![\"dsc01001\"](\"http:\/\/www.tomirinne.net\/blogi\/wp-content\/uploads\/2009\/08\/dsc01001-300x225.jpg\" "\\"dsc01001\\"")
![\"dsc01005\"](\"http:\/\/www.tomirinne.net\/blogi\/wp-content\/uploads\/2009\/08\/dsc01005-300x225.jpg\" "\\"dsc01005\\"")
<\/p>\nKautta Badjeseavttetl\u00e1ddot:n ja G\u00e1vnnastaddenc\u00e1hca:n, kautta Nj\u00e1labiedjojohgeafoaivi:n ja Gaskaniitojohgeasoaivi:n, suunnistuseksotiikkaa on taas takana kerrakseen ainakin jos se on tunturien nimist\u00e4 kiinni. Ihan kaikilla noilla paikoilla tosin ei ihan k\u00e4yty, mutta se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole ollenkaan huono asia. Mik\u00e4li viime vuonna j\u00e4i Tunturisuunnistuksessa kaipaamaan enemm\u00e4n avotunturia, niin t\u00e4n\u00e4 vuonna sit\u00e4 kyll\u00e4 oli riitt\u00e4miin – varmaankin se j\u00e4rjest\u00e4jien lupaama 80% reiteist\u00e4.<\/p>\n
Tuuli halusi ilmoittaa meid\u00e4t t\u00e4n\u00e4 vuonna HDA -sarjaan ja se tarkoitti suunnistusta koko rahan edest\u00e4, eli n.19 km:n reitti molempina p\u00e4ivin\u00e4. Saavuimme jo hyviss\u00e4 ajoin pelipaikalle, sill\u00e4 autojuna saapui torstaiaamuna Rovaniemen asemalle ja sielt\u00e4 l\u00e4hdimme k\u00f6r\u00f6ttelem\u00e4\u00e4n kohti Tenojoen rannalla olevaa m\u00f6kki\u00e4. Meill\u00e4 oli ennen kisojen alkua siis pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaa nauttia pohjoissuomen poikkeuksellisen l\u00e4mpimist\u00e4 keleist\u00e4, huilata ja tankata. Lenkill\u00e4 ei uskaltanut k\u00e4yd\u00e4, sill\u00e4 minua oli vaivanneet jo jonkin aikaa akillesj\u00e4nteet ja Tuulilla oli pohkeen kanssa v\u00e4h\u00e4n harmia – jalkoja piti s\u00e4\u00e4stell\u00e4 tuntureille.<\/p>\n
Ensimm\u00e4isen kisap\u00e4iv\u00e4n yhteisl\u00e4ht\u00f6 oli klo 14 Utsjoen koulun kent\u00e4lt\u00e4. L\u00e4mp\u00f6\u00e4 oli ainakin 26 astetta, mutta taivas oli v\u00e4h\u00e4n pilvess\u00e4 sill\u00e4 v\u00e4h\u00e4n ennen l\u00e4ht\u00f6\u00e4 oli taivaalta tullut pieni sadekuuro, ilma oli kuitenkin painostavan oloinen. Reitin alussa otettiin heti luulot pois, sill\u00e4 ensimm\u00e4isen kilometrin aikana nousua kertyi satakunta metri\u00e4. Vaikka nousu mentiinkin t\u00e4ysin k\u00e4vellen, v\u00e4lill\u00e4 nelivedollakin, niin nousun p\u00e4\u00e4ll\u00e4 alkoi taas nuppi pimenty\u00e4. Pieni hetki korkeassa polviasennossa ja matka p\u00e4\u00e4si jatkumaan – taisi taas sokeriarvot v\u00e4h\u00e4n heilahtaa turhan \u00e4kisti. Vaikka ensimm\u00e4iselle rastille oli matkaa “vain” 1,5 km, niin sille kului n. 25 min. 1:30000 mittakaavan kartta aiheutti taas alkuun v\u00e4h\u00e4n ongelmia ja jouduimme hakemaan vauhtia ja apua toisen sarjan rastilta. 10 minuutin pummi sis\u00e4ltyi tuohon ensimm\u00e4iseen rastiv\u00e4liaikaan. T\u00e4m\u00e4 rasti taisi olla koko viikonlopun hankalin rasti.<\/p>\n
Toiselle rastille tuli l\u00e4hdetty\u00e4 sitten v\u00e4h\u00e4n n\u00f6yremp\u00e4n\u00e4 ja tarkasti edeten. Toiselle rastille oli matkaa n. 450 m joten mit\u00e4\u00e4n isoa pummia tuolle v\u00e4lille ei saanut tehty\u00e4, ainakin kun rastin piti olla viel\u00e4 vesikuoppien ja lammikoiden keskell\u00e4. Pient\u00e4 p\u00e4\u00e4n py\u00f6rittely\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin rasti kyll\u00e4 aiheutti, sill\u00e4 jotkin vesikuopat olivat kuivahtaneet joten tuli sekin opittua jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa, ett\u00e4 sininen kartalla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoittanut vett\u00e4 maastossa.<\/p>\n
Kolmannella rastiv\u00e4lill\u00e4 p\u00e4\u00e4stiinkin sitten jo asiaan, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 rastiv\u00e4li oli pituudeltaan melkein viisi kilometri\u00e4. Reittisuunnitelman tekemiseen meni v\u00e4h\u00e4n aikaa, ensin piti menn\u00e4 vasemman kautta kiert\u00e4en alakautta, sitten oikealta ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 avotunturia pitkin, mutta loppujen lopuksi mentiin suoraan reittiviivaa sivuten. T\u00e4m\u00e4 rasti l\u00f6ytyi ihan hyvin, mutta kovin paljon t\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 ei viel\u00e4 p\u00e4\u00e4ssyt juoksemaan, sill\u00e4 kanervikkoa ja tunturikoivua oli melkoisesti. Kolmasosa rasteista l\u00f6ytynyt, 8.5 km edetty ja aikaa mennyt reilu puolitoista tuntia.<\/p>\n
Nelj\u00e4s rasti oli taas ihan vieress\u00e4 700 m p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja sen l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4 ei ollut ongelmia.<\/p>\n
Viides rastiv\u00e4li oli j\u00e4lleen pidempi, l\u00e4hes 4,5 km. Nyt p\u00e4\u00e4stiin jo avotunturin puolelle ja juoksum\u00e4\u00e4r\u00e4 ja -vauhti lis\u00e4\u00e4ntyi jonkin verran. Nyppyl\u00f6it\u00e4 luovittiin, jokunen tunturipuro ylitettiin ja suossa kahlattiin, mutta kyll\u00e4 se viideskin rasti eteen tuli juuri sen nyppyl\u00e4n takaa kuin pitikin.<\/p>\n
<\/p>\n
Kuudes rasti oli vajaan parin kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 joutui jo k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n pituushypp\u00e4\u00e4j\u00e4n lahjoja, ja niiden puutteiden vuoksi meinattiin joutua pulikoimaan yhdess\u00e4 ojassa. T\u00e4m\u00e4 rasti oli kartan mukaan yhden tunturilammikon rannalla, mutta t\u00e4ll\u00e4kertaa kartta petti j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4tkin, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4n juomarastin vedet piti ottaa ko. lammikosta, mutta koko lutakko olikin kuivunut ja juottomiehet olivat joutuneet raahaamaan kaikki tarjolla olevat vedet parin kilometrin p\u00e4\u00e4st\u00e4. Piti siis juoda tarkasti, tippaakaan j\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4 ja tuskalla kuumaan ja aurinkoiseen tunturin raahattu vesi. Pieni vesisade ei tosiaankaan olisi ollut pahitteeksi. V\u00e4h\u00e4n kauempana n\u00e4kyi joku pilvi satavan ja ukkonenkin kumahteli v\u00e4lill\u00e4, mutta p\u00e4\u00e4lle ei kumpikaan sattunut.<\/p>\n
Seitsem\u00e4s rastiv\u00e4li oli melkein edellisen mittainen, mutta nyt v\u00e4liss\u00e4 ei ollut kuin pitk\u00e4 lasku, m\u00e4r\u00e4hk\u00f6 suo ja jyrk\u00e4hk\u00f6 nousu. T\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 tuli ensimm\u00e4inen takaisku, kun Tuuli teki alam\u00e4kijuoksussa pienen kuperkeikan ja loukkasi v\u00e4h\u00e4n kylke\u00e4\u00e4n ja k\u00e4tt\u00e4\u00e4n, mutta onneksi ei pahemmin. Pikkaisen juostiin Guron\u00e1vzeoaivi:n l\u00e4t\u00e4k\u00f6ill\u00e4 sijaitsevaa rastia ohi, mutta kovin isoa pummia ei t\u00e4st\u00e4 saatu aikaan.<\/p>\n
Kahdeksannelle rastille menness\u00e4 saatiinkin sitten jo polkuakin jalan alle. Suurin osa v\u00e4list\u00e4 mentiin polkua pitkin jonka j\u00e4lkeen suunnalla kohti poroaitauksen aukkoa. Aukolta ei ollut rastille en\u00e4\u00e4 matkaa kuin pari sataa metri\u00e4, mutta rasti n\u00e4ytti pahalta, sill\u00e4 se sijaitsi tunturikoivikossa, samassa jyrk\u00e4ss\u00e4 m\u00e4ess\u00e4 jota alussa kapusimme. Rasti l\u00f6ytyi kuitenkin ilman ongelmia.<\/p>\n
Viimeinen rasti olikin sitten m\u00e4en alla polkujen risteyksess\u00e4, jolle hyppelimme pehme\u00e4\u00e4 alam\u00e4kirinnett\u00e4 alasp\u00e4in mennen.<\/p>\n
Vajaat 500 m viitoittettua maalisuoraa sitten kiidimme akillesj\u00e4nteet armoa huudellen aikaan 3:57 ja rapiat, matkaa kertyi 24 km. Sijoitus toiseksi viimeinen.<\/p>\n
Sunnuntaiaamuun her\u00e4ttiin nuutuneina v\u00e4h\u00e4n huonosti nukutun y\u00f6n j\u00e4lkeen, sill\u00e4 Tuuli oli potenut kylke\u00e4\u00e4n ja min\u00e4 pel\u00e4nnyt miten akillesj\u00e4nteet kest\u00e4v\u00e4t seuraavan p\u00e4iv\u00e4n koitoksen.<\/p>\n
Meid\u00e4n l\u00e4ht\u00f6aika toiseen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n oli 10:11:05. L\u00e4ht\u00f6paikka oli t\u00e4ll\u00e4kertaa onneksi nostettu m\u00e4en p\u00e4\u00e4lle, joten edellisen p\u00e4iv\u00e4n kaltaista alkunousua ei tarvinnut tehd\u00e4. M\u00f6kilt\u00e4 l\u00e4hdett\u00e4ess\u00e4 l\u00e4mp\u00f6\u00e4 oli 14 astetta, pilvist\u00e4 ja tyynt\u00e4. Huolestuttavin asia oli, ett\u00e4 m\u00f6kilt\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 kisamaasto oli aivan sumun peitossa joten tunturissa olevasta n\u00e4kyvyydest\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n tietoa. Ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 l\u00e4ht\u00f6paikalla kuitenkin huomattiin, ett\u00e4 ei sumu haitannut, vaikka jotkut tunturit olivatkin sumun peitossa.<\/p>\n
L\u00e4ht\u00f6paikalta K:lle, jossa vasta kartat otettiin \u00e4mp\u00e4reist\u00e4, oli matkaa 150 m. Ensimm\u00e4iselle rastille oli matkaa vajaa 4 km. Heti rastiv\u00e4lin aluksi oli l\u00e4pik\u00e4yt\u00e4v\u00e4 melkoinen kanjoni. Ensin alas melkoista rinnett\u00e4, puron yli ja sitten nelivedolla yl\u00f6s tunturiin. Siin\u00e4 kyll\u00e4 aamu-unisuus h\u00e4visi, kun y\u00f6ll\u00e4 sateen kastelemat tunturikoivut varistivat kylm\u00e4t vedet niskaan. Rasti l\u00f6ytyi ilman ongelmia, sill\u00e4 luovittavat tunturit n\u00e4kyiv\u00e4t hyvin ja samaan suuntaan oli matkalla jonkin verran muutakin porukkaa.<\/p>\n
Toinen rastiv\u00e4li oli reilu 3 km. Samaa matkaa l\u00e4hti tulemaan toisen sarjan pari jolla oli sama reitti kuin meill\u00e4kin. Rastiv\u00e4lin alku meni ihan mukavasti suunnitelmien mukaan, mutta v\u00e4h\u00e4n puolenv\u00e4lin j\u00e4lkeen niinsanotusti “joukossa tyhmyys tiivistyi” ja rastia alettiin hakemaan yht\u00e4 tunturia liian aikaisin. Helppo se on n\u00e4in j\u00e4lkeenp\u00e4in sanoa, mutta min\u00e4 kyll\u00e4 asiaa v\u00e4h\u00e4n ihmettelin, ett\u00e4 olenko min\u00e4 pudonnut n\u00e4in pahasti kartalta, ett\u00e4 ollaan nyt jo rastitunturissa. En kuitenkaan kehdannut (oikeasti ajattelin, ett\u00e4 en kyll\u00e4 kehtaa sanoa miss\u00e4 kuvittelin meid\u00e4n olevan) avata suutani, sill\u00e4 mukanamme oli kulkenut sen verran p\u00e4tev\u00e4mm\u00e4n oloista suunistajaa, ett\u00e4 pidin turpani tukossa. Pienen kartan py\u00f6rittelyn j\u00e4lkeen min\u00e4kin aloin uskomaan, ett\u00e4 oikeassa tunturissa oltiin ja aloin jo samaistamaan karttaa maastoon. Reilun kymmenen minuutin p\u00f6rr\u00e4\u00e4misen j\u00e4lkeen tulimme kuitenkin siihen tulokseen, ett\u00e4 oltaisiin viel\u00e4 rastitunturia edelt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4ess\u00e4 joten jatkoimme matkaa eteenp\u00e4in. Ihan helposti ei rasti viel\u00e4k\u00e4\u00e4n l\u00f6ytynyt, mutta kun matkaa oli takana 9,5 km ja aikaa kulunut 1:45, niin kyll\u00e4 se toinenkin rasti sielt\u00e4 l\u00f6ytyi.<\/p>\n
Kolmatta reilun puolentoistakilometrin rastiv\u00e4li\u00e4 l\u00e4hdettiin taas etenem\u00e4\u00e4n n\u00f6yr\u00e4ll\u00e4 mielell\u00e4, h\u00e4nt\u00e4 koipien v\u00e4liss\u00e4. Suorgegeasoaivi:n takana oleva suorasti l\u00f6ytyikin ilman isompia mutkia. T\u00e4ll\u00e4 rastilla alkoi ripsim\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n vett\u00e4, mutta se ei sen kummemmin matkantekoa haitannut, eik\u00e4 sade muutenkaan kest\u00e4nyt pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Nelj\u00e4s rastiv\u00e4li oli 3 km:n mittainen. Se kulki Junttijoenj\u00e4nk\u00e4n kautta ja oli p\u00e4\u00e4osin eritt\u00e4in juoksukelpoista maastoa. Aluksi n\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 saisimme j\u00e4tetty\u00e4 Ii:n ik\u00e4miesparivaljakkoa, mutta sen verran tuli varmaan ihailtua komeita laakeita tunturimaastoja, ett\u00e4 rastille tultiin l\u00e4hes samaan aikaan, vaikkei mek\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n kiertoa tehty.<\/p>\n
Seuraavalla vajaan parin kilometrin v\u00e4lill\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n taas m\u00e4rk\u00e4\u00e4 suota jossa meni viel\u00e4 oja keskell\u00e4. Onneksi toinen Ii:n kaksikosta oli meid\u00e4n edell\u00e4 ja ylitti suon ennen meit\u00e4. N\u00e4htiin ettei siin\u00e4 ihan uida tarvitse joten per\u00e4ss\u00e4 vaan. Ilman suotiedustelijaa olisi voinut usko loppua kesken ja l\u00e4hdetty hakemaan kuivempaa kohtaa. Nyt ei kastuttu kuitenkaan kuin polviin asti. Juomarasti l\u00f6ytyi my\u00f6s ilman isompaa hakua, sill\u00e4 juottomiehet n\u00e4kyiv\u00e4t jo muutaman sadan metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n
Loput kolme rastiv\u00e4li\u00e4 olivat lyhempi\u00e4 ja rastit olivat suht selkeiss\u00e4 kohteissa joten pummausta ei niiss\u00e4 tullut. Oikeanpuoleinen akillesj\u00e4nne oli jo sen verran \u00e4rtyneess\u00e4 kunnossa, ett\u00e4 kovin rivakkaa juoksemista ei en\u00e4\u00e4 kivikkoisella pohjalla uskaltanut menn\u00e4, joten tavoitteena oli nyt vaan selvit\u00e4 ehj\u00e4n\u00e4 maaliin asti.<\/p>\n
Maaliin selvittiin ajassa 3:45 ja matkaa kertyi 22,6 km. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n sijoitus huononi yhdell\u00e4, eli nyt oltiin viimeisi\u00e4, mutta yhteistuloksissa edelleen yksi pari j\u00e4i taakse. Taas tuli todistettua, ett\u00e4 ei meill\u00e4 viel\u00e4 ole suunnistajien nilkkoja. Se, ett\u00e4 me h\u00e4vit\u00e4\u00e4n k\u00e4rkiparille 140 minuuttia n.40 km matkalla, ei selity parilla kymmenen minuutin pummilla ja ehk\u00e4 parilla huonolla reitinvalinnalla. Emme vaan pysty juoksemaan maastossa niin kuin oikeat suunnistajat. Sekin kertoo jotain, ett\u00e4 minun keskisykkeet olivat viikonloppuna 129 ja 122, sek\u00e4 maksimisykkeet 155 ja 153. Ja samaa Tuulikin sanoi, ett\u00e4 sykkeet olivat alhaalla ja olisi jaksanut juoksta, mutta kun ei vaan pystynyt.<\/p>\n
![\"dsc01013\"](\"http:\/\/www.tomirinne.net\/blogi\/wp-content\/uploads\/2009\/08\/dsc01013-300x225.jpg\" "\\"dsc01013\\"")
<\/p>\n
Joka tapauksessa oli upea viikonloppu ja taas on yksi hieno suunnistusel\u00e4mys taskussa. Nyt pit\u00e4\u00e4 parannella akillesj\u00e4nteit\u00e4 ja alkaa valmistautumaan ensi viikonlopun 24h:n rogainingiin. Rogainingia varten tuli testattua omaa energia-geeliseoitusta. Geeli tuli sekoitettua ao. reseptin mukaan.<\/p>\n
3\/4 dl vett\u00e4
\n1,5 dl maltoa
\n2 tl hunajaa
\n2-3 tl kaakaojaudetta<\/p>\n
Kaikki sekaisin ja hyv\u00e4 sekoitus. Tuolla vesim\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 geelist\u00e4 tulee sen verran juoksevaa, ett\u00e4 se tulee sinappipurkistakin ulos.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kautta Badjeseavttetl\u00e1ddot:n ja G\u00e1vnnastaddenc\u00e1hca:n, kautta Nj\u00e1labiedjojohgeafoaivi:n ja Gaskaniitojohgeasoaivi:n, suunnistuseksotiikkaa on taas takana kerrakseen ainakin jos se on tunturien nimist\u00e4 kiinni. Ihan kaikilla noilla paikoilla tosin ei ihan k\u00e4yty, mutta se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole ollenkaan huono asia. Mik\u00e4li viime vuonna j\u00e4i … Continue reading