![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/20230616_185312-1024x419.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nLauantaiaamusta hotelliaamiaisen j\u00e4lkeen k\u00e4vin v\u00e4h\u00e4n k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 ja haistelemassa Helsinkin rauhallista lauantaiaamutunnelmaa Esplanadilla ja Kauppatorinlla. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen py\u00f6r\u00e4ilykamat p\u00e4\u00e4lle ja iltakamat satulalaukkuun. Ensin py\u00f6r\u00e4ilin v\u00e4h\u00e4n Helsinkin rannoilla, esim. Hietsussa ja Lapinlahdessa. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen suuntasin py\u00f6r\u00e4n kohti Porvoota ja Jukolan kisakeskusta. Alkumatka oli melkoista navigointia ja valoissa pys\u00e4htely\u00e4, mutta kun it\u00e4-Helsingist\u00e4 p\u00e4\u00e4si eroon, niin matka alkoi taittumaan. Tuuli oli sivuvastainen ja l\u00e4mp\u00f6\u00e4 varmaankin kolmekymment\u00e4 astetta, ja kun aurnko viel\u00e4 porotti, niin hiki virtasi. Porvoossa py\u00f6rein v\u00e4h\u00e4n aikaa vanhassa kaupungissa ennen kuin poljin viimeiset reilun kymmenen kilometrin matkan Epoon kyl\u00e4\u00e4n, Jukolan kisakeskukseen. Py\u00f6r\u00e4ilymatkaa kertyi kaikenkaikkiaan noin 78 kilometri\u00e4 ja aikaa kului jonkin verran p\u00e4\u00e4lle kolme tuntia.<\/p>\n\n\n\n
Sunnuntaiaamusta oli sitten vuorossa mets\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6. PunKun ykk\u00f6sjoukkueessa jouduin\/p\u00e4\u00e4sin j\u00e4lleen ankkuriosuudelle ja sit\u00e4 my\u00f6den j\u00e4lleen my\u00f6s uusintal\u00e4ht\u00f6\u00f6n, joka starttasi klo 9. L\u00e4mm\u00f6t olivat jo yli kahdenkymmenen asteen kun yli tuhatp\u00e4inen porukka l\u00e4hti kauheassa p\u00f6lypilvess\u00e4 mets\u00e4n puolelle. Ruuhkaa oli urilla ja kun maasto oli sen tapaista, ettei urilta kannattanut juurikaan hyp\u00e4t\u00e4 pois, niin sitten mentiin letkassa v\u00e4lill\u00e4 juosten, v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4vellen. Suurin ruuhka oli heti ykk\u00f6srastilla, joka oli kaikille sama. Satap\u00e4iv\u00e4n porukka p\u00f6rr\u00e4si leimasimien ymp\u00e4rill\u00e4 yritt\u00e4en p\u00e4\u00e4st\u00e4 leimaamaan mahdollisimman pian. Itsell\u00e4ni meni varmaankin viitisen minuuttia ennen kuin sain leimauksen tehty\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen mets\u00e4ss\u00e4 olikin v\u00e4h\u00e4n aikaa v\u00e4h\u00e4n v\u00e4ljemp\u00e4\u00e4, mutta pian pitki\u00e4 letkoja alkoi taas muodostumaan ja matkavauhti alkoi vaihtelemaan melkoisesti. V\u00e4lill\u00e4 p\u00e4\u00e4si juoksemaan ihan hyvin, mutta v\u00e4lill\u00e4 taas k\u00e4veltiin tihe\u00e4mmiss\u00e4 mets\u00e4paikoissa ja verottiin ettei kuivat oksat iskeneet silmille. Mets\u00e4 oli my\u00f6s rutikuiva ja p\u00f6lysi sen mukaisesti. Rastit l\u00f6ytyiv\u00e4t yksi kerrallaan ihan mukavasti, eik\u00e4 oikeastaan mit\u00e4\u00e4n isompia hakuja tullut tehty\u00e4, kun l\u00f6ysin aina oman letkani melko hyvin. Muutamaan otteeseen sai kyll\u00e4 ihan itsekin ty\u00f6skennell\u00e4, mutta melko harvinaista se oli t\u00e4n\u00e4kin vuonna. Osuusaikani oli 2:27, joka oli hitaimpia ankkuriosuuksiani. Syyn\u00e4 varmaankin oli se, ett\u00e4 k\u00e4vely\u00e4 letkoissa tuli melko paljon, mutta oli reittikin pisimpi\u00e4, matkaa kertyi melkein 17 kilometri\u00e4. Sijoitukseni osuudella oli 529. (\/1411 hyv\u00e4ksytyst\u00e4 suorituksesta). Kisan j\u00e4lkeen Sisun nouto Alastarolta ja sitten muutamaksi p\u00e4iv\u00e4ksi Vehkaj\u00e4rvelle m\u00f6kkeilem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Maanantai meni m\u00f6kill\u00e4 et\u00e4t\u00f6iss\u00e4. Treenien osalta oli lepop\u00e4iv\u00e4. J\u00e4rvess\u00e4 kyll\u00e4kin k\u00e4vin m\u00e4rkk\u00e4rill\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kokeilemassa mielt\u00e4 avovesiuinti tuntuikaan. Tyyness\u00e4 keliss\u00e4 jokusen sadan metrin uinti tuntui ihan ok:lta. Jos ei nyt mit\u00e4\u00e4n juhlaa, niin ihan sidett\u00e4v\u00e4\u00e4 kuitenkin.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s tiistai oli et\u00e4p\u00e4iv\u00e4 m\u00f6kill\u00e4. Aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 k\u00e4vin juoksemassa Valontien 12 kilometrin lenkin 4:40 min\/km vauhdilla. Jalka oli v\u00e4h\u00e4n v\u00e4synyt, mutta onneksi sent\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4 oli sit\u00e4kin parempi. Illalla poljin viel\u00e4 m\u00f6kilt\u00e4 gravelilla kotiin. Reitille otin v\u00e4h\u00e4n uusia p\u00e4tki\u00e4 ja p\u00e4\u00e4asiassa menin hiekkateit\u00e4 pitkin. Reitti kulki ensin Haritun kautta Koskioisiin ja sielt\u00e4 Juhalantiet\u00e4 pitkin Oriniemeen. Liitsolasta menin Sammaljoelle ja sielt\u00e4 Rautaniemelle. Rautaniementie oli lanattu ja oli jopa gravelilla ik\u00e4v\u00e4\u00e4 polkea kun oli melkoisella sepelill\u00e4. Tosin parempi sekin kun nimismiehenkihara. Tuota ik\u00e4v\u00e4\u00e4 osuutta kesti reilun kymmenen kilometrin verran. Ennen R\u00e4ms\u00f6\u00f6t\u00e4 huomasin, ett\u00e4 eturangas oli alkanut tyhjenem\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4isen kerran jouduin pumppaamaan lis\u00e4ilmaa renkaaseen Tottij\u00e4rvell\u00e4 ja toisen kerran Sorvassa. Viel\u00e4 kolmannenkin kerran jouduin pumppaamaan lis\u00e4ilmaa, mutta sitten p\u00e4\u00e4sinkin kotiin suht kovalla renkaalla. Matkaa kertyi 85 kilometri\u00e4 ja aikaa kului 3:10. Eli keskariksi muodostui v\u00e4h\u00e4n alle 27 km\/h. Ihan ok noinkin paljon soraa sis\u00e4lt\u00e4neelle reitille.<\/p>\n\n\n\n Keskiviikko olikin sitten taas p\u00e4\u00e4osin kotikonttorip\u00e4iv\u00e4, vaikka k\u00e4vinkin pikaisesti p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 autolla toimistolla. Ilta meni nuormikonajossa ja tavaroiden pakkailussa tulevaa reissua silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en, joten treenit j\u00e4iv\u00e4t t\u00e4lt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 v\u00e4liin.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s torstaista tuli lepop\u00e4iv\u00e4, kun l\u00e4hdimme puolilta p\u00e4ivin ajelemaan Juhannuksen viettoon kohti Vuokattia. Torstaina saatiin taivaalta my\u00f6s kauan kaivattua vett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Juhannuksen opitiona oli ollut Vuokatin triathlonl\u00e4ht\u00f6, mutta sateisen ja muutenkin kolean kelin vuoksi j\u00e4timme kisan v\u00e4liin ja tyydyimme vain seuraamaan sit\u00e4 rannalta k\u00e4sin. K\u00e4vin kuitenkin aamulla juoksemassa 16.4 kilometrin lenkin Vuokatin kevyenliikenteenv\u00e4ylill\u00e4. Aikaa kului vajaat 80 minuuttia, eli keskariksi tuli 4:48 min\/km. Juoksus\u00e4\u00e4 oli kyll\u00e4 melko hapekas, sill\u00e4 melkein koko juoksun ajan satoi vett\u00e4. Siit\u00e4 onkin aikaa kun viimeksi on n\u00e4in kunnolla lenkill\u00e4 kastunut. Sisu tuotti my\u00f6s perjantaille lis\u00e4ohjelmaan, kun sen vasen jalka turposi valtavaksi y\u00f6n aikana, ja l\u00e4hdimme n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 Kajaanin el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rip\u00e4ivystykseen. Kipul\u00e4\u00e4kityst\u00e4 ja antibiotteja poika sai kaiken muun l\u00e4\u00e4kityksen lis\u00e4ksi. Syy vaivaan ei selvinnyt. Illalla k\u00e4vimme Tuulin kanssa viel\u00e4 hotellin kuntosalilla tekem\u00e4ss\u00e4 kolme vartin voimatreenin.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s lauantaiaamu oli kostean oloinen, vaikkei vett\u00e4 satanutkaan kun l\u00e4hdin tekem\u00e4\u00e4n juoksulenkki\u00e4. Lenkki suuntasi Vuokatinvaaran huipulle, jossa k\u00e4vin k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 ja palasin samaa reitti\u00e4 takaisin. Matkaa kertyi 10.6 kilometri\u00e4 ja aikaa kului 52 minuuttia. Jyrkin nousuosuus oli vajaan kahden kilometrin mittainen, mutta sit\u00e4kin rapsakampi. Kokonaisuudessaan reitille tuli nousumetrej\u00e4 v\u00e4h\u00e4n vajaan 200 metrin verran, ja suurin osa tuolle parin kilometrin p\u00e4tk\u00e4lle. Juoksun p\u00e4\u00e4lle hotelliaamiaiselle ja sitten auton rattiin. Kymmenen tuntia my\u00f6hemmin saavuimme Saarisel\u00e4lle, jossa viet\u00e4mme seuraava viikko. Juoksua ja gravelointia pit\u00e4isi viikon aikana harrastaa. Koiralenkit taitavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 v\u00e4hiin, sill\u00e4 Sisun jalka on siin\u00e4 kunnossa, ettei sill\u00e4 uskalla pidemp\u00e4\u00e4 lenkki\u00e4 tehd\u00e4. Kaverin olotila tuntuu muutenkin olevan v\u00e4h\u00e4n heikko, vaikka lauantaina alkoi jo ruoka maistumaan eik\u00e4 kuumettakaan en\u00e4\u00e4 ole. Jalka on edelleen yht\u00e4 turvoksissa kuin edellisen\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Sunnuntai oli py\u00f6r\u00e4ilyp\u00e4iv\u00e4. Aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 hypp\u00e4sin gravelin selk\u00e4\u00e4n ja suuntasin kohti Ivaloa. Ivaloon p\u00e4in polkiessa tuntui olevan aika paljon alam\u00e4kiosuuksia, joten v\u00e4h\u00e4n pelotti kuinka raskaaksi takaisin polkeminen muodostuisi. Ivalon keskustaan tulessa matkaa Kiilop\u00e4\u00e4lt\u00e4 oli kertynyt 47 kilometri\u00e4, mutta jatkoin silti polkemista viel\u00e4 Inariin p\u00e4in. Tavoite olisi p\u00e4\u00e4st\u00e4 Inarij\u00e4rven rantaan ja siihen piti tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4 viel\u00e4 13 kilometrin verran. Takaisin p\u00e4in polkiessa oli kyll\u00e4 enemm\u00e4n nousua kuin tulomatkalla, mutta ei sitten kuitenkaan niin paljon kuin oletin. Vastatuuli kyll\u00e4 hidasti menoa takaisin p\u00e4in tullessa. L\u00e4mm\u00f6t olivat hellerajan yl\u00e4puolella, mutta onneksi v\u00e4lill\u00e4 aurinko meni pilven taakse. Matkaa kertyi 121 kilometri\u00e4 ja aikaa kului 4:08, eli keskinopeudeksi tuli ihan mukava 29.3 km\/h. Nousumetrej\u00e4 kertyi kuitenkin melkein 900.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Viikko 24-25\/2023 (12.-25.6.2023) Sen verran kiireist\u00e4 on ollut viimeiset pari viikkoa, ettei ole edes ehtinyt blogia p\u00e4ivitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Mutta t\u00e4ytyy nyt yritt\u00e4\u00e4 muistaa, mit\u00e4 kaikkea sit\u00e4 on tuossa ajassa tapahtunut. L\u00e4mp\u00f6\u00e4 ollaan ainakin saatu sen verran ett\u00e4 on alkanut tarkeamaan, v\u00e4lill\u00e4 … Continue reading ![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/20230617_163157-1024x419.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/20230625_114121-1024x419.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n