{"id":2507,"date":"2023-07-30T18:42:50","date_gmt":"2023-07-30T15:42:50","guid":{"rendered":"http:\/\/www.tomirinne.fi\/?p=2507"},"modified":"2023-07-30T18:42:50","modified_gmt":"2023-07-30T15:42:50","slug":"kesa-2023-pyoraretki","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.tomirinne.fi\/?p=2507","title":{"rendered":"Kes\u00e4 2023 py\u00f6r\u00e4retki"},"content":{"rendered":"\n

22.-27.7.2023<\/p>\n\n\n\n

Idea muutaman p\u00e4iv\u00e4n py\u00f6r\u00e4retkeen syntyi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun teki mieli kokeilla y\u00f6n yli reissua py\u00f6r\u00e4n kanssa. Alkuper\u00e4inen alustava idea oli, ett\u00e4 katsoisin parin-kolmen p\u00e4iv\u00e4n sellaisen jakson, jolloin olisi hyv\u00e4 s\u00e4\u00e4 ja y\u00f6py\u00e4 voisin riippumatossa. Ensimm\u00e4inen idea oli, ett\u00e4 kiert\u00e4isin lenkin Kuortaneen ja Kristiinankaupungin kautta, mutta kes\u00e4ll\u00e4 kaveri ehdotti, ett\u00e4 tulisin poikkeamaan heid\u00e4n m\u00f6kill\u00e4\u00e4n Savitaipaleella hein\u00e4kuun loppupuolella. Asia j\u00e4i muhimaan ja idea tuntui ihan hyv\u00e4lt\u00e4 ja l\u00e4hdin tuolta pohjalta suunnittelemaan retke\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tosin tarkoitti, ett\u00e4 retkest\u00e4 tulisi alkuper\u00e4ist\u00e4 suunnitelmaa pidempi, mutta kun kotonakaan ei ideaa tyrm\u00e4tty, niin ei muuta kuin reittej\u00e4 hahmottelemaan Komoottiin.<\/p>\n\n\n\n

Alkukes\u00e4n aikana ker\u00e4sin listaa mukaan otettavista tavaroista ja muista huomioon otettavista asioista. Olin my\u00f6s p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt, ett\u00e4 en viet\u00e4k\u00e4\u00e4n y\u00f6it\u00e4 riippumatossa, vaan katson jotain edullisia y\u00f6pymispaikkoja matkan varrelta. Uusia v\u00e4lineit\u00e4 ei siis tarvinnut juurikaan ostaa, ainoastaan sateenkest\u00e4v\u00e4t satulatolppaan kiinnitett\u00e4v\u00e4 laukku ja rungon yl\u00e4putkeen asennettava tarvikelaukku tuli hommattua – riippumatto ja siihen liittyv\u00e4t tarvikkeet j\u00e4iv\u00e4t seuraavien reissujen ostoslistalle. Tarvikelistalla oli p\u00e4iv\u00e4n aikana tarvittavien py\u00f6r\u00e4ilykamppeiden lis\u00e4ksi mm. ensiaputarvikkeita, renkaan vaihto ja py\u00f6r\u00e4n huoltoon liittyvi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4, lukko, sadekamppeita, elektronisten laitteiden latauskaapeleita, hygieeniatavaraa sek\u00e4 illoille v\u00e4h\u00e4n puhdasta vaatetta. Lista oli melko pitk\u00e4 mutta aika pieneen tilaan kaikki kuitenkin meniv\u00e4t ja noilla kahdella ostamallani laukulla p\u00e4rj\u00e4sin. Lis\u00e4ksi py\u00f6r\u00e4ilypaidan taskuihin mahtui irtohihaa, energiaa, k\u00e4nnykk\u00e4 yms. Py\u00f6r\u00e4n p\u00e4\u00e4lle tuli n\u00e4ist\u00e4 tavaroista lis\u00e4painoa kahden t\u00e4yden juomapullon kanssa noin 7,5 kiloa, joista satulaan kiinnitett\u00e4v\u00e4 laukku painoi noin 3,5 kiloa. Yhteens\u00e4 koko py\u00f6r\u00e4 painoi t\u00e4yteen ladattuna noin 17 kiloa. Tuollainen lis\u00e4paino tulisi tuntumaan polkiessa, etenkin yl\u00e4m\u00e4iss\u00e4 ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olikin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ettei yl\u00e4m\u00e4kiin saanut rynni\u00e4 eik\u00e4 runtata, vaan vaihdetta pit\u00e4\u00e4 pudottaa niin pienelle, ett\u00e4 jalka py\u00f6rii kevyesti, eik\u00e4 parane v\u00e4litt\u00e4\u00e4 vaikka nopeus tippuisi alle 10 km\/h:ssa, n\u00e4in jalka ei hapota ja matkaa jaksaa jatkaa pidemp\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Reitin suunnittelu perustui siihen, ett\u00e4 Savitaipaleella k\u00e4yd\u00e4\u00e4n ja sit\u00e4 ennen pit\u00e4\u00e4 y\u00f6py\u00e4 jossain. Takaisin p\u00e4in tulemista olikin sitten pulmallisempi suunnitella, samaa reitti\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n voi ajaa, ja ensimm\u00e4inen vaihtoehto olikin kiert\u00e4\u00e4 P\u00e4ij\u00e4nne ja tulla Korpilahdelta takaisin p\u00e4in. Jotenkin sek\u00e4\u00e4n vaihtoehto ei oikein innostanut ja p\u00e4\u00e4tinkin kieppaista etel\u00e4rannikon kautta. Se tosin tarkoitti, ett\u00e4 reissu pitenisi nelj\u00e4n y\u00f6n mittaiseksi, mutta eip\u00e4 se haittaa. Matkavauhdiksi arvion noin 25 km\/h:ssa ja sunnitelmissa olisi, ett\u00e4 retkip\u00e4iv\u00e4n mitaksi tulisi noin kymmenen tuntia, sis\u00e4lt\u00e4en kaikki tauot, joten p\u00e4iv\u00e4n matkat voisivat olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 150 kilometrin mittaisia. N\u00e4ill\u00e4 spekseill\u00e4 uskalsin ly\u00f6d\u00e4 lukkoon kolmen ensimm\u00e4isen y\u00f6n sijainnit. Ensimm\u00e4inen olisi V\u00e4\u00e4ksyss\u00e4, toinen Savitaipaleella kaverin m\u00f6kill\u00e4 ja kolmas Loviisasta. Nelj\u00e4nnen y\u00f6paikan katsoisin sitten edellisen\u00e4 ilta, riippuen s\u00e4\u00e4st\u00e4 ja fiiliksest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4ht\u00f6p\u00e4iv\u00e4ksi ei ollut kauheasti vaihtoehtoja, sill\u00e4 kaverin m\u00f6kki olisi k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 aikaisintaan 22.7. ja tuota p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen ei ollut mahdollisuuksia l\u00e4hte\u00e4, joten tuo p\u00e4iv\u00e4 piti ly\u00f6d\u00e4 lukkoon ja varata kaksi muuta y\u00f6paikkaa. Booking.com:sta l\u00f6ytyi sopivat majoitukset ja alkuviikosta varasinkin y\u00f6paikat. Piti vaan toivoa, ett\u00e4 kyseinen ajanjakso olisi s\u00e4idenkin puolesta otolliset. Puolenviikon maissa sade-ennuste n\u00e4ytti v\u00e4h\u00e4n huonoa reissun alkup\u00e4iville, mutta viikon mittaan ennuste parani ja sit\u00e4 my\u00f6den my\u00f6s toivo, ettei ihan kauheasti ainakaan alkumatkasta kastuisi. Olin ehtinyt my\u00f6s huollattamaan gravel-py\u00f6r\u00e4ni, ja hyv\u00e4 niin, sill\u00e4 edellisest\u00e4 huollosta oli aikaa jo varmaan 6000 km ja sen tuomia ongelmia oli alkanut jos esiintym\u00e4\u00e4n etenkin voimansiirrossa. Nyt py\u00f6r\u00e4 oli voimansiirron vaihdon lis\u00e4ksi puhdistettu ja naksuva keski\u00f6laakeri kiristetty, joten py\u00f6r\u00e4n toimivuuden osalta toiveet olivat korkealla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lauantaina 22.7. oli sitten odotettu p\u00e4iv\u00e4, jolloin p\u00e4\u00e4sisi pakkaamaan py\u00f6r\u00e4n ja polkaisemaan retken ensimm\u00e4iset polkaisut. S\u00e4\u00e4 ja fiilis olivat hyv\u00e4t, joten hyvin mielin p\u00e4\u00e4sin matkaan. Ensimm\u00e4inen tavoite oli p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon Tampereesta. Se onnistui polkemalla Lielahden, Santalahden, Petsamon, Linnainmaan ja Vatialan kautta kohden Kangasalaa. Kangasala tuli my\u00f6s ajettua l\u00e4pi hujauksessa ja puolentoista tunnin ajon j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4sin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa taajama-alueen ulkopuolelle ja v\u00e4ljempiin maisemiin. Olin kuunnellut jo v\u00e4h\u00e4n aikaa py\u00f6r\u00e4n etup\u00e4\u00e4st\u00e4 kuuluvaa hankaavaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tinkin pys\u00e4hty\u00e4 tarkastamaan asiaa. Kun nostin etup\u00e4\u00e4n yl\u00f6s ja py\u00f6r\u00e4ytin k\u00e4dell\u00e4 eturengasta niin se kyll\u00e4 py\u00f6r\u00e4hti, mutta ei l\u00e4htenyt rullaamaan vaan pys\u00e4htyi melko heti, eli joku nyt laahasi. Ensin tarkastin ettei etulokari hinkannut p\u00e4\u00e4likumia eik\u00e4 etujarrukaan laahannut. Piti siis kaivaa jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa reissua huoltolaukku esiin ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 polkupy\u00f6r\u00e4 v\u00e4\u00e4rinp\u00e4in ja irroittaa eturengas. Akseli ei vaan meinannut aueta eik\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 paikaltaa, joten laahauksen syy alkoi l\u00f6ytym\u00e4\u00e4n. Lopulta sain revitty\u00e4 akselin v\u00e4kisin irti, vaikka melko tiukassa se oli – minulle ei ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n selvinnyt, miksi se oli noin jumissa. Putsasin akselin ja laitoin, onneksi loppujen lopuksi mukaan ottamaani, ketjurasvaa akselille ja ruuvasin akselin takaisin paikoilleen. Nyt rengas rullasi hienosti ja pitk\u00e4\u00e4n, joten sain huokaista helpotuksesta, ettei ongelmasta tullut sen pahempi, vaan matka sai jatkua. Olisi se ollut s\u00e4\u00e4li soittaa huoltoauto hakemaan takaisin kotiin.<\/p>\n\n\n\n

Reitti jatkui Kangasalta Sahalahden kautta Kuhmalahdelle, jossa pidin ensimm\u00e4isen pienen tauon kirkon portilla, jossa s\u00f6in banaanin ja v\u00e4h\u00e4n muuta energiaa. Juoda olin yritt\u00e4nyt koko ajan – h\u00f6rppy vett\u00e4 tai energiajuomaa vartin v\u00e4lein. V\u00e4h\u00e4n Kuhmalahden j\u00e4lkeen oli Vehkaj\u00e4rven kyl\u00e4, jossa pys\u00e4hdyin kes\u00e4kiskalle munkille ja limsalle. V\u00e4h\u00e4n Vehkaj\u00e4rven j\u00e4lkeen k\u00e4\u00e4nnyin kohti Padasjoelle suuntaavaa tiet\u00e4 ja Padasjoelle p\u00e4\u00e4sin polkemalla jonkin matkaa v\u00e4h\u00e4n isompaa tiet\u00e4 numero 24. Padasjoelle saapuessa ajoaikaa oli ollut jo reilu nelj\u00e4 tuntia ja alkoi tuntumaan, ett\u00e4 energialle olisi nyt tarvetta. K\u00e4vin ensin P\u00e4ij\u00e4nteen rannassa Padasjoen venesatamassa katsomassa l\u00f6ytyisik\u00f6 sielt\u00e4 jotain sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta siell\u00e4 oli niin paljon porukkaa ett\u00e4 l\u00e4hdin takaisin keskustaan ja k\u00e4vin ABC:ll\u00e4 sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 s\u00e4mpyl\u00e4n ja jatkoin sitten matkaa. V\u00e4\u00e4ksyyn ei ollut matkaa en\u00e4\u00e4 kuin 40 kilometri\u00e4, joten p\u00e4\u00e4tin selvit\u00e4 sinne asti tuon s\u00e4mpyl\u00e4n ja suklaapatukan voimilla. Reitti jatkui maalaismaisemissa pienemp\u00e4\u00e4 tiet\u00e4 pitkin. T\u00e4m\u00e4n viimeisen osuuden varrelle j\u00e4iv\u00e4t Kontu, Maakeski, Myllyksel\u00e4 ja Pulkkila. T\u00e4ll\u00e4 p\u00e4tk\u00e4ll\u00e4 pys\u00e4hdyin katsomaan nuijasodan muistomerkki\u00e4 sek\u00e4 tein piston Lehmonk\u00e4rjen vierasvenesatamaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

V\u00e4\u00e4ksyyn saavuin v\u00e4h\u00e4n klo 15 j\u00e4lkeen. Ajoaikaa oli kertynyt hieman vajaat kuusi tuntia ja matkaa 155 kilometri\u00e4 ja nousumetrej\u00e4 oli kertynyt Garminin mukaan 1200 metri\u00e4. Y\u00f6paikka oli Villa Annassa, joka oli kotimajoituspaikka ja siell\u00e4 yksi huone varattuna minulle. Kotimajoitus on kotimajoitus, jossa pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksy\u00e4 perhe-el\u00e4m\u00e4 oman makuuhuoneen oven takana. Liinavaatteet l\u00f6ytyiv\u00e4t talon puolesta, WC ja suihku olivat yhteisi\u00e4. Aamiainen ei kuulunut hintaan, mutta sain vinkin aamiaispaikasta l\u00e4heisess\u00e4 majoituspaikassa, eli ev\u00e4it\u00e4 ei tarvinnut k\u00e4yd\u00e4 ostamassa. L\u00e4hdin melko pian viel\u00e4 py\u00f6r\u00e4ilem\u00e4\u00e4n V\u00e4\u00e4ksyn keskustaan tutustumaan kanavan l\u00e4heisyyteen sek\u00e4 katsomaan maisemia Aurinkovuorella. K\u00e4vin my\u00f6s sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 pizzan ja j\u00e4\u00e4tel\u00f6n kanavan tuntumassa. T\u00e4st\u00e4 iltapy\u00f6r\u00e4ilyst\u00e4 tuli lis\u00e4matkaa p\u00e4iv\u00e4lle viel\u00e4 15 kilometri\u00e4. Iltapy\u00f6r\u00e4ilyll\u00e4k\u00e4\u00e4n en kastunut vaikka v\u00e4h\u00e4n aikaa satelikin.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen y\u00f6 meni ihan hyvin kun laitoin tulpat korviin, niin ei perhe-el\u00e4m\u00e4n \u00e4\u00e4net eik\u00e4 ikkunan alta kulkevan liikenteen \u00e4\u00e4net h\u00e4irinneet. V\u00e4h\u00e4n aikaa kesti saada kyll\u00e4 unta, kun kroppa k\u00e4vi viel\u00e4 kierroksilla ja p\u00e4iv\u00e4n tapahtumat py\u00f6riv\u00e4t mieless\u00e4. Aamulla her\u00e4sin v\u00e4h\u00e4n turhankin ajoissa, sill\u00e4 melkein naapurissa oleva Apteekinmajoitus aukeaisi vasta 8:30, jolloin saisin sielt\u00e4 aamupalaa. Pakkasin kamppeet py\u00f6r\u00e4\u00e4n, t\u00e4ytin juomapullot ja l\u00e4hdin hyviss\u00e4 ajoin norkoilemaan aamupalaa. Is\u00e4nt\u00e4v\u00e4ke\u00e4 ei n\u00e4kynyt l\u00e4htiess\u00e4ni, mutta en ruvennut heit\u00e4 huhuilemaankaan kahdeksan aikaa sunnuntaiaamusta. Y\u00f6ll\u00e4 oli satanut runsaasti vett\u00e4, mutta aamu valkeni aurinkoisena. Tiet olivat edelleen m\u00e4r\u00e4t kun l\u00e4hdin v\u00e4h\u00e4n ennen ysi\u00e4, aamupalan j\u00e4lkeen, polkemaan toisen p\u00e4iv\u00e4n etappiani.<\/p>\n\n\n\n

Olin laatinut varareittisuunitelman t\u00e4lle p\u00e4iv\u00e4lle, jos p\u00e4iv\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi kovin sateiselta. Se kulkisi Vierum\u00e4en ja Jaalan kautta suorinta reitti\u00e4 Savitaipaleelle, mutta nyt kun v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 sateen uhkaa ei aamup\u00e4iv\u00e4lle ollut, niin valitsin alkuper\u00e4isen ja pidemm\u00e4n reittivaihtoehdon. Ensin palasin 8 kilometri\u00e4 takaisin p\u00e4in eilist\u00e4 saapumisreitti\u00e4ni ja sitten suuntasin Pulkkilanharjulle, jonka halusin polkea l\u00e4pi. T\u00e4m\u00e4 tosin tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 jatkoreitilleni tulisi reilu parikymment\u00e4 kilometri\u00e4 hiekkatiet\u00e4. Tosin olin jokunen vuosi ajemmin jo polkenut osan tuosta hiekkatiest\u00e4, joten voi sanoa, ett\u00e4 tie olisi tuttu. Pulkkilanharjun j\u00e4lkeen k\u00e4\u00e4nnyi kohti Heinolaa. Kalkkisiin asti oli asfalttitiet\u00e4, mutta sen j\u00e4lkeen 13 kilometri\u00e4 hiekkaosuutta. T\u00e4m\u00e4 hiekkap\u00e4tk\u00e4 oli muuten ihan hyv\u00e4\u00e4 ajettavaa, mutta parissa kohtaa oli niin pahaa nimismiehenkiharaa, ett\u00e4 pelk\u00e4sin py\u00f6r\u00e4n ja miehen hajoavan, ja mietein jo taluttamisvaihtoehtoakin. Paikat pysyiv\u00e4t kuitenkin hampaissa ja py\u00f6r\u00e4 ehj\u00e4n\u00e4. Marjoniemest\u00e4 alkoi j\u00e4lleen asfalttiosuus, mutta se ei kest\u00e4nyt kuin parin kilometrin ajan. Olin tehnyt reittisuunnitelmaani oikaisun enk\u00e4 meni Heinolan kirkonkyl\u00e4\u00e4n asti, vaan poikkeaisin pienemm\u00e4lle hiekkatielle, joka veisi Lusiin. T\u00e4m\u00e4 hiekkaosuus olikin sitten oikein pient\u00e4 tiet\u00e4 ja v\u00e4lill\u00e4 melkein k\u00e4rrypolkua, ja sit\u00e4 kesti kymmenen kilometrin verran. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tie vaihtui taas asfaltiksi ja py\u00f6r\u00e4 alkoi rullaamaan j\u00e4lleen paremmin. Tosin pian huomasin, ettei py\u00f6r\u00e4 rullannutkaan ihan kunnolla, vaan takarengas tuntui v\u00e4h\u00e4n l\u00f6ys\u00e4lt\u00e4. 7 kilometrin ajon j\u00e4lkeen tulin 5-tielle ja pys\u00e4hdyin tarkastamaan takarenkaan paineen. Ja v\u00e4h\u00e4n l\u00f6ys\u00e4h\u00e4n se oli. Ei muuta kuin k\u00e4sipumppu esiin ja paineita lis\u00e4\u00e4 takarenkaaseen ja matka sai jatkua taas. V\u00e4h\u00e4n matkaa jouduin ajelemaan tosi vilkasliikenteist\u00e4 5-tien reunaa, mutta sitten p\u00e4\u00e4sin taas rauhallisemmalle sivutielle. Kymmenisen kilsaa poljin eteenp\u00e4in kun totesin ettei takarenkaassa tunnu olevan taaskaan t\u00e4ysi\u00e4 paineita. P\u00e4\u00e4tin siis tehd\u00e4 stopin ja vaihtaa sis\u00e4kumin takarenkaaseen. Kumin vaihto onnistui ihan ok, mutta kun l\u00e4hdin taas ajamaan, niin totesin ett\u00e4 takarengas pompottaa jonkin verran. Ei muuta kuin ilmat uudelleen pois renkaasta ja tarkastus, ett\u00e4 se on kunnolla paikoillaan ja sitten taas k\u00e4sipumppu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Seuraava harmi tuli, kun irroitin pumppua venttiilist\u00e4, niin venttiilin sielu l\u00e4hti mukana ja kaikki ilmat tulivat pihalle. T\u00e4t\u00e4 tapahtui pari kertaa ennen kuin sain venttiilin pysym\u00e4\u00e4n kasassa. Hermot siin\u00e4 meinasi menn\u00e4. Kun l\u00e4hdin liikkeelle, niin totesin, ett\u00e4 eturengaskin on v\u00e4h\u00e4n l\u00f6ys\u00e4. En kuitenkaan alkanut sit\u00e4 vaihtamaan, vaan kokeilin ett\u00e4 pysyisik\u00f6 siin\u00e4 ilma, jos vain lis\u00e4isin sit\u00e4 lis\u00e4\u00e4. Sitten matka p\u00e4\u00e4si taas jatkumaan, takarengas edelleen hieman pompottaen ja rengaspaineita kuullostellen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Reilun kymmenen kilometrin ajon j\u00e4lkeen tulin Kuorttiin, jossa poikkesin ABC:lle tankkaamaan v\u00e4h\u00e4n munkkienergiaa. Samalla tuli tarkastettua, ett\u00e4 takarenkaassa oli pysynyt paineet, mutta eturenkaaseen pumppasin taas niit\u00e4 lis\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen matka p\u00e4\u00e4si taas jatkumaan. Muutaman kilometrin jouduin ajamaan taas 5-tien reunaa, mutta sitten k\u00e4\u00e4nnyin Koirakivelle p\u00e4in, joka olisi pienemp\u00e4\u00e4 tiet\u00e4. Tosin siell\u00e4 oli j\u00e4lleen jokusen kilometrin verran hiekkap\u00e4tk\u00e4\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4n arvelutti miten renkaat kest\u00e4v\u00e4t, mutta jatkoin kuitenkin tuolla reitill\u00e4. Hiekkatiet\u00e4 ei ollut kuin nelj\u00e4n kilometrin verran ja se oli ihan hyv\u00e4\u00e4 ajettavaa. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen oli viel\u00e4 reilu kymmenen kilometri\u00e4 ajettavaa, ennen kuin saavuin M\u00e4ntyharjun taajamaan. Olo alkoi olla taas sellainen, ett\u00e4 ruokaa tarvittaisiin. Pys\u00e4hdyinkin Salmelaan ravintola Kes\u00e4hein\u00e4\u00e4n sy\u00f6m\u00e4\u00e4n noutop\u00f6yd\u00e4st\u00e4. Ruoka tuli tarpeeseen, sill\u00e4 olo alkoi olemaan jo v\u00e4h\u00e4n heikko ja energiaa tarvittiin. Pys\u00e4hdys antoi taas voimia jatkaa matkaa, vaikka en kauhean tukevasti uskaltanutkaan sy\u00f6d\u00e4. Ajelin suoraan M\u00e4ntyharjun keskustan l\u00e4pi ja heti sen j\u00e4lkeen pys\u00e4hdyin lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n rengaspaineita ennen kuin viimeinen 60 kilometrin p\u00e4tk\u00e4 alkaisi. Takarengas tuntui olevan suht ok, mutta lis\u00e4sin kuitenkin sinnekin ilmaa. Se oli kuitenkin virhe, sill\u00e4 j\u00e4lleen sain tapella venttiilin kanssa ainakin pari-kolme kertaa, ennen kuin se suostui pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmat renkaassa. Eteen sain lis\u00e4t\u00e4 v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n ilmaa. Maasto jatkui edelleen m\u00e4kisen\u00e4 ja melko jyrkki\u00e4kin m\u00e4ki\u00e4 sai polkea, rauhallisesti piti siis menn\u00e4. Reilun kolmenkymmenen kilometrin j\u00e4lkeen M\u00e4ntyharjulta l\u00e4hd\u00f6st\u00e4 saavuin Savitaipaleelle johtavelle 13-tielle. Siell\u00e4 olikin sovitusti illan is\u00e4nt\u00e4 vastassa py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 ja loppumatka poljimme yht\u00e4 matkaa toiseen y\u00f6pymispaikkaani. Viel\u00e4 kerran eturenkaaseen lis\u00e4ilmaa, energian nauttimista ja sitten viimeinen kolmekymppinen p\u00e4\u00e4si alkamaan. Taas mentiin v\u00e4h\u00e4n vilkkaamman tien reunustaa, mutta piennar oli sen verran leve\u00e4, ett\u00e4 rauhassa sai polkea. Savitaipaleelle savuttuamme teimme pienen kyl\u00e4kierroksen ennen kuin tulimme majapaikalle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Minulle annettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ni oma m\u00f6kki, josta l\u00f6ytyi kaikki hienoudet. Ensin k\u00e4vimme saunassa ja uimassa jonka j\u00e4lkeen oli tarjolla ruokaa. Palvelu pelasi ja seura oli erinomaista. Kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 siin\u00e4 oli melko yksikseen tullut oltuakin. Ruokailun p\u00e4\u00e4lle piti alkaa tekem\u00e4\u00e4n py\u00f6r\u00e4huoltoa. Ensin paikkasin vaihtamani takakumin, josta l\u00f6ytyi pieni reik\u00e4. My\u00f6s etukumista l\u00f6ytyi pieni reik\u00e4, ja jonka paikkasin ja laitoin saman kumin takaisin renkaaseen. Sitten vaan t\u00e4ydet paineet reinkaisiin ja toivomus, ett\u00e4 paineet olisivat my\u00f6s aamulla j\u00e4ljell\u00e4, eik\u00e4 tarvisi uudelleen vaihtamaan kumeja. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen viel\u00e4 kaupassak\u00e4ynti, josta hain v\u00e4h\u00e4n iltaherkkua ja aamuev\u00e4st\u00e4. Illalla ei jaksanut kovin kauaa televisiota katsoa, vaan uni kutsui ja maittoi rauhallisessa m\u00f6kiss\u00e4. P\u00e4iv\u00e4n saldoksi kertyi 172 kilometri\u00e4, 6:40 ajoaikaa ja 1400 nousumetri\u00e4. Polar sanoi, ett\u00e4 kaloreita olisi kulunut 4000 kcal:n verran. Ajoajan lis\u00e4ksi stoppeja oli kahden tunnin verran. Garmin n\u00e4ytti p\u00e4iv\u00e4n keskil\u00e4mp\u00f6tilaksi 22 astetta joten ihan sopivan l\u00e4mmin p\u00e4iv\u00e4 oli ollut, eik\u00e4 ennusteista huolimatta vett\u00e4k\u00e4\u00e4n satanut yht\u00e4\u00e4n. Tosin sitten illalla muutama tippa sateli.<\/p>\n\n\n\n

Kolmas py\u00f6r\u00e4retkip\u00e4iv\u00e4 starttasi klo 8:30, jolloin l\u00e4hdimme Peetun kanssa polkemaan kohti Taavettia. Aamu oli k\u00e4ynnistynyt jo puolitoista tuntia aiemmin ja aamutoimet sis\u00e4lsiv\u00e4t aamupalan sy\u00f6misen, kamppeiden pakkamisen kasaan ja py\u00f6r\u00e4n pakkaamisen. Renkaissakin oli pysyneet illan paineet, joten toivottavasti rengashuoletkin olisivat takanap\u00e4in, sill\u00e4 hiekkaosuuksia, joka melko varmaan oli syyn\u00e4 rengasrikoille, ei pit\u00e4isi en\u00e4\u00e4 juurikaan olla edess\u00e4. Ainoana harmina p\u00e4iv\u00e4n alkaessa oli, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4 v\u00e4h\u00e4n jyskytti – siis yl\u00e4p\u00e4\u00e4t\u00e4. Taisi olla v\u00e4h\u00e4n nestehukkaa kropassa, kun tuli edellisen\u00e4 iltana v\u00e4h\u00e4n saunottuakin, tosin ilman alkoholia. P\u00e4iv\u00e4n teemaksi pitikin siis ottaa riitt\u00e4v\u00e4 nesteytys.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4n ensimm\u00e4inen ajop\u00e4tk\u00e4 oli v\u00e4li Savitaipale – Taavetti. Se on noin 35 kilometrin mittainen ja jonkin verran tiukkojakin m\u00e4ki\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4. Tosin m\u00e4ki\u00e4 oli suurin pirtein yht\u00e4 paljon molempiin suuntiin. Aamu oli pilvinen ja l\u00e4nnest\u00e4 tuntui tuulevan ihan kohtalaisesti. T\u00e4ll\u00e4 p\u00e4tk\u00e4ll\u00e4 tuuli tuli kuitenkin viel\u00e4 sivusta. Taavetissa pys\u00e4hdyimme torille haukkaamaan v\u00e4h\u00e4n energiaa ja sen j\u00e4lkeen min\u00e4 l\u00e4hdin jatkamaan yksin matkaa kohti etel\u00e4\u00e4 ja Miehikk\u00e4l\u00e4\u00e4. Miehikk\u00e4l\u00e4\u00e4n oli matkaa j\u00e4lleen se sama noin 35 kilometri\u00e4. Tie oli Taavetin tiet\u00e4 pienemp\u00e4\u00e4 ja rauhallisempaa. Mets\u00e4\u00e4 oli paljon ja asumuksia melko harvassa, muutamia maatiloja ja m\u00f6kkeja n\u00e4kyi siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Tie oli edelleen m\u00e4kist\u00e4, mutta nyt alkoi alam\u00e4ke\u00e4 olemaan enemm\u00e4n kuin yl\u00e4m\u00e4ke\u00e4 – rannikolle p\u00e4in oltiin matkalla. Mit\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi Miehikk\u00e4l\u00e4\u00e4 tultiin sit\u00e4 enemm\u00e4n mets\u00e4t alkoivat muuttumaan hienoiksi m\u00e4ntykangasmetsiksi. Pari kilsaa ennen Miehikk\u00e4l\u00e4n keskustaa pys\u00e4hdyin munkki-limsalle Salpalinjamuseolle. Py\u00f6r\u00e4hdin my\u00f6s pikaisesti katsomassa 2. maailmansodan puolustusasemia ja panssariesteit\u00e4. T\u00e4m\u00e4n pienen pys\u00e4hdyksen ja k\u00e4velytuokion j\u00e4lkeen porhalsin Miehikk\u00e4l\u00e4n keskustan l\u00e4pi kohti Virolahtea. Siel\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n rajalle ei ole kuin vajaat 10 kilometri\u00e4, mutta p\u00e4\u00e4tin kuitenkin suunnata kohti l\u00e4ntt\u00e4. Virolahdelle asti oli reitti ollut laskuvoittoista, mutta sitten oltiin sen verran rannikolla, ett\u00e4 loppup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 nousua ja laskua tulisi suurinpiirtein saman verran.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Virolahdelta l\u00e4hdin polkemaan museotiet\u00e4 pitkin kohden Haminaa. Melko pian kuitenkin t\u00f6rm\u00e4sin EuroVelo 10 (EV10) kyltteihin, joita rupesin seuraamaan. Tuo EV10 on It\u00e4meren kiertoreitti, joka kiert\u00e4\u00e4 It\u00e4meren rantoja pitkin Suomen, Rutsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Baltian maiden ja Ven\u00e4j\u00e4n kautta. Ihan koko aikaa en reitill\u00e4 pysynyt, sill\u00e4 se poikkesi v\u00e4lill\u00e4 hiekkateille, jotka tekiv\u00e4t v\u00e4h\u00e4n lis\u00e4matkaa, ja kun p\u00e4iv\u00e4matkani olisi muutenkin melko pitk\u00e4, niin en ottanut yht\u00e4\u00e4n turhaa lis\u00e4kilometri\u00e4 alleni. Isommilla paikkakunnilla my\u00f6s eksyin v\u00e4lill\u00e4 reitilt\u00e4, kunnes taas jossain kohtaa palasin sille. Muutenkin p\u00e4iv\u00e4n navigointi oli hukassa, sill\u00e4 olin aamulla valinnut v\u00e4\u00e4r\u00e4n reitin py\u00f6r\u00e4tietokoneeseeni ja se yritti koko ajan ohjata minua Yl\u00f6j\u00e4rvi – V\u00e4\u00e4ksy -reitille. En kuitenkaan viitsinyt keskeytt\u00e4\u00e4 matkan mittaamista, sill\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n reitti oli kuitenkin melko suoraviivainen. <\/p>\n\n\n\n

Virolahti – Hamina v\u00e4li oli j\u00e4lleen sen noin 35 kilometri\u00e4 pitk\u00e4. Reitti oli tosi m\u00e4kinen ja mutkainen, mutta ainakin t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ja ehk\u00e4 my\u00f6s koko reissun hienoimpia p\u00e4tki\u00e4. Ja kun aurinkokin oli taas alkanut paistelemaan, niin mik\u00e4s siin\u00e4 oli polkiessa, tosin tuuli oli vastainen ja p\u00e4\u00e4t\u00e4 s\u00e4rki edelleen. Haminassa tuli py\u00f6ritty\u00e4 v\u00e4h\u00e4n aikaa n\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4 katsellen, ja k\u00e4vin my\u00f6s Kerholla sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 noutop\u00f6yd\u00e4st\u00e4. V\u00e4h\u00e4n Haminan j\u00e4lkeen k\u00e4vin my\u00f6s kaupasta ostamassa lis\u00e4\u00e4 energiaa ja juomaa ennen kuin jatkoin matkaa kohti Kotkaa. T\u00e4m\u00e4n pys\u00e4hdyksen j\u00e4lkeen muistin katsoa tarkemmin, ettei vesi ole hiilihapollista – suht ik\u00e4v\u00e4\u00e4 juotavaa energiajuomaan sekoitettuna ja muutenkin l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4 py\u00f6r\u00e4reissulla.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Haminan ja Kotkan v\u00e4li ei ole kuin 25 kilometri\u00e4, mutta melko paljon tuohon v\u00e4liin sain kulutettua aikaa. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa olisi kyll\u00e4 kaivannut navigaattorin apua, sill\u00e4 aika usein sain katsoa, mihin p\u00e4in sit\u00e4 pit\u00e4isi mist\u00e4kin risteyksest\u00e4 menn\u00e4 ja pari kertaa jouduin palaamaan takaisinkin p\u00e4in ja kerran kysyin varmistusta suunnastani. Kotkan keskustaan tuli kuitenkin loppujen lopuksi p\u00e4\u00e4sty\u00e4 ja torikin l\u00f6ydetty\u00e4, jossa s\u00f6in pikaisesti j\u00e4\u00e4tel\u00f6t ennen kuin pienen rantakiemuran kautta jatkoin matkaani eteenp\u00e4in kohti Loviisaa. P\u00e4iv\u00e4 n\u00e4ytti menev\u00e4n niin ajallisesti kuin matkallisesti pitk\u00e4ksi, joten hirve\u00e4\u00e4 intoa ei n\u00e4ht\u00e4vyyksien katseluun ollut. Pois Kotkasta l\u00e4hdin Hirssaaren ja Mussalon kautta. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ysin j\u00e4lleen EV10-reitin, jota l\u00e4hdin taas seuraamaan. Kotkan j\u00e4lkeen l\u00e4nnest\u00e4 puhalta vastatuuli taas jatkui, mutta positiivista oli, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4n s\u00e4rky oli hellitt\u00e4nyt. Jatkoin Virojoelta alkaneen 170-tien seuraamista, kun EV10-reittikin sit\u00e4 p\u00e4\u00e4osin seuraili. Pyht\u00e4\u00e4ll\u00e4 valitsin pienen kierron kun EV10-reitti k\u00e4vi siell\u00e4. Suunta oli kohti Loviisaa, jonka j\u00e4lkeen tulisi eteen seuraava y\u00f6paikkani. Pyht\u00e4\u00e4n ja Loviisan v\u00e4linen 170-tien p\u00e4tk\u00e4 oli melko ankeaa poljettavaa. Ei juuri mit\u00e4\u00e4n n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4, v\u00e4h\u00e4n heikkoa asfalttiakin ja vastatuulta. Pyht\u00e4\u00e4n kirkonkyl\u00e4ss\u00e4 pys\u00e4hdyin j\u00e4lleen ABC:lle, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa vain terassille haukkaamaan v\u00e4h\u00e4n omia ev\u00e4it\u00e4 ja tarkastamaan kuinka pitk\u00e4 matka majapaikkaani viel\u00e4 olisi. Hieman pettynyt olo oli, kun matkaa n\u00e4ytti olevan viel\u00e4 yli 30 kilometri\u00e4. Takana oli kuitenkin jo 180 kilometri\u00e4 ja ajoaikaakin melkein 7:30 tuntia. Itse Loviisaan ei onneksi ollut matkaa kuin parisen kymppi\u00e4 ja siell\u00e4 k\u00e4visin sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 jotain tuhtia. Loviisaan sapuessani tuli melko pian eteen siell\u00e4 meneill\u00e4\u00e4n olevat asuntomessut. Tosin alue oli jo suljettu eik\u00e4 muutenkaan olisi jaksanut menn\u00e4 sinne k\u00f6p\u00f6ttelem\u00e4\u00e4n taloihin – toisaalta olisi voinut menn\u00e4 nukkumaan johonkin ilmastoituun makuuhuoneeseen ja k\u00e4yd\u00e4 suihkussa ja saunassa. Ajoin kuitenkin keskustaan ja k\u00e4vin rantamaksiineilla katsomassa olisiko sopivaa ruokapaikkaa. Eip\u00e4 ollut, joten palasin keskustaan ja k\u00e4vin sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 kebabin ranskalaisilla. Tuolla energialla jaksoin polkea hyvin viimeiset 13 kilometri\u00e4 majapaikkaani, joka sijaitsi Pernaja l\u00e4hell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Y\u00f6paikkani oli nimelt\u00e4\u00e4n Peaceful modern classic, ja nimi piti kyll\u00e4 paikkansa – tai tuosta modern-sanalle en kyll\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt kauheasti vastinetta. Paikka sijaitsi kuitenkin rauhallisesti peltomaisemissa ja oli melko uskonnoliss\u00e4vynneinen paikka. Huone oli toisessa kerroksessa ja ison kokoinen. Vessa ja pesuhuone oli muiden yl\u00e4kertalaisten kanssa yhteinen ja sijaitsi sein\u00e4ni takana, joka oli pieni miinus. Tarjoilut kuitenkin pelasi, sill\u00e4 is\u00e4nt\u00e4 tarjosi juuri valmistamaansa pizzaa minulle ja muille paikalla oleville vieraille. P\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 tosin ei ollut kuin is\u00e4nn\u00e4n nuori poika sek\u00e4 kolme ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 – emme alkaneet keskustelemaan p\u00e4iv\u00e4n politiikasta, vaan pysytt\u00e4ydyimme muissa aiheissa, p\u00e4\u00e4sin siis puhumaan englantiakin t\u00e4ll\u00e4 reissulla. Melko pian poistuin p\u00f6yd\u00e4st\u00e4 iltatoimille ja nukkumaan. P\u00e4iv\u00e4lle oli tullut kuitenkin mittaa l\u00e4hd\u00f6st\u00e4 melkein 12 tuntia, josta ajoaikaa melkein 9 tuntia. Kilometrej\u00e4 kertyi 215 km ja nousumetrej\u00e4 1650 m. Kaloreita oli kulunut viitisen tuhatta. P\u00e4iv\u00e4 oli ollut pitk\u00e4, mutta kyll\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4kin oli ja enemm\u00e4nkin olisi voinut kiert\u00e4\u00e4, mutta kun varattuun y\u00f6paikkaan piti ehti\u00e4 ihmisten aikoihin, niin joka paikkaa ei ehtinyt p\u00e4s\u00e4htym\u00e4\u00e4n. S\u00e4\u00e4 oli my\u00f6s muuten mukava, mutta vastatuulta oli viimeisen 150 kilometrin aikana melkein jatkuvasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Peaceful-majapaikka oli kyll\u00e4 ihan nimens\u00e4 veroinen, rauhallinen. Olin kuitenkin varmistanut y\u00f6rauhan korvatulpilla, mutta siihen ei olisi tainnut olla tarvetta. Aamullakaan en n\u00e4hnyt talossa ket\u00e4\u00e4n. Py\u00f6r\u00e4kin n\u00e4ytti olevan eteisess\u00e4 paikallan, johon sen illalla sain nostaa mahdolliselta sateelta suojaan. Aamupala oli katettu alakerran ruokap\u00f6yt\u00e4\u00e4n ja siell\u00e4 k\u00e4vin t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mahani ennen kuin pakkasin kamani j\u00e4lleen kasaan ja l\u00e4hdin jatkamaan matkaani. Kello ei ollut viel\u00e4 kahdeksaakaan kun matka kohti Porvoota l\u00e4hti k\u00e4yntiin. Aamu oli hienon aurinkoinen ja sen verran l\u00e4mminkin, ett\u00e4 tuuliliivi\u00e4 eik\u00e4 irtohihoja tarvittu pukea. My\u00f6s tuulen suunta oli edellist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 otollisempi ja v\u00e4h\u00e4isempi. Iltap\u00e4iv\u00e4ksi tosin oli ennustettu sadekuuroja, joten sai n\u00e4hd\u00e4 miss\u00e4 kohtaa kastuisin ensimm\u00e4isen kerran t\u00e4ll\u00e4 reissulla. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n seuraavaa y\u00f6paikkaa en ollut varattu, eli senkin l\u00f6yt\u00e4miseen piti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 aikaa, etten j\u00e4isi y\u00f6ksi ihan taivasalle.<\/p>\n\n\n\n

Matka eteni tuttua 170-tiet\u00e4 pitkin. Ennen Porvoota ei juuri mit\u00e4\u00e4n ihmeellist\u00e4 ollut. Peltomaisemissa p\u00e4\u00e4osin ajeltiin. Porvooseen oli matkaa noin 26 kilometri\u00e4 eik\u00e4 sit\u00e4 ennen tarvinnut pys\u00e4hdell\u00e4. Porvoossa kuitenkin pys\u00e4hdyin etsiskelem\u00e4\u00e4n Porvoon lakritsin tehtaanmyym\u00e4l\u00e4\u00e4, sit\u00e4 kuitenkaan varmuudella l\u00f6yt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Jonkun tehtaanmyym\u00e4l\u00e4n l\u00f6ysin, mutta se oli viel\u00e4 kiinni, kun olin niin aikaisin liikenteess\u00e4. Kuukausi aikaisemmin, Jukola-viikonloppuna olin polkenut jo Porvoon vanhassakaupungissa, joten en l\u00e4htenyt sinne nyt uudelleen, vaan porhalsin kaupungin l\u00e4pi kohti Helsinki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Parin tunnin ajamisen j\u00e4lkeen alkoi tuntumaan, ett\u00e4 olisi aika aamup\u00e4iv\u00e4n munkille. Toiveena oli, ett\u00e4 S\u00f6derkullasta l\u00f6ytyisi joku kahvio tien varresta, mutta sain petty\u00e4 ja jouduin jatkamaan viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n matkaa eteenp\u00e4in ennen kuin l\u00f6ytyi Keidasleipomo, josta otin korvapuustin ja Batteryn. Kyll\u00e4 maistui, sill\u00e4 matkaa oli takana jo yli 2:30 tuntia. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen matka jatkui taas suorinta tiet\u00e4 kohti Helsinki\u00e4. Salmenkallio kohdalla poikkesin kuitenkin pois suorimmalta reitilt\u00e4 ja l\u00e4hdin seuraamaan kohti EV10-reitti\u00e4, sill\u00e4 tiesin ett\u00e4 edess\u00e4 olisi paljon liikennevaloja ja toivoin ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 reitti olisi mukavampi vaikka v\u00e4h\u00e4n kiert\u00e4\u00e4kin. Reitti olikin luonnonkaunista maisemaa, tosin tiepohja oli v\u00e4h\u00e4n huonokuntoista tai hiekkaa. Reitti kulki mm. Kasakallion lunnonsuojelualueen vieritse ja Vuosaarenhuipun kautta. Tuo Vuosaarenhuippu oli j\u00e4nn\u00e4 alue. Se on yli 60 hehtaarin laajuinen ulkoilualue, jossa sijaitsi aiemmin kaatopaikka ja rakentamisesta yli j\u00e4\u00e4neiden maamassojen sijoituspaikka. Alue on kuitenkin maisemoinnilla tehty monipuolinen ulkoilualue. Siell\u00e4 olisi voinut py\u00f6ri\u00e4 enemm\u00e4kin, mutta jotenkin ei vaan sill\u00e4 hetkell\u00e4 ollut riitt\u00e4v\u00e4sti kiinnostusta alueeseen. Matka jatkui siis kohti Helsingin keskustaa. Vuosaaren l\u00e4pi p\u00e4\u00e4si viel\u00e4 sujuvasti mukavilla kevyenliikenteenv\u00e4ylill\u00e4, mutta It\u00e4keskukseen tultaessa alkoi tulemaan liikennevaloja yhten\u00e4\u00e4n ja matka katkesi jatkuvasti. Navigaattori oli nyt paikoillaan ja ohjasikin melko hyvin minua kohti keskustaa. Kulosaaren kohdilla l\u00f6ysin taas takaisin EV10-reitille ja niiden viitat py\u00f6r\u00e4ytti minut Kulosaaren ymp\u00e4ri ja sitten Mustikkamaalle. Mustikkamaalta jatkoin S\u00f6rn\u00e4isiin, Merihakaan, Kauppatorille ja Kaivopuistoon, jossa pys\u00e4hdyin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n ja juomaan jotain pient\u00e4, suolaista ja kallista. T\u00e4m\u00e4n pienen tauon j\u00e4lkeen suuntana oli Lauttasaari. Yhden tiety\u00f6maan vuoksi py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4sy Lauttasaaren sillalle olikin sitten ty\u00f6n ja tuskan takan, ainakin t\u00e4llaiselle ulkopaikkakuntalaiselle. Reitti kuitenkin vihdoin ja viimein l\u00f6ytyi ja samalla l\u00f6ytyi taas my\u00f6s EV10-reitti, jota l\u00e4hdinkin seuraamaan, sill\u00e4 olin varma, ett\u00e4 se ohjaisi minut pois Helsingin ja Espoon alueelta. Oman navigaattorini reitti oli piirretty ihan muuta kautta, sill\u00e4 alunperin minulla ei ollut tarkoitus tulla Helsingin keskustaan laisinkaan, eik\u00e4 sen ohjeisiin ollut luottamista. Melko pitk\u00e4lle Espooseen p\u00e4\u00e4sinkin ennen kuin h\u00e4vitin taas EV10-reitin (tai sitten merkinn\u00e4t vaan loppuivat). Espoon Soukassa ja Espoonlahdella oli melkoista poukkoilua ennen kuin l\u00f6ysin reitin kohti Kirkkonummea.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kirkkonummellakin tuli py\u00f6ritty\u00e4 v\u00e4h\u00e4n aikaa ennen kuin l\u00f6ysin paikan, jossa p\u00e4\u00e4sisin t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n huutavan vatsani. Harmillista ett\u00e4 valitsin ensimm\u00e4isen mahdollisuuden, joka oli Prisman Hese. Kun moska oli sy\u00f6ty, k\u00e4vin taas t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Prismassa ev\u00e4svarantojani, v\u00e4h\u00e4n energiaa ja lis\u00e4juomaa. Pian Kirkkonummen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4sin taas v\u00e4h\u00e4ksi aikaa maalaismaisemiin. EV10-reitti olisi ohjannut Siuntioon, mutta se oli hiekkatiet\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tin jatkaa navigaattorin ehdottamaa tiet\u00e4 kohti isompaa 51-tiet\u00e4. Hesen ateria oli alkanut polttelemaan kyljess\u00e4 ja poikkesinkin pian 51-tielle saapumiseni j\u00e4lkeen Pikkalan ABC:lle vessak\u00e4ynnille. Kun tulin takaisin ulos, niin taivaalta tippuivat reissun ensimm\u00e4iset vesipisarat. Niit\u00e4 ei nyt tullut kuin jokunen, mutta kuiva kausi oli ilmeisesti p\u00e4\u00e4ttym\u00e4ss\u00e4. Suunnitelmissa oli, ett\u00e4 jatkaisin viel\u00e4 Inkoon (johon matkaa 18 km) ohi Karjaalle (37 km), jossa alkaisin katsomaan y\u00f6paikkaa, kello ei ollut kuitenkaan kuin vasta puoli viisi illalla, joten jos kuivaa olisi, niin kyll\u00e4 tunti-pari voisi viel\u00e4 ajella. Jatkoin polkemista 51-tien reunaa pitkin, joka oli melko vilkasliikenteinen, mutta piennar oli mukavan leve\u00e4 ja hyv\u00e4kuntoinen. Vett\u00e4 tihutti pikkuisen, mutta oli my\u00f6t\u00e4tuulta eik\u00e4 muutenkaan kylm\u00e4, joten en pukenut edes sadeliivi\u00e4 p\u00e4\u00e4lleni vaan jatkoin eteenp\u00e4in. Inkoon kohdilla kuitenkin alkoi satamaan v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n ja kun tulin juuri sopivasti keskustaan, niin pys\u00e4hdyin bussipys\u00e4kille sateensuojaan ja puin jopa sadeliivin p\u00e4\u00e4lle. Samalla p\u00e4\u00e4tin j\u00e4\u00e4d\u00e4 Inkooseen kun sade n\u00e4ytti jatkuvan, jos vaan joku paikka l\u00f6ytyisi. Ensimm\u00e4inen soittamani paikka oli t\u00e4ynn\u00e4, mutta j\u00e4lleen Booking.comista l\u00f6ytyi vapaa ja edullinen paikka ihan muutaman kilometrin et\u00e4isyydellt\u00e4. Varasin sen ja l\u00e4hdin polkemaan sinne. Edelleen v\u00e4h\u00e4n sateli, mutta ei mitenk\u00e4\u00e4n hirve\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

Tuleva y\u00f6paikkani oli ollut aiemmin Inkoon kunnan omistuksessa, ja siin\u00e4 oli ollut mm. vanhainkoti ja pakolaiskeskus. Nyt osa rakennuksesta oli muutettu v\u00e4h\u00e4n aikaa sitten motelli Ingalaksi. Huoneessa oli kaksi s\u00e4nky\u00e4, p\u00f6yt\u00e4, pari tuolia ja vessa. Suihkutilat olivat k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 yhteisk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Jonkun aamupalan olisi periaatteessa saanut tilata, mutta p\u00e4\u00e4tin k\u00e4yd\u00e4 py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 vajaan kolmen kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevassa kaupassa ostamassa iltapalaa \/ -herkkuja ja aamupalaa. Kello ei ollut kuitenkaan kuin vasta v\u00e4h\u00e4n yli kuuden, joten jotain pit\u00e4isi viel\u00e4 sy\u00f6d\u00e4kin. Kaupassa k\u00e4ynnin j\u00e4lkeen k\u00e4vin suihkussa, asetuin huoneeseen ja aloin suunnittelemaan seuraavan p\u00e4iv\u00e4n reitti\u00e4. Kirkkonumella olin soittanut jo Tuulille ja anonut yht\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 retkip\u00e4iv\u00e4\u00e4, sill\u00e4 halusin k\u00e4yd\u00e4 Hangossa ja siell\u00e4 k\u00e4ynti ja Punkalaitumelle py\u00f6r\u00e4ily ei onnistuisi yhden p\u00e4iv\u00e4n aikana eteenk\u00e4\u00e4n, kun jouduin j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n jo Inkooseen y\u00f6ksi – eik\u00e4 olisi onnistunut kyll\u00e4 muutenkaan. Samalla tuli sy\u00f6ty\u00e4 v\u00e4h\u00e4n s\u00e4mpyl\u00e4\u00e4 yms. sek\u00e4 lakritsaa ja sipsej\u00e4. Ilta meni viel\u00e4 ihan mukavasti, v\u00e4h\u00e4n oli herkuttelusta \u00e4hky olo, mutta muuten ihan OK. Mittaa retkip\u00e4iv\u00e4lle kertyi noin kymmenen tuntia, josta ajoaikaa oli 7:30 tuntia. Matkaa kertyi 175 kilometri\u00e4 ja lis\u00e4ksi viiden kilometrin kauppareissu. Nousumetrej\u00e4 kertyi 1300 metri\u00e4 ja kaloreita kului 4000 kcal.<\/p>\n\n\n\n

Y\u00f6ll\u00e4 alkoi vatsaa v\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja polttamaan ja ramppasin koko y\u00f6n vessassa. Y\u00f6 oli muutenkin melko huono, kun ei oikein saanut nukuttua, ja aamulla olo oli heikko ja voimaton, ja kun alkoi sy\u00f6m\u00e4\u00e4n aamupalaa, niin mik\u00e4\u00e4n ei oikein uponnut. V\u00e4kisin kuitenkin s\u00f6in s\u00e4mpyl\u00e4\u00e4 ja jotain muutakin, mutta melko v\u00e4hiin tankkaaminen j\u00e4i. Olin her\u00e4nnyt melko aikasin ja p\u00e4\u00e4tin, ett\u00e4 huilaan viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n aikaa, enk\u00e4 l\u00e4htisi liikenteeseen ennen kasia. Sainkin oloni v\u00e4h\u00e4n paremmaksi, mutta mitenk\u00e4\u00e4n vahva olo ei ollut.<\/p>\n\n\n\n

Kun l\u00e4hdin liikenteeseen klo 7:59, niin s\u00e4\u00e4 oli sumuinen, mutta kirkastumaan p\u00e4in. Ensin py\u00f6r\u00e4hdin Inkoon satamassa, mutta melko pian l\u00e4hdin polkemaan kohti Tammisaarta. Alkuun jouduin hiekkatielle, mutta muutaman kilometrin j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4sin hyv\u00e4kuntoisella asfaltille. Tien numero oli 1050, jonka varrella oli jokusia hienoja vanhoja pieni\u00e4 kyli\u00e4. Tie oli taas vaihteeksi tosi m\u00e4kinen ja mutkainen, mutta ihan mukavaa ajettavaa. Olo ei ollut viel\u00e4k\u00e4\u00e4n mik\u00e4\u00e4n huippu ja tunnin ajon j\u00e4lkeen pys\u00e4hdyinkin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n aamupalalta j\u00e4\u00e4neit\u00e4 ev\u00e4it\u00e4. Tammisaareen oli matkaa noin 45 kilometri\u00e4 ja sill\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 en juurikaan pys\u00e4hdellyt. Ainoastaan Raaseporin linnanraunioilla poikkesin, mutta en siell\u00e4k\u00e4\u00e4n sen enemp\u00e4\u00e4 kierrellyt. Riisuin vain irtohihat ja tuuliliivin ja laitoin aurinkorasvaa, kun aamusumu oli h\u00e4lvennyt ja aurinko oli alkanut paistamaan. Tammisaaressa tein pienen kierroksen ja k\u00e4vin satamaterassilla sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 s\u00e4mpyl\u00e4n. S\u00e4mpyl\u00e4n sy\u00f6miseen meni aikaa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kauan sill\u00e4 ruoka ei edelleenk\u00e4\u00e4n uponnut vaan leip\u00e4\u00e4 sai jauhaa suussa melkoisen tovin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Seuraavaa y\u00f6paikkaa en ollut viel\u00e4 varannut ja nyt oli mahdollisuus, ett\u00e4 suuntaisin esim. kohti Turkua tai jonnekin l\u00e4hemm\u00e4ksi maalia, tai sitten k\u00e4visin suunnitellusti Hangossa. P\u00e4\u00e4tin suunnata kohti Hankoa ja toivoa ett\u00e4 olotila pysyy edes t\u00e4llaisena ja pystyy polkemaan viel\u00e4 Hangosta poiskin p\u00e4in. Hankoon johtava 25-tie oli tosi vilkas, mutta onneksi pian Tammisaaren j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4sin k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n pienemm\u00e4lle tielle, joka kulki Leksvallin ja Skogbyn kautta. Ennen Lappohjaa joutui taas v\u00e4h\u00e4ksi aikaa isolle tielle, mutta Lappohjassa p\u00e4\u00e4si j\u00e4lleen pienemmille teille, joissa p\u00e4\u00e4si taas katselemaan hienoja m\u00e4ntykangasmaastoja. Pieni pys\u00e4hdys piti Lappohjassa pit\u00e4\u00e4 kun alkoi satelemaan, mutta se ei kest\u00e4nyt montaakaan minuuttia. Matka taittui hieman tahmeasti, sill\u00e4 vastatuuli haittasi taas matkan etenemist\u00e4. Hankoon saavuttuani etsin ensimm\u00e4isen\u00e4 ruokapaikan, jossa olisi joku noutop\u00f6yt\u00e4. Ihan hyv\u00e4 paikka l\u00f6ytyikin, ja siell\u00e4 sain v\u00e4h\u00e4n pizzaa, nuudelia ja salaattia sy\u00f6ty\u00e4, mutta v\u00e4h\u00e4n v\u00e4kisin \u00e4nkeemist\u00e4 edelleen sy\u00f6minen oli. Onneksi sent\u00e4\u00e4 pysyi sis\u00e4ll\u00e4, joten eik\u00f6h\u00e4n siit\u00e4 jotain energiaa irtoa loppup\u00e4iv\u00e4lle. K\u00e4vin viel\u00e4 py\u00f6r\u00e4ht\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Tulliemen rannassa ja ostamassa kaupasta ev\u00e4st\u00e4ydennyst\u00e4. Sitten matka jatkoi takaisin kohti Tammisaarta, samaa reitti\u00e4 kuin tullessakin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Pizzasta ja my\u00f6t\u00e4tuulesta sai voimia paluumatkalle Tammisaareen. Ajattelin ett\u00e4 paluu voisi olla tuskien taival, mutta se l\u00e4htikin etenem\u00e4\u00e4n mukavalla tahdilla. Ainoa huolen aihe oli edess\u00e4 ja ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4. Aurinko paisteli viel\u00e4 mukavan l\u00e4mpim\u00e4sti, mutta se sain edess\u00e4 olevan taivaan mustaksi ja uhkaavaan n\u00e4k\u00f6iseksi. V\u00e4h\u00e4n ennen Lappohjaa alkoi ensin v\u00e4h\u00e4n tihuttamaan ja sitten satamaan kunnolla. Onneksi oli juuri Lappohjan taajamassa ja p\u00e4\u00e4sin linja-autopys\u00e4kille suojaan. Kymmenisen minuuttia siin\u00e4 istuskelin ja sitten n\u00e4ytti silt\u00e4 ett\u00e4 sade v\u00e4h\u00e4n hellitt\u00e4isi, vaikka sadetutka n\u00e4yttikin toista. L\u00e4hdin kuitenkin liikenteeseen toivoen ettei sade pahene. Sade kuitenkin jatkui ja pian pys\u00e4hdyin pukemaan sadeliivin p\u00e4\u00e4lle. Onneksi ei ollut kylm\u00e4, sill\u00e4 vaikka satoikin ihan kunnolla, niin silti jostain pilvien v\u00e4list\u00e4 aurinkokin yritti paistella. Vett\u00e4 sateli varmaankin tunnin verran ja loppui joskus nelj\u00e4n aikoihin. Tuolloin olin k\u00e4\u00e4ntynyt jo Taamisaaresta Saloon johtavalle tielle numero 52. Tuota tiet\u00e4 piti ajella kymmenen kilometrin verran Tenholaan asti. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tk\u00e4 oli melko yl\u00e4m\u00e4kivoittoinen ja vilkasliikenteinen. Tie oli my\u00f6s juuri asfaltoitu, eli oli kyll\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa, mutta piennarviivoja ei oltu viel\u00e4 maalattu, joten v\u00e4h\u00e4n oli turvattoman oloista polkea. Tenholassa olo oli taas sen oloinen, ettei ihan kauheasti tarvitsisi en\u00e4\u00e4 jatkaa. Ostin Salesta v\u00e4h\u00e4n purtavaa, muttei se viel\u00e4k\u00e4\u00e4n oikein maistunut. Kamppeetkin olivat melko m\u00e4r\u00e4t. Aloin siis taas katselemaan l\u00f6ytyisik\u00f6 esim. Perni\u00f6st\u00e4, reilun 20 kilometrin p\u00e4\u00e4st\u00e4, sopivaa y\u00f6paikkaa, ja kyll\u00e4h\u00e4n sielt\u00e4 l\u00f6ytyi ja j\u00e4lleen Booking.com:n kautta varausta eteenp\u00e4in. Jouduin ajelemaan viel\u00e4 jonkin verran vilkkaamman ison tien reunaa, mutta aika paljon p\u00e4\u00e4sin pienemmillekin teille, jotka eiv\u00e4t tehneet kauheaa kiertoa. Perni\u00f6n p\u00e4\u00e4ss\u00e4 alkoi olemaan taas ihan hienoja maalaismaisemia, ainakin noilla pikkuteill\u00e4. P\u00e4iv\u00e4n retkiaika oli v\u00e4h\u00e4n vajaa kymmenen tuntia, josta ajoaikaa v\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4lle seitsem\u00e4n tuntia. Matkaa kertyi illan kauppareissun kanssa 170 kilometri\u00e4. Nousumetrej\u00e4 tonnin verran ja kulutettuja kaloreita 3800 kcal. P\u00e4iv\u00e4n s\u00e4\u00e4ksi voisi sanoa “monipuolinen”.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Viimeinen y\u00f6paikkani oli Pernion Majoituksessa. Sain k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ni k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pienen yksi\u00f6n, jossa oli keitti\u00f6, olohuone, makkarisyvennys, WC- ja suihkutila. Ulkona olisi ollut my\u00f6s grillausmahdollisuuksia yms., mutta minulle riitti t\u00e4h\u00e4n h\u00e4t\u00e4\u00e4n suihku, ruoka joka uppoaisi ja s\u00e4nky – my\u00f6s vessalle oli melkoinen tarve. Suihkun j\u00e4lkeen k\u00e4vin py\u00f6r\u00e4ht\u00e4m\u00e4ss\u00e4 paikallisen komean kirkon ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja l\u00e4heisess\u00e4 marketissa hakemassa iltaruokaa ja aamupalaa. Olo oli taas v\u00e4h\u00e4n heikompi, mutta onneksi l\u00e4mmin porokeitto maistui ja v\u00e4h\u00e4n suklaatakin sain mahaani tuomaan energiaa. Jonkin aikaa katselin televisiota, mutta sitten s\u00e4nky kutsui luokseen. Y\u00f6ll\u00e4 jouduin j\u00e4lleen k\u00e4ym\u00e4\u00e4n jokusen kerran vessassa. Ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla her\u00e4sin hiest\u00e4 m\u00e4rk\u00e4n\u00e4, mutta muuten olo oli ihan OK. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Viimeiseen retkip\u00e4iv\u00e4\u00e4n olin her\u00e4nnyt normaaliin tapaan ajoissa, mutta nukahdin kuitenkin uudelleen ja her\u00e4sin vasta kasin j\u00e4lkeen. Aamutoimiin meni tunnin verran, jonka j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4sin taas liikenteeseen. Aamulla olo oli ihan ok, vaikka maha olikin viel\u00e4 kuralla. Aamupalakin maistuin edellisp\u00e4iv\u00e4\u00e4 paremmin, joten toive hyv\u00e4st\u00e4 viimeisest\u00e4 ajop\u00e4iv\u00e4st\u00e4 oli korkealla. S\u00e4\u00e4kin n\u00e4ytti ihan lupaavalta. Olin kuitenkin suunnitellut reitin kulkemaan melko suorinta reitti\u00e4 kohti Punkalaidunta ja Vehkaj\u00e4rven m\u00f6kki\u00e4, ja matkaa sille n\u00e4ytti tulevan 115 kilometri\u00e4. Eli olisin hyviss\u00e4 ajoin p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 perill\u00e4, jos mit\u00e4\u00e4n ihmeellist\u00e4 ei tapahtuisi. Ensin reitti kulki Saloon, jonne oli matkaa 23 kilometri\u00e4, ja sinne piti polkea j\u00e4lleen suurimmaksi osin 52-tien vartta. Onneksi alkuun oli py\u00f6r\u00e4tiet\u00e4 ja sitten leve\u00e4\u00e4 piennarta, joten rennosti p\u00e4\u00e4si ajelemaan eik\u00e4 takatutkan piippauksesta tarvinnut kauheasti huolestua. Salossa pys\u00e4hdyin sen verran, ett\u00e4 k\u00e4velin torin l\u00e4pi ja ihmettelin v\u00e4enpaljoutta siihen aikaan torstaiaamua. Torip\u00e4iv\u00e4 oli kuumimmillaan. Salosta matka jatkui Kosti TL:\u00e4\u00e4n, jossa tuli 57 kilometri\u00e4 t\u00e4yteen, eli siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 oli puoliv\u00e4liss\u00e4. Ennen Koski TL:\u00e4\u00e4 pys\u00e4hdyin lukemaan muistolaattaa Kaupin linnasta ja samalla s\u00f6in v\u00e4h\u00e4n ev\u00e4it\u00e4 pois. Maisemat olivat muuttuneet taas enemm\u00e4n peltomaisemiksi. Aurinko paisteli, tuuli oli v\u00e4h\u00e4n my\u00f6t\u00e4inen ja olokin ihan ok, joten mik\u00e4s siin\u00e4 oli polkiessa. Jossain kohtaa k\u00e4vi jopa mieless\u00e4, ett\u00e4 pit\u00e4isik\u00f6 tehd\u00e4 v\u00e4h\u00e4n pidennyst\u00e4 p\u00e4iv\u00e4matkaan, mutta p\u00e4\u00e4tin pysy\u00e4 alkuper\u00e4isess\u00e4 suunnitelmassa. Koski TL:n j\u00e4lkeen tultiinkin pian sitten jo Yp\u00e4j\u00e4n puolelle ja jo aiemmin poljetuille teille. Yp\u00e4j\u00e4 tuli ohitettu \u00e4kki\u00e4 ja viimeinen 30 kilometrin p\u00e4tk\u00e4 l\u00e4hti k\u00e4yntiin. Loppukilometreill\u00e4k\u00e4\u00e4n ei tullut mit\u00e4\u00e4n ihmeellist\u00e4 vastaan, vaan kilometrit v\u00e4heniv\u00e4t ja maali l\u00e4heni. M\u00f6kille p\u00e4\u00e4sin ennen kolmea. Olo oli ihan vahva ja pitk\u00e4st\u00e4 aikaa oli jopa v\u00e4h\u00e4n n\u00e4lk\u00e4kin. Makaroonilatikko ja mustikkapiirakka maistuivat mainioilta roskaruuan ja munkkien j\u00e4lkeen. P\u00e4iv\u00e4n ajoaika oli 4:30 tuntia ja t\u00e4n\u00e4\u00e4n pys\u00e4hdyksiin meni aikaa vain vartin verran. Matkaa kertyi 116 kilometri\u00e4, nousumetrej\u00e4 670 metri\u00e4 ja kaloreita kului 2100 kcal.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kuuden p\u00e4iv\u00e4n py\u00f6r\u00e4retki onnistui ihan mainiosti. Ylitsep\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ongelmia ei ollut ja ongelmia ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n melko v\u00e4h\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 oli nyt t\u00e4llainen reissu, jossa tuli ker\u00e4tty\u00e4 v\u00e4h\u00e4n ehk\u00e4 liikaakin kilometrej\u00e4. Y\u00f6paikat v\u00e4h\u00e4n sanelivat tahdin, ja seuraavalla kerralla y\u00f6paikat voisi sijoittaa isompiin paikkoihin, joissa iltaisin voisi kiert\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n n\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4 ja pystyisi pit\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4matkat lyhyempin\u00e4. Nyt y\u00f6paikat olivat v\u00e4h\u00e4n sellaisissa paikoissa, joissa ei ihan kauheasti ollut n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4, joten p\u00e4iv\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n ei kannattanut lopettaa kovin aikaisin. My\u00f6s s\u00e4\u00e4 suosi. Vett\u00e4 ei onneksi tullut paljon, joten mukana olleilla kamppeilla selvisi hyvin. Muutankin varusteita oli sopiva m\u00e4\u00e4r\u00e4, jotain ei tarvittu, mutta ne oli hyv\u00e4 olla varalta mukana kun ei etuk\u00e4teen tied\u00e4 mit\u00e4 tapahtuu. Maisemiakin oli monenlaisia. Paljon kuitenkin ihan pusikkojen reunustamaa tiet\u00e4, jossa ei juuri n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4. Mutta paljon oli ihan hienoa maalais- ja kulttuurimaisemaa, komeita m\u00e4ntykankaita ja j\u00e4rvimaisemia. kaksinumeroiset tiet ovat melko tylsi\u00e4 ajaa, ainakin jos piennar on kapea ja joutuu koko ajan varomaan autoja. Takatutka oli kyll\u00e4 hyv\u00e4 koko reissun ajan, pienemmill\u00e4 teill\u00e4 voi ajaa v\u00e4h\u00e4n vapaammin keskemm\u00e4ll\u00e4 tiet\u00e4, kunnes tutka piippaa, ja isommilla teill\u00e4 osasi ottaa piipatessa tukevamman otteen tangosta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Retkell\u00e4 tuli ajettu n.1020 kilometri\u00e4 ja siihen kului aikaa noin 42 tuntia, eli keskivauhdiksi tuli noin 24 km\/h. Garminin py\u00f6r\u00e4mittarin mukaan nousua oli 7200 metri\u00e4, johon pit\u00e4\u00e4 suhtautua v\u00e4h\u00e4n varauksella. Polarin mittarin mukaan kaloreita olisi palanut 23000 kcal:n verran, mutta en pit\u00e4isi tuotakaan ihan absoluuttisena totuutena.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llainen oli ensimm\u00e4inen useamman p\u00e4iv\u00e4n py\u00f6r\u00e4retkeni. Saa n\u00e4hd\u00e4 mit\u00e4 ensi kes\u00e4 tuo tullessaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

22.-27.7.2023 Idea muutaman p\u00e4iv\u00e4n py\u00f6r\u00e4retkeen syntyi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun teki mieli kokeilla y\u00f6n yli reissua py\u00f6r\u00e4n kanssa. Alkuper\u00e4inen alustava idea oli, ett\u00e4 katsoisin parin-kolmen p\u00e4iv\u00e4n sellaisen jakson, jolloin olisi hyv\u00e4 s\u00e4\u00e4 ja y\u00f6py\u00e4 voisin riippumatossa. Ensimm\u00e4inen idea oli, ett\u00e4 kiert\u00e4isin lenkin … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"class_list":["post-2507","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-pyoraily"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.tomirinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2507","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.tomirinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.tomirinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.tomirinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.tomirinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2507"}],"version-history":[{"count":22,"href":"http:\/\/www.tomirinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2507\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2557,"href":"http:\/\/www.tomirinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2507\/revisions\/2557"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.tomirinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2507"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.tomirinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2507"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.tomirinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2507"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}