi y\u00f6py\u00e4 miss\u00e4 vain. K\u00e4vin viel\u00e4 Kannonkosken marketissa hakemassa ev\u00e4st\u00e4ydennyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Viimeisen etapin 15 ensimm\u00e4ist\u00e4 kilometri\u00e4 olivat hyv\u00e4kulkuista tiet\u00e4, mutta sitten k\u00e4\u00e4nnyin hiekkatielle. Nelisen kilometri\u00e4 sekin oli ihan siedett\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta sitten viimeinen 7 kilometri\u00e4 oli tosi huonokulkuista ja m\u00e4kist\u00e4. Tien murske oli isoa, ja pelk\u00e4sinkin ett\u00e4 niink\u00f6h\u00e4n vaan kest\u00e4v\u00e4t uudet renkaani. Viimeiseen 7 kilometriin kului aikaa melkein puoli tuntia. Y\u00f6paikka oli kuitenkin j\u00e4lleen idyllisess\u00e4 ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa my\u00f6s oikeasti rauhallisessa paikassa. Lampeen tosin en tohtinut menn\u00e4 peseytym\u00e4\u00e4n, mutta onneksi ei aurinkorasvojakaan ollut p\u00e4iv\u00e4n aikana tarvittu. Vain m\u00e4ntymets\u00e4\u00e4 ja hiljaisuutta ymp\u00e4rill\u00e4. My\u00f6s mustikoita n\u00e4ytti olevan ihan hyvin. Pik\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi tein puuron sijasta nuudelia ja j\u00e4lkk\u00e4riksi oli sipsej\u00e4. Kyll\u00e4 kelpasi. Koska oli paikalla yksikseni, niin virittelin riipparin laavun sis\u00e4lle. Se tuntui tosi hyv\u00e4lt\u00e4 ratkaisulta, ei tarvinnut edes sadepressua viritell\u00e4 p\u00e4\u00e4lle. Ilta tuntui v\u00e4h\u00e4n viile\u00e4lt\u00e4, mutta se osittain johtui my\u00f6s nihke\u00e4st\u00e4 olosta, kun ei ollut p\u00e4\u00e4ssyt p\u00e4iv\u00e4n aikana pesulle. Juuri kun olin aikeissa menn\u00e4 y\u00f6puulle, niin alkoi kuulumaan ihmisen \u00e4\u00e4ni\u00e4. Paikalle tulikin is\u00e4 nuoren pojan kanssa. He majoittuivat sivummalle telttaan, mutta tulivat laavulle paistelemaan makkaraa. Jonkin aikaa kuuntelin heid\u00e4n puuhastelujaan, mutta sitten laitoin tulpat korviin ja nukahdinkin melko pian.<\/p>\n\n\n\n Maanantaip\u00e4iv\u00e4n datat: 178 kilometri\u00e4, 7:54 tuntia, nousua 998 m, laskua 895 m<\/p>\n\n\n\n Tiistaiaamuna her\u00e4sin v\u00e4h\u00e4n ennen seitsem\u00e4\u00e4 askeliin. Onneksi ihmisen askeliin. Muutaman kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevalta leiripaikalta oli yksin\u00e4inen naisvaeltaja tullut aamupalalle t\u00e4lle lammelle. Samaan aikaa siin\u00e4 tehtiin sitten aamupalaa ja min\u00e4 kasasin kamppeitani. Hyv\u00e4 tovi siin\u00e4 aamupalan yhteydess\u00e4 tuli juteltua urheilusta ja retkeilyst\u00e4. My\u00f6s is\u00e4-poika -kaksikko tuli morjestamaan ja l\u00e4htiv\u00e4t jatkamaan Pyh\u00e4-H\u00e4kin poluille. Matkaan p\u00e4\u00e4sin 8:48. Ty\u00f6nsin py\u00f6r\u00e4n samalle huonokulkuiselle hiekkatielle kuin jota edellisen\u00e4 iltana olin tullut, ja toivoin sen muuttuvan paremmaksi l\u00e4hell\u00e4 olevan risteyksen j\u00e4lkeen. Ja niin k\u00e4vikin. Majaj\u00e4rventie oli hyv\u00e4kuntoista hiekkatiet\u00e4 ja mukavaa ajella. Viitasaarentielle p\u00e4\u00e4sty\u00e4ni l\u00e4hdin kohti kansallispuiston parkkipaikkaa, vaikka se menikin jokusen kilometrin v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan. J\u00e4tin py\u00f6r\u00e4n parkkiksen tuntumaan ja k\u00e4vin k\u00f6p\u00f6ttelem\u00e4ss\u00e4 noin puolentoista kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n katsomaan kahta isoa ja vanhaa puuta. Palattuani py\u00f6r\u00e4lleni t\u00f6rm\u00e4sin taas samaan is\u00e4-poika -kaksikkoon jotka olivat saaneet vaellusretkens\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen ja suuntasivat seuraavaksi Saarij\u00e4rvelle.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 n\u00e4ytti tulevan j\u00e4lleen aurinkoinen ja l\u00e4mmin. Ennen kuin l\u00e4hdin ajamaan kohti Saarij\u00e4rve\u00e4, t\u00e4ytin vesipulloni kansallispuiston kaivosta, sek\u00e4 laitoin taas aurinkorasvat p\u00e4\u00e4lleni. Tie Saarij\u00e4rvelle oli tosi m\u00e4kinen ja aikaa kului. Ennen Saarij\u00e4rve\u00e4 kieppasin viel\u00e4 Kukonhiekan kautta, ja sen j\u00e4lkeen suuntasin kohti Saarij\u00e4rven keskustaa. Keskustaan asti en kuitenkaan p\u00e4\u00e4ssyt, sill\u00e4 l\u00f6ysin jo aiemmin sopivan kahvilan, jossa poiketa. Aittakahvila Ruustinna oli mukavan oloinen ja sielt\u00e4 olisi saanut varmaan sopivan lounaankin, mutta valitsin kuitenkin leiv\u00e4n, munkin ja limpparin. Kahvilassa t\u00f6rm\u00e4sin j\u00e4lleen samaan is\u00e4-poika -kaksikkoon kuin Pyh\u00e4-H\u00e4kiss\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n Saarij\u00e4rvelt\u00e4 suuntasin 6304-tiet\u00e4 pitkin kohti Uuraista. Nelinumeroisesta tiest\u00e4 olisi voinut p\u00e4\u00e4tell\u00e4 sen kunnon huonoksi, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa k\u00e4vi tuuri ja tiess\u00e4 oli l\u00e4hes koko matkan uuttaa pintaa. Tie oli m\u00e4kinen, mutta maisemat olivat onneksi t\u00e4ll\u00e4 kertaa ihan kohdillaan, t\u00e4ll\u00f6in m\u00e4etk\u00e4\u00e4n ei niin haitanneet. Uuraisilla poikkesin taas j\u00e4lleen kerran markettiin hakemaan lis\u00e4ev\u00e4st\u00e4 ja vett\u00e4. Kaupan edess\u00e4 tapasin kaksi Porvoosta Ouluun polevaa naista. Heid\u00e4n kanssaan tuli vaihdettua v\u00e4h\u00e4n kokeksia ja suunnitelmia. Sitten matka jatkui kohti Multiaa 627-tiet\u00e4 pitkin. Olin katsonut etuk\u00e4teen reittisuunnitelmastani, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4n Uuraisten j\u00e4lkeen tulee tosi pitk\u00e4 nousuosuus ja se v\u00e4h\u00e4n s\u00f6i miest\u00e4. M\u00e4et alkoivatkin heti kaupan j\u00e4lkeen. Kun olin polkenut kaupalta kolmisen kilometri\u00e4, niin huomasin ett\u00e4 minullahan ei ole kyp\u00e4r\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni. Se oli unohtunut marketin pihalle multapussien p\u00e4\u00e4lle. Se sitten vasta s\u00f6ikin miest\u00e4. Ei muuta kuin takaisin samat m\u00e4et, ja sielt\u00e4 se kyp\u00e4r\u00e4 onneksi l\u00f6ytyi. Olkoon t\u00e4m\u00e4 sitten se t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kommellus.<\/p>\n\n\n\n Multialle p\u00e4\u00e4semiseksi piti tosiaan nousta aika paljon m\u00e4ke\u00e4 yl\u00f6s, mutta onneksi my\u00f6s laskumetrej\u00e4 oli saman verran. Multialla pys\u00e4hdyin valmistamaan pussipastaa keskustan lammen l\u00e4heisyyteen. Samalla tuli my\u00f6s katsottua, ett\u00e4 Keuruulta varmasti l\u00f6ytyisi sopiva y\u00f6paikka seuravaksi y\u00f6ksi. Sinne olisi noin tunnin matka. Jouduin j\u00e4lleen 58-tielle, joka oli melko vilkas ja tukkirekkaa paineli suuntaan jos toiseenkin. Keuruulla k\u00e4vin ensin uimassa Lapinsalmen uimarannalla. Virkistys ja aurinkorasvojen pesu tuli tarpeeseen, sill\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 oli ollut hikinen, ja edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 en ollut p\u00e4\u00e4ssyt pesulle laisinkaan. Uinnin j\u00e4lkeen keskustaan marketilla ja katsomaan tarkempaa y\u00f6paikkaa. Keurussel\u00e4n Liikuntapuistossa n\u00e4ytti olevan sopiva paikka. Uimapaikkaa ei en\u00e4\u00e4 tarvinnut, joten laavu vessoineen oli ihan riitt\u00e4v\u00e4 paikka. Sinne tosin oli matkaa viel\u00e4 8 kilometri\u00e4. Tosi rauhallisesti piti polkea, jotta ei tulisi en\u00e4\u00e4 hiki. Siin\u00e4 olikin tekemist\u00e4, sill\u00e4 Keurussel\u00e4lle nousu oli todella jyrkk\u00e4 ja pitk\u00e4kin. T\u00e4m\u00e4 oli se Garminin viimeinen luokiteltu yl\u00e4m\u00e4ki.<\/p>\n\n\n\n Laavu oli ihan rauhallisen oloinen, vaikka olikin aika l\u00e4hell\u00e4 tiet\u00e4. Paikka oli my\u00f6s avoin, mutta onneksi ei tuullut kauheasti. Positiivista oli, ett\u00e4 ihan l\u00e4hell\u00e4 oli sis\u00e4vessa, jossa p\u00e4\u00e4si pitk\u00e4st\u00e4 aikaa posliinille, ja kraanaveden \u00e4\u00e4reen tekem\u00e4\u00e4n iltapesun. Ennen iltatoimia kuitenkin perinteiseen tapaan iltapuuron teko ja leirin pystytys. T\u00e4ll\u00e4 kertaa en laittanut edes sadepressua riipparin p\u00e4\u00e4lle, vaan olin ihan taivasalla – tosin hyttysverkon sis\u00e4ll\u00e4. Tien \u00e4\u00e4net eiv\u00e4t y\u00f6ll\u00e4 juuri h\u00e4irinneet ja l\u00e4hell\u00e4 oli vain yksi asuntoauto, josta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ei ollut h\u00e4iri\u00f6ksi.<\/p>\n\n\n\n Tiistaip\u00e4iv\u00e4n datat: 139 kilometri\u00e4, 6:47 tuntia, nousua 1150 m, laskua 1123 m<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s keskiviikko valkeni aurinkoisena ja l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4. Sen verran kuitenkin pilve\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4tin viel\u00e4 aurinkorasvat laittamatta. Keuruu on sen verran l\u00e4hell\u00e4 Yl\u00f6j\u00e4rve\u00e4, ett\u00e4 periaatteessa olisin voinut polkea jo t\u00e4n\u00e4\u00e4n kotiin. Mutta koska ainakin seuraava p\u00e4iv\u00e4kin olisi viel\u00e4 hieno, niin p\u00e4\u00e4tin olla viel\u00e4 y\u00f6n Seitsemisen kansallispuistossa. Matka suuntautuisi siis siihen suuntaan pitkin 348-tiet\u00e4. V\u00e4h\u00e4n Keurussel\u00e4n j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4sin jo Pirkanmaan puolelle. Vilppulaan p\u00e4\u00e4styn\u00e4 tein piston M\u00e4ntt\u00e4\u00e4n. Serlachiuksen Kartanolla k\u00e4vin sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 s\u00e4mpyl\u00e4n. M\u00e4nt\u00e4n keskustassa k\u00e4vin viel\u00e4 katsomassa Mets\u00e4 Tissuen M\u00e4nt\u00e4n tehdasta ja sitten palasin taksin Vilppulaan. Vilppulankoskella pys\u00e4hdyin viel\u00e4 tutustumaan vuoden 1918 Valkoisten ja Punaisten muistomerkkeihin, mutta sitten l\u00e4hdin polkemaan tiet\u00e4 344 kohti Ruovett\u00e4. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vilkas ja m\u00e4kinen tie t\u00e4m\u00e4kin. Mannisen taistelun muistomerkill\u00e4 pys\u00e4hdyin taas lukemaan opastaulua ja laittamaan aurinkorasvat p\u00e4\u00e4lleni.<\/p>\n\n\n\n Seuraava pys\u00e4hdys olikin sitten Ruoveden marketilla, josta hain v\u00e4lipalaa. Sitten suuntasin kohti Kurua tielle 337. V\u00e4h\u00e4n “Route-66” ylityksen j\u00e4lkeen poikkesin Paarlammintielle, joka oli jonkinmoinen museotie. Museosta en tied\u00e4, mutta m\u00e4ki\u00e4 silt\u00e4, noin 8 kilometrin hiekkap\u00e4tk\u00e4lt\u00e4 kyll\u00e4 l\u00f6ytyi ihan kunnolla. Ensimm\u00e4isen kerran Yl\u00f6j\u00e4rven puolelle tulin 14:18, ja Kurun satamassa lounastamassa pussipastaa puolisen tuntia my\u00f6hemmin. Satamassa oli vessa- ja vesimahdollisuudet, ja niit\u00e4 tulikin hy\u00f6dynnetty\u00e4. Kurusta oli kuutisen kilometri\u00e4 nousuvoittoista p\u00e4tk\u00e4\u00e4 Kaidankyl\u00e4\u00e4n, josta poikkesin Seitsemisiin viev\u00e4lle hiekkatiell\u00e4. Ensimm\u00e4iset nelisen kilometri\u00e4 olivat aika j\u00e4re\u00e4\u00e4 mursketta ja ik\u00e4v\u00e4\u00e4 ajella. My\u00f6s m\u00e4ke\u00e4 l\u00f6ytyi. Sitten tienpinta tuli mukavammaksi ajaa, mutta m\u00e4et eiv\u00e4t kyll\u00e4 v\u00e4hentyneet. P\u00e4iv\u00e4n kommellus voisi olla se, kun yhdess\u00e4 alam\u00e4ess\u00e4 ajoin kuoppaan ja takateline r\u00e4s\u00e4hti irti niin ett\u00e4 takalaukut raahautuivat maassa. Onneksi siit\u00e4 selvittiin s\u00e4ik\u00e4hdyksell\u00e4, sill\u00e4 jyrkemm\u00e4ss\u00e4 alam\u00e4ess\u00e4 olisi voinut tulla vaurioitakin. Koveroon tulin jo hyviss\u00e4 ajoin. Ensin k\u00e4vin katsomassa, ett\u00e4 millainen paikka Kirkaslammen keittokatoksen tienoo olisi y\u00f6py\u00e4. Siell\u00e4 kuitenkin oli telttakiellonmerkki, joten palasin puolitoista kilometri\u00e4 takaisinp\u00e4in Koverolammen telttapaikalle. Se oli kuitenkin sen verran synk\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen paikka ja vessatkin kaukana, ett\u00e4 palasin kuitenkin Kirkaslammelle ja p\u00e4\u00e4tin y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4, v\u00e4h\u00e4n sivussa keittoikatoksesta.<\/p>\n\n\n\n Kirkaslampi ei ollut nimens\u00e4 veroinen, sill\u00e4 kun astuin suolampeen pesulle, niin pohjasta tuli sen verran likaa, ett\u00e4 jalkani olivat likaisemmat kuin sinne menness\u00e4. P\u00e4\u00e4dyin pesuhanskalla puhdistautumiseen. Kauaa en saanut olla paikalla yksin, sill\u00e4 lammelle tuli is\u00e4 kahden poikansa kanssa kalastamaan. Itse aloin tekem\u00e4\u00e4n iltapalaa Primus-keittimell\u00e4. Kurun satamassa olin jo todennut, ett\u00e4 kaasus\u00e4ili\u00f6ni oli jo aika tyhj\u00e4, mutta toivoin ett\u00e4 se riitt\u00e4isi viel\u00e4 yhden veden kiehauttamiseen. Juuri kun vesi alkoi kiehumaan liekki sammui kun kaasu loppui. Aamuksi en ollut suunnitellut aamupuuroa, joten kaasulle ei en\u00e4\u00e4 ollutkaat tarvetta. Sain kuitenkin viel\u00e4 sy\u00f6d\u00e4kseni l\u00e4mpim\u00e4t iltanuudelit. Iltaa vietin Fillari-lehte\u00e4 lukien. Illan aikana kalastajat ensin l\u00e4htiv\u00e4t ja sitten tulivat takaisin. Illan aikana parkkikselle tuli viel\u00e4 matkailuauto, joka toi tulleessaan pariskunnan kalastusvehkeineen. Itse olin l\u00f6yt\u00e4nyt hyv\u00e4 riipparipaikan l\u00e4helt\u00e4 parkkista. J\u00e4lleen j\u00e4tin pressun asentamatta. Is\u00e4 poikineen majoittuivat telttaan sopivan et\u00e4isyyden p\u00e4\u00e4h\u00e4n, ja matkailuautoilijatkin j\u00e4iv\u00e4t y\u00f6ksi parkkikselle. J\u00e4lleen oli korvatulpille tarvetta, sill\u00e4 kalastus jatkui viel\u00e4 jonkin aikaa. En edes tied\u00e4 kuinka pitk\u00e4\u00e4n kun nukahdin melko pian.<\/p>\n\n\n\n Keskiviikkop\u00e4iv\u00e4n datat: 139 kilometri\u00e4, 6:50 tuntia, nousua 1130 m, laskua 1024 m<\/p>\n\n\n\n Olin y\u00f6ll\u00e4 her\u00e4nnyt tavalliseen tapaan pari kertaa. Puoli kolmen vessak\u00e4ynnill\u00e4 oli keittopaikalle tullut pari tytt\u00f6\u00e4 makkaran paistoon, mutta olivat juuri l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 pois. En ollut kuullut yht\u00e4\u00e4n heid\u00e4n tuloaan, vaikka olivat menneet pari metrin p\u00e4\u00e4st\u00e4 riippariani. Aamulla nukuin melkein puoli yhdeks\u00e4\u00e4n asti, eli puolitoista tuntia normaalia pidemp\u00e4\u00e4n. Aamutoimet sujuivat ripe\u00e4sti. Matkailuautoilija esitteli kuvaa puolitoista kiloisesta ahvenesta, jonka illalla oli napannut lammesta, ja l\u00e4htiv\u00e4t sitten ajelemaan pois. Aamuev\u00e4it\u00e4 sy\u00f6dess\u00e4ni, is\u00e4 ja etunen\u00e4ss\u00e4 pohjat kirmasivat lammelle onkien kanssa. Toivoa isosta saaliista oli varmaankin tullut n\u00e4hty\u00e4\u00e4n ison ahvenen nousevan lammesta. Itse p\u00e4\u00e4sin matkaan 9:30. Viimeinen py\u00f6r\u00e4ilyp\u00e4iv\u00e4 alkoi my\u00f6s aurinkoisessa ja l\u00e4mpimiss\u00e4 merkeiss\u00e4. Aurinkorasvalle oli tarvetta heti aamusta pit\u00e4en. Ensimm\u00e4inen kymmenen kilometri\u00e4 oli hiekkatiet\u00e4, p\u00e4\u00e4osin alam\u00e4kivoittoista, mutta kyll\u00e4 nousut\u00f6p\u00e4reit\u00e4kin oli. Sis\u00e4t\u00f6st\u00e4 suuntasin kohti Luhalahtea, ja sielt\u00e4 kohti Viljakkalaa. Ennen Viljakkalaa oli yksi tosi haastava nousu, jossa joutui ihan tosissaan v\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kovin montaa yht\u00e4 jyrkk\u00e4\u00e4 m\u00e4ke\u00e4 ei reissun aikana ollut ollut. T\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 tulin toisen kerran Yl\u00f6j\u00e4rven puolelle, sill\u00e4 Seitsemisiss\u00e4 olin tullut Ikaalisten puolelle. Viljakkalassa pys\u00e4hdyin viel\u00e4 viimeiselle v\u00e4lipalalle, ja sitten jatkoin kohti Yl\u00f6j\u00e4rven keskustaa ja kotia. T\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 tulin kolmannen kerran Yl\u00f6j\u00e4rven puolelle, sill\u00e4 k\u00e4vin viel\u00e4 pienen p\u00e4tk\u00e4n H\u00e4meenkyr\u00f6n puolella. Viljakkala-Yl\u00f6j\u00e4rven reitin maisemat ovat kyll\u00e4 melkein reissun hienoimpia, vaikka kyll\u00e4 muualtakin upeita maisemia l\u00f6ytyy. Mutta t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on maalaismaisemia parhaimmillaan. Kotiin saavuin v\u00e4h\u00e4n puolen p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n Torstaip\u00e4iv\u00e4n datat: 64 kilometri\u00e4, 2:58 tuntia, nousua 526 m, laskua 570 m<\/p>\n\n\n\n Kaiken kaikkiaan eritt\u00e4in onnistunut reissu. En olisi uskonut, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4t suosivat niin hyvin, ett\u00e4 pisaraakaan en saisi vett\u00e4 niskaani. L\u00e4mp\u00f6\u00e4 my\u00f6s riitti joka p\u00e4iv\u00e4 ja y\u00f6. Autojen kanssa ei ollut ongelmaa ja kevyen liikenteenkin kanssa tuli toimeen, kun sit\u00e4 oli matkan varrella aika v\u00e4h\u00e4n. Py\u00f6r\u00e4kin toimi ongelmaa. Alussa havaitsemani vaihteiden kolahtelu vaihtaessa v\u00e4h\u00e4n harmitti, mutta ei haitannut matkan tekoa. Syykin \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4seen vaihtamiseen selvisi. Uuden kiekon vapaaratas oli v\u00e4h\u00e4n pidempi, joten lukkorenkas ei kirist\u00e4nyt rattaita ihan kunnolla, jolloin rattaat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t aina v\u00e4h\u00e4n liikahtamaan vaihtaessa, ja t\u00e4st\u00e4 tuli se \u00e4\u00e4ni. Nyt kun lis\u00e4sin spacerin vapaarattaaseen ja s\u00e4\u00e4din v\u00e4h\u00e4n vaihteita, niin nyt ne toimivat \u00e4\u00e4nett\u00f6m\u00e4mmin. Itse pysyin my\u00f6s terveen\u00e4 eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n vaivoja tullut. Hyvin my\u00f6s jaksoi joka p\u00e4iv\u00e4 polkea, kun kerran rauhallisesti otti. Mukavia kohtaamisiakin retken aikana tuli koettua, ja se on n\u00e4iden matkojen suola. Ei muuta kuin uutta retke\u00e4 suunnittelemaan.<\/p>\n\n\n\n Koko reissun datat: 1140 kilometri\u00e4, 52.5 tuntia, nousua 7550 m, laskua 7250 m<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Viikko 28-29\/2026 (6.-19.7.2026) Taas oli se aika vuodesta, ett\u00e4 piti alkaa tarkemmin seuraamaan pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin s\u00e4\u00e4ennustuksia. Tavoitteeni oli p\u00e4\u00e4st\u00e4 suht hyv\u00e4ss\u00e4 keliss\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n kes\u00e4n pidemp\u00e4\u00e4 py\u00f6r\u00e4reissua. S\u00e4\u00e4st\u00e4 riippuen retkelle oli kaksi vaihtoehtoa. Jos n\u00e4ytt\u00e4isi olevan tiedossa ep\u00e4vakaisempaa s\u00e4\u00e4t\u00e4, niin valitsisin … Continue reading ![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260709_080503_370-580x1024.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260709_134453_755-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260709_210239_027-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260710_132728_766-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260710_155323_033-580x1024.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260710_200706_329-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260710_175812_662-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260710_175749_702-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260711_102656_028-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260711_131620_641-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260711_144515_717-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260711_153654_102-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260711_183944_064-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260711_184004_526-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260712_065303_397-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260712_131244_373-580x1024.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260712_144518_045-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260712_164731_089-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260712_163746_975-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260712_190736_204-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260713_075029_731-580x1024.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260713_133819_522-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260713_185854_553-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260713_190117_945-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260713_203642_037-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260714_094649_280-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260714_101406_736-580x1024.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260714_101436_263-580x1024.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260714_101430_841-580x1024.jpg\")
<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260714_120716_885-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260714_162238_917-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260714_201024_010-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260715_095231_506-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260715_103843_605-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260715_111240_293-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260715_120709_416-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260715_180936_854-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/IMG_20260715_210123_244-1024x580.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n