![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.net\/wp-content\/uploads\/2018\/09\/DSC_00381-300x169.jpg\")
<\/p>\nViikko 39 (24.9. \u2013 30.9.2018)<\/p>\n
Lomaviikko jatkui Kiilop\u00e4\u00e4n syksyisiss\u00e4 maisemissa. S\u00e4\u00e4t olivat kerrankin suosiollisia, sill\u00e4 vaikka v\u00e4lill\u00e4 vett\u00e4kin sateli, niin ei kertaakaan silloin kuin olimme ulkoilemassa. Ja kyll\u00e4 niit\u00e4 ulkoilutunteja kertyikin ihan mukavasti – juoksua noin 6.5 tuntia, maastopy\u00f6r\u00e4ily\u00e4 9.5 tuntia ja n\u00e4iden lis\u00e4ksi koiralenkkej\u00e4 varmaan l\u00e4hemm\u00e4s pari kymment\u00e4 tuntia.<\/p>\n
Maanantaina oli vuorossa juoksulenkki. L\u00e4mp\u00f6\u00e4 oli noin 5 astetta, mutta kohtalainen tuuli sain ilman tuntumaan viile\u00e4mm\u00e4lt\u00e4. L\u00e4hdin Kiilop\u00e4\u00e4n m\u00f6kilt\u00e4mme kohti Ahop\u00e4it\u00e4. Selk\u00e4 oli taas ensimm\u00e4isen kilometrin jumissa, mutta sitten sekin vertyi ja meno muuttui rennommaksi. Ensimm\u00e4inen kolme kilometri\u00e4 oli suht tuttua polkua, mutta seuraava kolmonen Rumakurulle olikin sitten minulle uutta p\u00e4tk\u00e4\u00e4. Avotunturin suht kivikkoista polkua sai juosta. Rumakurusta suuntasin Luulammille ja sielt\u00e4 nousin kohti Kiilop\u00e4\u00e4t\u00e4. Poroaidan l\u00e4p\u00e4isyn j\u00e4lkeen k\u00e4\u00e4nnyin vasemmalle ja k\u00e4vin huiputtamassa Kiilop\u00e4\u00e4n. Huipulta laskeuduin p\u00e4\u00e4uraa pitkin takaisin keskukselle ja tein viel\u00e4 pienen lis\u00e4lenkin. 16.5 km:n lenkkiin kului melkein puolitoista tuntia ja jalat olivatkin melkoisen v\u00e4syneet lenkin j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4 oli kuitenkin pitk\u00e4st\u00e4 aikaa v\u00e4h\u00e4n m\u00e4kisempi lenkki, nousumetrej\u00e4 n.450 m.<\/p>\n
Tiistaina tuli koettua syksyn ensimm\u00e4inen pakkasaamu. Koiralenkille l\u00e4htiess\u00e4 pakkasta oli pari astetta, mutta klo 11 aikoihin kun l\u00e4hdin tekem\u00e4\u00e4n maastopy\u00f6r\u00e4lenkki\u00e4, l\u00e4mp\u00f6\u00e4 oli jo muutama aste. P\u00e4iv\u00e4st\u00e4 oli tulossa komean aurinkoinen. Kiilop\u00e4\u00e4n m\u00f6kilt\u00e4 l\u00e4hdin sotkemaan kohti Luulampia ja sielt\u00e4 suuntasin Taajoslaavulle. Parin kilsan j\u00e4lkeen eteen tuli m\u00e4r\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen suo, mutta p\u00e4\u00e4tin koittaa kuitenkin sen ylityst\u00e4. M\u00e4tt\u00e4h\u00e4lt\u00e4 m\u00e4tt\u00e4h\u00e4lle ja kivelt\u00e4 kivelle hyppien p\u00e4\u00e4sin melko kuivin jaloin suon toille puolelle. Viel\u00e4 ennen Taajoslaavua p\u00e4\u00e4sin hyppelem\u00e4\u00e4n pariin kertaan kivill\u00e4, mutta ilman pahempia sukan kastumisia viel\u00e4 selvittiin.<\/p>\n
<\/p>\n
Taajoslaavun ja Vellins\u00e4rpim\u00e4n v\u00e4linen p\u00e4tk\u00e4, noin 8 km, oli suht mukavaa maastopy\u00f6r\u00e4ilt\u00e4v\u00e4\u00e4. Etenkin puolen v\u00e4lin j\u00e4lkeen meno muuttui mukavan vauhdikkaaksikin. Edelleen sai m\u00e4tt\u00e4it\u00e4 ja kivi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, jotta keng\u00e4t eiv\u00e4t kastuisi. Ihan t\u00e4ysin en siin\u00e4 onnistunut ja Vellins\u00e4rpim\u00e4ss\u00e4 alkoikin jo varpaita v\u00e4h\u00e4n paleltamaan. Seuraava parin kilometrin p\u00e4tk\u00e4lle osui sitten viel\u00e4 pari vetisemp\u00e4\u00e4 kohtaa ja niiss\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n jalat kastuivat. Muuten reitti oli kyll\u00e4 ihan mukavan ajokelpoista. Saarisel\u00e4n keskustaan oli Luttotuvalta matkaa noin 7 km ja tuolla p\u00e4tk\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4tin, ett\u00e4 k\u00e4yn ostamassa Parioaitasta kuivat sukat, jotta loppumatka Kiilop\u00e4\u00e4lle olisi v\u00e4h\u00e4n mukavampi. Kuivat sukat jalkaan saatuani tein viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n lis\u00e4lenkki\u00e4 ja matkaa kertyi 43.5 km ja aikaa kului n. kolme ja puoli tuntia. Savusauna ja Kiilopuro tekiv\u00e4t kutaa lenkin p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n
Keskiviikolle oli luvattu vesisadetta, joten l\u00e4hdin juoksulenkille mahd. aikaisin, eli klo 9 (lomalla aikainen on v\u00e4h\u00e4n eri asia kuin arkena). M\u00f6kilt\u00e4 suuntasin kohti Sivakkaojan laavua, josta jatkoin Ruijanpolkun kautta Kakslauttaseen. Sielt\u00e4 kohti Laanilaa ja Ahop\u00e4iden kautta takaisin m\u00f6kille. Vett\u00e4 ei lenkin aikana ehtinyt satamaan, mutta kova tuuli ja kahden asteen l\u00e4mp\u00f6 olivat ihan riitt\u00e4v\u00e4 yhdistelm\u00e4. Loppumatkasta v\u00e4h\u00e4n j\u00e4nnitin Ahop\u00e4ille nousua, ett\u00e4 onko avotunturi ihan sumun peitossa, mutta onneksi ei ollut ja reitti n\u00e4kyi ihan hyvin (tosin kyll\u00e4 reitti olisi ollut muutenkin melko tuttu). Sellainen s\u00e4\u00e4 kuitenkin oli, ettei kovin pahaa haveria kannattaisi tulla, sill\u00e4 vilu olisi tullut melko pian, jos paikalleen olisi j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4. Matkaa kertyi 20 km ja aikaa kului 100 min. Nousumetrej\u00e4 oli “vain” noin 300 m.<\/p>\n
Torstaiaamup\u00e4iv\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n sateisempi ja tuuli oli my\u00f6s melko kovaa ja r\u00e4nt\u00e4\u00e4kin oli v\u00e4lill\u00e4 ilmassa. Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4 muuttui poutaiseksi ja py\u00f6r\u00e4lenkille sitten kuitenkin p\u00e4\u00e4si. M\u00f6kilt\u00e4 suuntasin kohti Nilanp\u00e4\u00e4t\u00e4 ja sielt\u00e4 Ruijanpolulle. Ajelin kuutisen kilometri\u00e4 Ruijanpolkua etel\u00e4\u00e4n p\u00e4in katsoakseni millaista polku olisi, sill\u00e4 aiemmin en ollut ko. p\u00e4tk\u00e4\u00e4 kulkenut. K\u00e4vin k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 Kopsusj\u00e4rventiell\u00e4. L\u00e4hell\u00e4 oli laavu, jota piti k\u00e4yd\u00e4 katsomassa, mutta juuri ennen laavua oli niin m\u00e4rk\u00e4 kohta, etten l\u00e4htenyt riskeeraamaan kuivia sukkiani. Edess\u00e4 oli kuitenkin paluumatka ja py\u00f6r\u00e4n mittari n\u00e4ytti paikoin jopa kahta pakkasastetta (tosin en usko, ett\u00e4 se n\u00e4ytti ihan oikein, mutta nollan tuntumassa kuitenkin oltiin). Tuo p\u00e4tk\u00e4 oli mukavan vaihtelevaa py\u00f6r\u00e4ill\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n pahaa kivikkoa ei ollut, eik\u00e4 isoja m\u00e4ki\u00e4k\u00e4\u00e4n. Muutamassa kohtaa piti hyp\u00e4t\u00e4 py\u00f6r\u00e4n sele\u00e4st\u00e4 pois, sill\u00e4 soita ylitt\u00e4v\u00e4t pitkospuut olivat sen verran huonossa kunnossa, ettei niit\u00e4 uskaltanut ajaa. Matkaa kertyi 30 km ja aikaa kului hieman alle kaksi ja puoli tuntia.<\/p>\n
![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.net\/wp-content\/uploads\/2018\/09\/DSC_00411-300x169.jpg\")
<\/p>\n
Perjantaina olikin kotiin l\u00e4hd\u00f6n aika, mutta ennen sit\u00e4 ehti k\u00e4yd\u00e4 tekem\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 juoksulenkin. Aamulla oli viitisen astetta pakkasta, mutta koiralenkin j\u00e4lkeen oltiin jo nollan tuntumassa. Suunnitelmissa oli juosta ensin Nilanp\u00e4\u00e4lle ja sielt\u00e4 Rautulammen kautta Luulammille ja sielt\u00e4 m\u00f6kille. Muutaman kilometrin juoksun j\u00e4lkeen kuitenkin Tuulin tietotoimisto soitti, ett\u00e4 Luulammella oli sen verran leve\u00e4 ja m\u00e4rk\u00e4 ojan ylitys, ett\u00e4 kuivin jaloin ei siit\u00e4 selvi\u00e4isi. P\u00e4\u00e4tin siis k\u00e4yd\u00e4 vain k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 Rautulammella ja tulla samaa reitti\u00e4 takaisin.<\/p>\n
Ensimm\u00e4inen kuusi kilometri\u00e4 oli loivaa nousua. Sitten oli pieni p\u00e4tk\u00e4 hidaskulkuista rakkaa, mutta t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4si suht rennosti juoksemaan Rautulammelle asti. Avotunturia sai juosta ja aurinko l\u00e4mmitti viel\u00e4 mukavasti, ainakin kun tuuli puhalsi sel\u00e4n takaa. Rautulammen p\u00e4\u00e4 oli taas v\u00e4h\u00e4n kivikkoisempaa ja alam\u00e4ess\u00e4 saikin menn\u00e4 melko varovaisesti. 11.5 km kertyi matkaa. Takaisin p\u00e4in tullessa sivu-\/vastatuuli alkoi viilent\u00e4\u00e4 menoa, mutta onneksi repussa mukana olevia lis\u00e4kamppeita ei tarvinnut pukea. Maisemat olivat avotunturissa upeat ja p\u00e4\u00e4sin viel\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n kun tunturissa ajettiin porotokkaa kasaan m\u00f6nkij\u00f6iden ja helikopterin avulla. Matkaa kertyi 23 km ja aikaa kului hieman p\u00e4\u00e4lle kaksi tuntia. Nousumetrej\u00e4 oli n.550 m.<\/p>\n
![\"\"](\"http:\/\/www.tomirinne.net\/wp-content\/uploads\/2018\/09\/DSC_00481-300x169.jpg\")
<\/p>\n
Kaikin puolin onnistunut Kiilop\u00e4\u00e4n reissu. Jalat kestiv\u00e4t melko hyvin. Vasen jalkapohja ei juurikaan kipuillut. Pahin kohta oli oikea akillesj\u00e4nne ja aina alkumatkoista sel\u00e4n jumi. Selk\u00e4 vertyi yleens\u00e4 kilometrin juoksun j\u00e4lkeen ja akillesj\u00e4nteenkin kanssa tuli toimeen.<\/p>\n
Lauantai oli lepop\u00e4iv\u00e4, tosin nelj\u00e4 tuntia tuli vesurin kanssa raivattua linjanalustaa tien varresta. Kyll\u00e4 siin\u00e4kin hommassa sain menut pois. Sunnuntaina k\u00e4vin tekem\u00e4ss\u00e4 16 km juoksulenkin Lamminp\u00e4\u00e4n harjulla. Pitk\u00e4st\u00e4 aikaa keskivauhti oli l\u00e4hemm\u00e4s 4:30 min\/km, pohjoisen lenkit kun olivat v\u00e4h\u00e4n rauhallisempaa tekemist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Viikko 39 (24.9. \u2013 30.9.2018) Lomaviikko jatkui Kiilop\u00e4\u00e4n syksyisiss\u00e4 maisemissa. S\u00e4\u00e4t olivat kerrankin suosiollisia, sill\u00e4 vaikka v\u00e4lill\u00e4 vett\u00e4kin sateli, niin ei kertaakaan silloin kuin olimme ulkoilemassa. Ja kyll\u00e4 niit\u00e4 ulkoilutunteja kertyikin ihan mukavasti – juoksua noin 6.5 tuntia, maastopy\u00f6r\u00e4ily\u00e4 9.5 … Continue reading