![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.net\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/DSC_1277.jpg\")
<\/a><\/p>\nKeskiviikkona alkoi tankkaus. Ruokapuolella se toteutettiin p\u00e4\u00e4osin makaroonilaatikolla ja nestepuolella miedolla Maximin urheilujuomalla. Illalla k\u00e4vin viel\u00e4 kokeilemassa juoksujalan vireytt\u00e4 rauhallisella reilun 5 kilometrin lenkill\u00e4. Jalka oli pelottavan raskas eik\u00e4 ainakaan nostanut itseluottamusta muutaman p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 juostavalle maratonille.<\/p>\n
Torstaina olikin sitten jo aika l\u00e4hte\u00e4 ajamaan kohti Kuopiota, v\u00e4listoppia ennen Tahkolle siirtymist\u00e4. Ennen l\u00e4ht\u00f6\u00e4 k\u00e4vimme viel\u00e4 tankkaamaasa Itsudemossa maha t\u00e4yteen sushia, paistettua nuudelia yms. Ajomatkalla v\u00e4h\u00e4n karkin sy\u00f6nti\u00e4 ja illalla hotellihuoneeseen pizzat. Urheilujuomaa viel\u00e4 koko p\u00e4iv\u00e4n siihen kylkeen. Loppujen lopuksi tuo tankkaaminen ei ole kovin miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 hommaa, koko ajan huono olo kun maha niin t\u00e4ynn\u00e4 ja kus-pissalla saa k\u00e4yd\u00e4 ihan jatkuvasti.<\/p>\n
Perjantai oli ruokailun suhteen jo normip\u00e4iv\u00e4, poislukien hotelliaamiainen. Ajelimme heti aamup\u00e4iv\u00e4sti Tahkolle, jossa ensit\u00f6ikseni k\u00e4vin rekister\u00f6itym\u00e4ss\u00e4 kisaan. Rekister\u00f6innin yhteydess\u00e4 sain kisarepun, joka sis\u00e4lsi transitio-pussit, numerolapun ja numerotarrat, sek\u00e4 jotain mainoskr\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen majoittuminen m\u00f6kkiin ja sitten tutustumaan uimaveteen. Uimme kilometrin verran uintiosuuden maalipaikan ja Tahkolahden ylitt\u00e4v\u00e4n sillan v\u00e4liss\u00e4. Uinti tuntui ihan hyv\u00e4lt\u00e4 ja lasitkin pitiv\u00e4t. Illalla k\u00e4vin viel\u00e4 testaamassa vajaan puolen tunnin py\u00f6r\u00e4lenkill\u00e4 py\u00f6r\u00e4n toimivuuden. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen pitikin pakata transitio-pussit ja laittaa py\u00f6r\u00e4 check-in -kuntoon ja vied\u00e4 menopeli ja pussit vaihtoalueelle. Illalla k\u00e4vimme viel\u00e4 sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 Tahkon Spassa pasta-annokset (oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vaikeaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ravintolaa, josta saisi pastaa. Pizzaa ja hampurilaista kyll\u00e4 olisi ollut tarjolla joka paikassa). Sitten ilta alkoikin olla siin\u00e4 mallissa, ett\u00e4 piti alkaa suunnitelemaan y\u00f6puulle menemist\u00e4, sill\u00e4 aamulla kello soisi 4:45.<\/p>\n
Lauantaiaamuna sis\u00e4inen kello her\u00e4tti viisi minuuttia ennen k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4. Ei auttanut muuta kuin menn\u00e4 puuron keittoon ja aamupalan sy\u00f6ntiin. Olo oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n levollinen. Kaksi vuotta aiemmin kun s\u00f6in aamiaista ennen ensimm\u00e4isen puolikkaani l\u00e4ht\u00f6\u00e4 Joroisilla, niin ruoka ei maistunut laisinkaan ja k\u00e4detkin melkein t\u00e4risi. Nyt oli ihan ok fiilis. Toki j\u00e4nnitti, mutta ei liikaa. Seuraavaksi t\u00e4ytin viritetyn aeropulloni noin puolella litralla Maximin geeli\u00e4 sek\u00e4 0.75 litran pullon Maximin urheilujuomaa. Kello 6 p\u00e4\u00e4si vaihtoalueelle tekem\u00e4\u00e4n viimeiset viritykset py\u00f6r\u00e4\u00e4n ja vaihtopusseihin. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa alkoi ensimm\u00e4iset s\u00e4\u00e4t\u00e4miset. Vein geelit ja juotavat py\u00f6r\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen oli tarkoitus tehd\u00e4 pieni juoksulenkki, mutta jokusen sadan metrin h\u00f6lk\u00e4n j\u00e4lkeen muistin, ett\u00e4 minullahan on suolakapselit viel\u00e4 taskussani, jotka piti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 py\u00f6r\u00e4n koteloon. Eikun takaisin. Kun olin l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 py\u00f6r\u00e4lt\u00e4 pois, kuulin kun joku laittoi py\u00f6r\u00e4mittarinsa p\u00e4\u00e4lle ja tajusin, ett\u00e4 oma mittarini oli j\u00e4\u00e4nyt m\u00f6kille. Onneksi m\u00f6kille ei ollut kuin puolisen kilsaa matkaa, joten ei muuta kuin mittarin hakuun. V\u00e4h\u00e4n kyll\u00e4 kylm\u00e4si ajatus, ett\u00e4 mittari olisi unohtunut kokonaan py\u00f6r\u00e4st\u00e4. T\u00e4m\u00e4n s\u00e4\u00e4d\u00f6n j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4sin tekem\u00e4\u00e4n pienen h\u00f6lk\u00e4n ja toteamaan, ett\u00e4 ainakin juoksujalka tuntuu ihan hyv\u00e4lt\u00e4. En\u00e4\u00e4 ei ollut muuta ohjelmassa kuin uintivermeiden ja maaliintulopussin haku m\u00f6kilt\u00e4 ja l\u00e4ht\u00f6paikalle siirtyminen.<\/p>\n Ennen kisan alkua ehdein pulahtamaan viel\u00e4 veteen ja ottamaan tuntumaa veteen ja testaamaan ett\u00e4 lasit pit\u00e4v\u00e4t. Kaikki tuntui olevan ok. Siitten siirtyminen l\u00e4ht\u00f6alueelle pitk\u00e4n jonon p\u00e4\u00e4h\u00e4n odottamaan uinnin l\u00e4ht\u00f6\u00e4. L\u00e4ht\u00f6karinassa oltiin kuin sillit suolassa, koronaet\u00e4isyyksist\u00e4 ei ollut tietoakaan. Tosin se ei siin\u00e4 kohtaa huolestuttanut, huolena, tai paremminkin j\u00e4nnityksen kohteena oli kohta veteen pulahtaminen ja ennenkokematon 3.8 kilometrin avovesiuinti. Uintikeli tosin oli ihan hyv\u00e4. V\u00e4h\u00e4inen etel\u00e4tuuli ei oikein sopinut reitilla ja veden l\u00e4mp\u00f6kin oli sopiva 20.4 astetta. Mit\u00e4\u00e4n huolta ei siis olisi pit\u00e4nyt olla, mutta pient\u00e4 j\u00e4nsk\u00e4tyst\u00e4 oli kyll\u00e4 mahassa. Rolling start alkoi klo 7:45. Omaa veteen p\u00e4\u00e4sy\u00e4 jouduin odottelemaan kymmenisen minuuttia kun veteen p\u00e4\u00e4si 5 sekunnin v\u00e4lein vain 5 (vai oliko kuusi, tai nelj\u00e4 – ei pystynyt kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tuollaiseen asiaan huomiota) uimaria kerralla. Kun p\u00e4\u00e4sin veteen niin j\u00e4nnitys h\u00e4visi samalla hetkell\u00e4. Keskittyminen siirtyi uimiseen ja yritykseen nauttia menosta ja siit\u00e4, ett\u00e4 nyt kisa oli k\u00e4ynniss\u00e4.<\/p>\n Kuva V Litmo<\/p><\/div>\n Uinti l\u00e4hti liikkeelle ihan mukavasti, tilaa tuntui olevan, lasit pitiv\u00e4t ja uinti tuntui rennolta. Vaikka ensimm\u00e4inen 1500 m piti olla my\u00f6t\u00e4tuulta, niin uimarimassa kuitenkin nostatti sen verran aallokkoa, ettei se my\u00f6t\u00e4tuuleen uinnilta tuntunut. Pienen uinnin j\u00e4lkeen porukka alkoi v\u00e4h\u00e4n kasaantumaan ja l\u00e4psimisi\u00e4 alkoi tulla puolin ja toisin. En antanut sen h\u00e4irit\u00e4 vaan hain vain omaa paikkaani tai sopivan oloista peesi\u00e4. P\u00e4\u00e4osin sain kuitenkin uida ihan rauhassa hyv\u00e4ss\u00e4 tilassa. 1500 metrin j\u00e4lkeen k\u00e4\u00e4nnyttiin 90 astetta vasempaan. Sitten uitiin n. 200 metri\u00e4 Tahkolahden toiseen reunaan ja suuntasimme takaisin kohti l\u00e4ht\u00f6paikkaa ja ennen kaikkea kohti maalia. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa tuntui ett\u00e4 “eik\u00f6h\u00e4n t\u00e4m\u00e4 t\u00e4st\u00e4”. Uinti tuntui ihan rennolta eik\u00e4 ongelmia ollut. Noin 2500 metrin kohdilla tuli silta n\u00e4kyviin, jonka alta pit\u00e4isi uida ja jonka j\u00e4lkeen olisi en\u00e4\u00e4 500 metri\u00e4 uimista, sama 500 m joka edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuli uitua. Sillan n\u00e4keminen nostatti entisest\u00e4\u00e4n fiilist\u00e4 ja uskoa “hengiss\u00e4 selvi\u00e4miseen”. Sama uintirytmi jatkui, silta tuli ja meni, ja nyt n\u00e4kyi jo uinnin maalipoijut. Winner. Viimeinen 500 metri\u00e4kin meni ilman ongelmia. Tosin viimeisill\u00e4 metreill\u00e4 sain melkein jonkun kantap\u00e4\u00e4st\u00e4 leukaan, mutta se meni onneksi v\u00e4h\u00e4n ohi. Viimeinen kymmenen metri\u00e4 piti kahlata vedess\u00e4 kun k\u00e4det alkoivat ottaa pohjaan kiinni. Uintimatkaa kertyi Polarin mittarin mukaan tasan 4000 metri\u00e4. Varmaankin v\u00e4h\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 lenkki\u00e4 tuli, mutta tulikohan ihan noin paljon. Uintiaikani oli 1:23:32, joka oli sarjassani (M45-49) 67. eli hieman puolenv\u00e4lin huonommalla puolen. Tosin tavoiteaikani oli 1:30, joten siihen n\u00e4hden ihan hyv\u00e4 uinti. Huippu se olisi ollut, jos tuo ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen 200 m olisi j\u00e4\u00e4nyt tekem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n Ainoa ongelma uinnissa oli, ett\u00e4 viimeisen puolentoista kilometrin ajan oli ollut aivan armoton pissah\u00e4t\u00e4, mutta nyt siit\u00e4kin p\u00e4\u00e4sisi eroon. Heti vedest\u00e4 nousemisen j\u00e4lkeen ilmeni ensimm\u00e4inen huolen aihe. Mahaa alkoi polttamaan ihan viet\u00e4v\u00e4sti. Suuntasin heti vaihtoalueen Bajamaja-rivist\u00f6lle, mutta siell\u00e4 oli t\u00e4ytt\u00e4 ja jouduin jonottamaan v\u00e4h\u00e4n aikaan. Jonottaessa riisuin m\u00e4rkk\u00e4rin pois ja melkein heti sen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4sinkin istunnolle. Pissah\u00e4t\u00e4 h\u00e4visi, mutta mahan polte ei. Onneksi edess\u00e4 oli py\u00f6r\u00e4osuus eik\u00e4 juoksu. Py\u00f6r\u00e4lle p\u00e4\u00e4sty\u00e4ni oli my\u00f6s v\u00e4h\u00e4n s\u00e4hl\u00e4yst\u00e4, kun ensin aloin katsomaan v\u00e4\u00e4r\u00e4n kisanumeron pussia\u00a0 ennen kuin huomasin olevani v\u00e4\u00e4r\u00e4n, joskin samanlaisella setupilla olevan py\u00f6r\u00e4n kohdalla. Vain metrin pieless\u00e4. Py\u00f6r\u00e4ilypaita p\u00e4\u00e4lle, taskuihin Blokseja ja puoliksisy\u00f6ty energiapatukka. Kyp\u00e4r\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n, jalkojen kuivaus, sukat jalkaan ja py\u00f6r\u00e4ilykeng\u00e4t my\u00f6s. Numerolappu meinasi unohtua pussin pohjalle, mutta huomasin ottaa sen sielt\u00e4 ennen kuin aloin sullomaan uintivarusteita samaan pussiin. Sitten vain pienell\u00e4 h\u00f6lk\u00e4ll\u00e4 py\u00f6r\u00e4ilyn l\u00e4ht\u00f6viivalle ja py\u00f6r\u00e4n selk\u00e4\u00e4n. Seuraava osio saisi alkaa. Ensimm\u00e4iseen vaihtoon kului aikaa 7:56. Aika paljon, mutta tarkoitus ei ollutkaan kiirehti\u00e4.<\/p>\n Kuva V Litmo<\/p><\/div>\n Py\u00f6r\u00e4ilyosuus alkoi ihan mukavissa olosuhteissa. Aurinko paisteli, l\u00e4mp\u00f6\u00e4 oli ehk\u00e4 18 astetta. Etel\u00e4tuuli oli tosin alkanut voimistumaan. Reitti kulki siten, ett\u00e4 ensin poljettiin 5 kilometri\u00e4 Varpaisj\u00e4rven tielle, sitten k\u00e4\u00e4nnyttiin kohti Varpaisj\u00e4rve\u00e4 ja sielt\u00e4 parikymment\u00e4 kilometri\u00e4 kohti Siilinj\u00e4rve\u00e4, jossa tehtiin U-k\u00e4\u00e4nn\u00f6s ja samaa reitti\u00e4 takaisin, mutta v\u00e4h\u00e4n Tahkon risteyksen ohi kohti Nilsi\u00e4\u00e4. N\u00e4it\u00e4 kierroksia oli kaksi ja sitten 5 kilometrin siirtym\u00e4 takaisin vaihtoalueelle. Matkana siis 180 kilometri\u00e4 (tai tarkka mitta kuulemma pit\u00e4isi olla 180.2 km). J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n mukaan nousumetrej\u00e4 olisi n.1100 m, oma mittarini n\u00e4ytti 1360 m. Huoltopisteit\u00e4 reitill\u00e4 oli kolme, eli kahden kierroksen aikana yhteens\u00e4 kuusi (20 km, 50 km, 72 km, 110 km, 140 km 162 km).<\/p>\n Oma tankkaussuunnitelmani py\u00f6r\u00e4ilyn ajaksi oli, ett\u00e4 10 minuutin v\u00e4lein energiaa, joko geeli\u00e4 tai Blokseja ja nestett\u00e4 p\u00e4\u00e4lle. Kerran tunnissa yksi suolakapseli. Ihan en suunnitelmassa p\u00e4\u00e4ssyt. Kaikki geelit sain alas, mutta 18:sta Bloksista sain alas vain puolet. Suolakapseleita meni varmaankin riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4, mutta nestett\u00e4 ei kulunut kuin maksimissaan 2,5 litraa ja sekin oli p\u00e4\u00e4asiassa vett\u00e4.<\/p>\n Tavoitteeni oli p\u00e4\u00e4st\u00e4 190 – 200 Watin keskitehoihin siten, ett\u00e4 kovin pitk\u00e4aikaisia ylityksi\u00e4 tuohon haarukkaan ei tulisi. Yritin my\u00f6s ajaa mahdollisimman paljon satulasta ja vain takamuslepuutusta putkelta. N\u00e4m\u00e4 tavoitteet sainkin toteutettua melko hyvin, sill\u00e4 py\u00f6r\u00e4ilyn keskitehot olivat 192W ja “standing time” oli 8:30.<\/p>\n Py\u00f6r\u00e4ily l\u00e4hti k\u00e4yntiin siis hyviss\u00e4 olosuhteissa, ja ainoa ik\u00e4v\u00e4mpi puoli oli vatsan polttaminen. Piti vaan toivoa ettei se pahentuisi ja pystyisi ottamaan energiaa suunnitellusti sis\u00e4\u00e4n. 24 km:n ajon j\u00e4lkeen Varpaisj\u00e4rvell\u00e4 reitti k\u00e4\u00e4ntyi kohti etel\u00e4\u00e4 ja vastatuuli tuli kiusaksi. Tehoja piti seurata nyt entist\u00e4kin tiukemmin. 43 kilometrin kohdalla, reipasvauhtisessa alam\u00e4ess\u00e4, kun ei ollut en\u00e4\u00e4 j\u00e4rke\u00e4 nostaa poljinkadenssia, vedin itseni pieneksi muna-asentoon. Samalla kuitenkin l\u00f6in kyp\u00e4r\u00e4n visiirin juomalaitoksestani t\u00f6rr\u00f6tt\u00e4v\u00e4\u00e4n letkuun ja magneeteilla kiinni ollut visiiri tippui syliini. Sen verran kova oli vauhti etten uskaltanut irroittaa toista k\u00e4tt\u00e4ni tangosta visiiri\u00e4 kohti, vaan toivoin ett\u00e4 se pysyisi syliss\u00e4ni. Not. Sinne se putosi keskelle tiet\u00e4. Loppumatka ajeltiin sitten ilman visiiri\u00e4 tai muuta silm\u00e4suojaa ja toivottiin, ettei mihink\u00e4\u00e4n isompaan p\u00f6rri\u00e4isparveen osuisi. Silm\u00e4t olivat kovilla.<\/p>\n 45 kilometrin kohdalla tehtiin U-k\u00e4\u00e4nn\u00f6s ja seuraava reilu 20 kilometri\u00e4 olikin sitten mukavaa my\u00f6t\u00e4tuuliosuutta. Varpaisj\u00e4rvi – Nilsi\u00e4 -v\u00e4li oli kahdenkymmenen kilometrin p\u00e4tk\u00e4 ja taas puolestaan enemm\u00e4n vastatuulip\u00e4tk\u00e4\u00e4. Py\u00f6r\u00e4ilyreitin varrella ei kauheasti kannustajia ollut kuin huoltopaikkojen yhteydess\u00e4, mutta Tahkon risteysalueelle oli kertynyt mukavasti katsojia. Toiselle kierrokselle p\u00e4\u00e4si l\u00e4htem\u00e4\u00e4n taas my\u00f6t\u00e4tuulen siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4, mutta j\u00e4lleen Varpaisj\u00e4rven k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen j\u00e4lkeen vastatuuli jopa ensimm\u00e4ist\u00e4kin kierrosta kovempi – tai ainakin se silt\u00e4 tuntui.<\/p>\n Kuva V Litmo<\/p><\/div>\n Vatsapoltot eiv\u00e4t olleet matkan aikana h\u00e4vinneet, mutta ei onneksi pahentuneetkaan. Uusi vaiva tuli kun noin 125 kilometrin kohdalla oikean reiden l\u00e4hent\u00e4j\u00e4lihas veti kramppiin. Kramppi helpotti kun ajoi v\u00e4h\u00e4n aikaa putkelta. Kymmenen kilometri\u00e4 eteenp\u00e4in ja vasen l\u00e4hent\u00e4j\u00e4 teki saman. Krampit eiv\u00e4t kest\u00e4neet kovin pitk\u00e4\u00e4n, mutta tulivat loppumatkan aikana viel\u00e4 jokuseen otteeseen. Sin\u00e4ns\u00e4 ne eiv\u00e4t haitannut polkemista, mutta kipe\u00e4\u00e4 teki. L\u00e4hinn\u00e4 pelk\u00e4sin, ett\u00e4 miten krampit vaikuttaa juoksemiseen. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n vasen olkap\u00e4\u00e4 ei oikein tyk\u00e4nnyt nojailusta. En nyt muista miss\u00e4 kohtaa kivut alkoivat, mutta k\u00e4tt\u00e4 sai py\u00f6ritell\u00e4 ja venytell\u00e4 aika-ajoin. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 samat vaivat ilmeniv\u00e4t kisassa kuin mit\u00e4 treeneiss\u00e4kin on ollut. En usko ett\u00e4 ne vaikutti py\u00f6r\u00e4ilyvauhtiin mitenk\u00e4\u00e4n, kipua se vaan oli. Viimeisell\u00e4 parilla kympill\u00e4 tie oli ajoittain m\u00e4rk\u00e4, eli vett\u00e4 oli satanut, mutta niskaan sit\u00e4 ei py\u00f6r\u00e4ilyn aikana minulle tullut. Py\u00f6r\u00e4aikani oli 5:40:47, eli keskari oli 31,7 km\/h. Ei ihan sit\u00e4 mit\u00e4 toivoin, mutta noilla wateilla ei kovempaa p\u00e4\u00e4ssyt. Keskisyke oli 137 bpm. Sijoitukseni nousi sarjassani uinnin j\u00e4lkeisest\u00e4 67.:st\u00e4 52.:ksi.<\/p>\n Toinen vaihto oli l\u00e4hes yht\u00e4 hidas kuin ensimm\u00e4inenkin. J\u00e4lleen tuhraantui 7:30 aikaa. Vatsa oli edellen outo ja jouduinkin k\u00e4ym\u00e4\u00e4n j\u00e4lleen Bajamajassa. Riisuin my\u00f6s py\u00f6r\u00e4ilypaidan pois silt\u00e4 varalta, ett\u00e4 joutuisin hypp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n usein p\u00f6nt\u00f6ll\u00e4, jolloin paidan joutuisi aina riisumaan ja pukemaan erikseen. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 jouduin my\u00f6s pakkaamaan energiaa vy\u00f6laukkuun. T\u00e4m\u00e4 tosin osottautui turhaksi, sill\u00e4 k\u00e4ytin ainoastaan j\u00e4rjest\u00e4jien ev\u00e4it\u00e4. Sitten riisuin viel\u00e4 py\u00f6r\u00e4ilysukat ja taistelin pitk\u00e4t kompressiosukat jalkaan. Jalat kramppailivat koko operaation ajan. Tiesi hyv\u00e4\u00e4 juoksulle. Siin\u00e4 sit\u00e4 aikaa taas tuhlaantui useampi ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen minuutti.<\/p>\n Juoksureitti oli vaihteleva. Osittain sorapintaista, osittain asfalttia. Kierroksia oli nelj\u00e4 ja nousumetrej\u00e4 koko reitille kertyi mittarini mukaan 475m. Pahin nousu oli aina kierroksen alussa, jossa n. 300 metrin matkalla noustiin n. 25 metri\u00e4. Golf-radan kierroksella oli sitten lis\u00e4\u00e4 vaihtelevaa maastoa. Huoltopisteit\u00e4 oli sopivasti parin kilometrin v\u00e4lein. Tarjolla oli banaania, geeli\u00e4, vett\u00e4, Gatoratea, Red Bullia ja hapotonta kolaa. L\u00e4hes joka huollolla otin v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yht\u00e4 juomatyyppi\u00e4 ja v\u00e4lill\u00e4 melkein kaikkia. Geelej\u00e4 yritin sy\u00f6d\u00e4 kaksi per kierros. Nyt pit\u00e4\u00e4 oikein kehua ja mainostaa j\u00e4rjest\u00e4jien tarjoamaa geelia. Kyll\u00e4 tippui eik\u00e4 ruvennut t\u00f6kkim\u00e4\u00e4n. Etenkin nesteen kanssa sujahti mukavasti kurkusta alas. Maurten oli merkki ja meni suoraan ostoslistalle.<\/p>\n Kun vihdoin ja viimein p\u00e4\u00e4sin juoksureitille, niin yll\u00e4tys oli suuri, kun juoksujalka tuntui tosi hyv\u00e4lt\u00e4. Jalka oli hyv\u00e4, mutta maha ei. Onneksi vatsaongelmatkin h\u00e4visiv\u00e4t jossain vaiheessa eik\u00e4 huoltopisteiden tarjonta heikent\u00e4neet vatsan kuntoa. Ensimm\u00e4inen kierros meni ihan mukavasti hieman alle vitosen vauhtia. Vett\u00e4 alkoi v\u00e4h\u00e4n tiputtelemaan taivaalta kierroksen loppuosassa, mutta ei viel\u00e4 kauheasti. Toisen kierroksen alku meni viel\u00e4 ihan hyvin, mutta kilometriajat alkoivat tippumaan pikku hiljaa viiden minuutin heikommalle puolelle. Toisen kierroksen aikana sade alkoi yltym\u00e4\u00e4n ja muuttui jossain vaiheessa ihan kaatosateeksi. Olin kyll\u00e4 toivonut vesisadetta, mutta rajansa nyt sill\u00e4kin. Tulipa ainakin pesty\u00e4 hiet ja muut suttaukset p\u00e4\u00e4lt\u00e4. Keng\u00e4t olivat likom\u00e4r\u00e4t ja melkoisia lammikoita kertyi niin asfaltille kuin soraosuuksillekin. 18 kilometrin kohdalla oli juoksun heikko hetki. Sade oli pahimmillaan, olo heikko ja paska fiilis. Tuntemukset v\u00e4h\u00e4n ihmetyttiv\u00e4t, sill\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4n aikaisemmin kaikki oli ollut ihan kunnossa. Ilmeisesti olin ottanut v\u00e4h\u00e4n liian kovin edellisen loivan yl\u00e4m\u00e4en ja se alkoi kostautumaan. Jatkuva edell\u00e4 menij\u00f6iden ohittelu antoi kyll\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 fiilist\u00e4, mutta kostautui ehk\u00e4 my\u00f6s liian kovana yritt\u00e4misen\u00e4, jolloin oma suorittaminen h\u00e4iriintyi. Onneksi huono hetki h\u00e4visi yht\u00e4 nopeasti kuin tulikin. Toisen kierroksen loppu meni taas suht mukavan tuntuisesti. Kola – Gatorade – Red Bull -sekoitus antoi mukava boostin – taisi siin\u00e4 olla viel\u00e4 geelikin mukana.<\/p>\n Tahkon keskustassa oli mukavasti porukkaa kannustamassa. Oli jotenkin h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4 kuulla kannustusta vieraiden suusta omalla nimell\u00e4. Keskustassa oli my\u00f6s p\u00e4tk\u00e4, jossa juoksijoita tuli my\u00f6s vastaan. K\u00e4velij\u00f6it\u00e4 alkoi olemaan jo aika paljon, eik\u00e4 omakaan askel en\u00e4\u00e4 kovin lennokas ollut, mutta ei suurempaa hyytymist\u00e4k\u00e4\u00e4n viel\u00e4 ollut tullut, ihan kohtalaisesti rullasi. Vesisadekin alkoi loppumaan. Kolmas kierros meni sinnitelless\u00e4 ja viimeisen kierroksen alkua odotellessa. Oli helpottavaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 viimeisen kerran “varvausm\u00e4en” p\u00e4\u00e4lle. Jokusia nousuja viel\u00e4 oli, mutta pahin oli takana. Nyt sai alkaa laskeskelemaan millaisella keskivauhdilla loppukilometrit piti menn\u00e4, jotta 11 tunnin alitus toteutuisi. Oli mukava n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 kyseinen kilometriaika kasvoi kilometri kilometrilt\u00e4. 33,5 kilometrin kohdalla valahti kylm\u00e4 hiki niskaan, kun totesin ett\u00e4 oikea takareisi alkaa vet\u00e4m\u00e4\u00e4n selv\u00e4stikin kramppiin. Ei hyv\u00e4, ei ollenkaan. Pys\u00e4hdyin pariksi sekunniksi venyttelem\u00e4\u00e4n sit\u00e4 ja sainkin krampin talttumaan, eik\u00e4 se en\u00e4\u00e4 loppumatkalla uusiutunut. 39 kilometrin kohdalla alkoi jo tuntumaan ett\u00e4 ei perskule, kyll\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 maaliin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, kun loppumatka on viel\u00e4 tasaista tai alam\u00e4ke\u00e4. Kellokin n\u00e4ytti ihan hyv\u00e4\u00e4, joten siihen ei tarvinnut keskitty\u00e4. Nyt vaan askel kerralla eteenp\u00e4in kohti maalia. 500 metri\u00e4 ennen maalia, kun viimeist\u00e4 kertaa tulin Tahkolahden ylitt\u00e4v\u00e4lle sillalle, muistin ett\u00e4 nyt pit\u00e4\u00e4 nauttia. Musiikki pauhaa, kuuluttaja ottaa vastaan maaliintulijoita, yleis\u00f6 hurraa, savukoneet suhisee, k\u00e4det yl\u00f6s ja viimein tulee ne pitk\u00e4\u00e4n odotetut sanat “Tomi, you are an Ironmaaaaan”. Herkk\u00e4 hetki kun liike loppuu.<\/p>\n Yht\u00e4 herkk\u00e4 hetki on viimeksi ollut, kun Turussa tuli alitettua ensimm\u00e4isen kerran maralla kolme tuntia. Nyt aikaa kului 3:34:13, eli ihan suunniteltuun 3:30 alitukseen ei tullut p\u00e4\u00e4sty\u00e4. Tosin se olikin vain suunnitelma, eik\u00e4 oikein perustunut mihink\u00e4\u00e4n, kun ei ollut aiempaa kokemusta t\u00e4llaisesta. P\u00e4\u00e4asia ett\u00e4 k\u00e4vell\u00e4 ei tarvinnut yht\u00e4\u00e4n eik\u00e4 muutenkaan isompia ongelmia juoksun aikana ollut. Keskisykekin pysyi melko hyvin tavoitellussa, ollen 137 bpm (tosin jokusia katkoja mittauksessa oli, joten 140 voi olla l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 totuutta). Loppuaika 10:53:59 ja sijoitus sarjassani oli 31.<\/p>\n Maaliintulon j\u00e4lkeen mitallin nouto, ja ruoka- ja juomajonoon. Ruoka tosin ei maistunut viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa laisinkaan, joten kilometrin raahautuminen m\u00f6kille ja l\u00e4mpim\u00e4\u00e4n saunaan p\u00e4\u00e4si alkamaan. Huolto pelasi siis loppuun asti. Saunan j\u00e4lkeen k\u00e4vin hakemassa vaihtoalueelta py\u00f6r\u00e4n ja muut kamppeet pois, ja samalla kannustamassa koko rahalla nauttivia kilpailijoita.<\/p>\n Y\u00f6ll\u00e4 ei paria tuntia enemp\u00e4\u00e4 tullut nukuttua kun kone k\u00e4vi ja jalkoja s\u00e4rki. Y\u00f6sy\u00f6mist\u00e4kin tuli harrastettua kun vihdoin alkoi tekem\u00e4\u00e4n ruokaakin mieli. Sunnuntain automatka kotiin oli my\u00f6s melko tuskainen, kun jalkoja s\u00e4rki ja v\u00e4sytti, mutta untakaan ei oikein saanut. Onneksi Tuuli jaksoi ajaa koko kotimatkan.<\/p>\n Onnistunut kisa. Kriittinen min\u00e4 antaa arvosanaksi 9.5. Uinnin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen 200 m pois ja vaihdot reippaammiksi, niin 10 minuuttia olisi ajasta l\u00e4htenyt helposti pois. Juoksussa jalkojen iskukest\u00e4vyys v\u00e4h\u00e4n petti – kev\u00e4\u00e4n ja kes\u00e4n juoksum\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat olleet kuitenkin melko maltillisia. Py\u00f6r\u00e4ily meni ihan suunnitelmien mukaan, tuohon s\u00e4\u00e4h\u00e4n ja reittiin ei n\u00e4ill\u00e4 reisill\u00e4 kovempaa menn\u00e4. That’s all folks… ehk\u00e4 joskus uudestaan.<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Viikko 32\/2021 (9.-15.8.2021) On sit\u00e4 odotettukin, ett\u00e4 tuon otsikon saisi kirjoittaa. Itseasiassa odotusta on ollut jo puolentoista vuoden ajan. Tuolloin ilmoittauduin kisaan, joka piti pit\u00e4\u00e4 jo vuosi sitten, mutta pandemian vuoksi tapahtumaa siirettiin vuodella eteenp\u00e4in. Tuli siis vuosi lis\u00e4\u00e4 armonaikaa … Continue reading <\/a><\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/a><\/p>\n<\/a>\u00a0<\/a><\/p>\n<\/a><\/a><\/a><\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n