Viikko alkoi rauhallisesti treenien suhteen. Sunnuntain Pirkka painoi jaloissa sen verran paljon viel\u00e4, ett\u00e4 illalle pystyi hyv\u00e4ll\u00e4 omallatunnolla j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n muita pisneksi\u00e4 Tiistainakin viel\u00e4 ty\u00f6matkapy\u00f6r\u00e4ilyt j\u00e4iv\u00e4t v\u00e4liin, mutta illalla tuli k\u00e4yty\u00e4 jo pelaamassa sulkapallo neluria puolentoista tunnin ajan. Pohkeet olivat edellen melkoisen jumissa, mutta melko hyvin ne l\u00e4mmittelyn j\u00e4lkeen alkoi sulkapallopeliin venym\u00e4\u00e4n.\u00a0 Keskiviikkona p\u00e4\u00e4sin jo py\u00f6r\u00e4nkin p\u00e4\u00e4lle ja tein viikon ensimm\u00e4isen ty\u00f6matkapy\u00f6r\u00e4ilyn. Illalla tuli tehty\u00e4 v\u00e4h\u00e4n my\u00f6s voimatreeni\u00e4 kotona.<\/p>\n
Torstaina olin et\u00e4hommissa kotona ja k\u00e4vinkin aamup\u00e4iv\u00e4st\u00e4 tekem\u00e4ss\u00e4 8 km:n juoksulenkin. Kevyt lenkki piti tehd\u00e4, mutta j\u00e4lleen vauhti karkasi 4:35:een. Pohkeet edelleen jumissa, joten v\u00e4h\u00e4n alkoi j\u00e4nsk\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tuleeko jalat kuntoon lauantain suunnistukseen menness\u00e4. Illalla k\u00e4vin viel\u00e4 MaSun sulkapallotreeneiss\u00e4. Parin tunnin pelivuoro piti olla, mutta oikea olkap\u00e4\u00e4 kipeytyi sen verran, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pelit kesken tunnin j\u00e4lkeen. Olkap\u00e4\u00e4 on ollut taas vaihteeksi v\u00e4h\u00e4n huonommassa kunnossa. Voi olla ett\u00e4 torstain viel\u00e4kin huonompaan kuntoon vaikutti keskiviikon punttitreeni, jossa tein v\u00e4h\u00e4n uusia yl\u00e4kropan liikkeit\u00e4.<\/p>\n
Perjantaina t\u00f6iden j\u00e4lkeen l\u00e4hdettiinkin sitten kohti Tukholmaa. Laiva l\u00e4hti illalla Turusta ja maissa olimme taas aikaisin lauantaiaamuna. Tukholmasta bussilla kohti V\u00e5rstaa, jossa kisattiin t\u00e4m\u00e4n vuoden 25-manna suunnistusviesti. Hieman painetta toi osuus, jolle minut oli PunKun joukkuueessa lyk\u00e4tty. Osuus oli 24., eli miesten viimeinen ja pitk\u00e4 osuus, 8.2 km. Ei siin\u00e4 muuten olisi paineita ollut, mutta kun etuk\u00e4teen oli tiedossa, ett\u00e4 olisin yhteisl\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 klo 16 ja laiva l\u00e4htisi satamasta 19:30, niin ihan hirve\u00e4sti ei ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 aikaa mets\u00e4ss\u00e4 saanut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kahdeksan tunnin odottelun j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4sin vihdoin mets\u00e4\u00e4n. Yhteisl\u00e4ht\u00f6 laukaistiin vasta klo 16:10, eli aikataulu oli entist\u00e4kin kire\u00e4mpi. N\u00e4m\u00e4 paineet siivittikin minut suunnistuksellisesti ihan uudelle tasolle. Jukolan viestiss\u00e4 on totuttu urajuoksuun ja peesailuun. Jukolassa on kuitenkin hajontoja, joten hieman pit\u00e4\u00e4 itsekin huomata suunnistaa. T\u00e4ll\u00e4 kertaa p\u00e4\u00e4sin kuitenkin sellaiselle osuudelle, joka tiedettiin etuk\u00e4teen olevan reitilt\u00e4\u00e4n kaikille sama. Ja kun kyseess\u00e4 oli yhteisl\u00e4ht\u00f6\u00a0sek\u00e4 oli selvi\u00e4 aikataulupaineita ja juoksukuntokin oli ihan kohtalainen, niin t\u00e4m\u00e4n kertainen suunnistustaktiikkani oli t\u00f6rke\u00e4 peesailu.<\/p>\n
Ensimm\u00e4iselle rastille peesailutaktiikka toimi niin kuin pitikin. Otin vaan varmuuden vuoksi suunnan rastille ja tarkastin rastin koodin, mutta muuten seurasin vain letkan mukana. Toiselle rastiv\u00e4lille ihan sama homma. T\u00e4m\u00e4 tosin oli sen verran pitk\u00e4 rastiv\u00e4li, ett\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 piti v\u00e4h\u00e4n karttaa vilkaista, ett\u00e4 edes suurin piirtein tiet\u00e4\u00e4 miss\u00e4 kohtaa menn\u00e4\u00e4n. Rastia l\u00e4hestyess\u00e4 k\u00e4vi kuitenkin niin, ett\u00e4 letkamme sekottui toisen letkan kanssa ja pian pakka olikin aivan sekaisin eik\u00e4 seurattavia juurikaan ollut. Jonkin aikaa tuli yksin paikannettua itse\u00e4\u00e4n kartalta ja alkoi jo hieman kylm\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 n\u00e4ink\u00f6 hyv\u00e4 suunnitelma k\u00e4m\u00e4hti heti toiselle rastille. Pian kuitenkin l\u00f6ysin taas oman letkani ja my\u00f6s toinen rasti l\u00f6ytyi.<\/p>\n
Vahingosta viisastuneena otin silm\u00e4tikuksi yhden TuMen paidan ja seurasin sit\u00e4 kuin hai laivaa ja toivoin, ett\u00e4 h\u00e4n olisi edes v\u00e4h\u00e4n parempi suunnistaja kuin min\u00e4. Olin my\u00f6s melko varma, ett\u00e4 my\u00f6s h\u00e4nell\u00e4 on kiire laivalle. Viisi seuraavaa rastv\u00e4li\u00e4a tuli seurattua pelk\u00e4st\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 Turun menij\u00e4\u00e4. Letkassa oli kyll\u00e4 muutama muukin, mutta luotin TuMeen. Aina rastilta l\u00e4htiess\u00e4 yritin ottaa suunnan ja katsoa seuraavan rastin koodin, mutta v\u00e4lill\u00e4 piti vain keskitty\u00e4 pysym\u00e4\u00e4n laivan per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Kymmennen rastin kohdilla huomasin, ett\u00e4 letkamme todellinen vet\u00e4j\u00e4 olikin er\u00e4s toinen, jota Turkulainenkin vain peesaili. Kolmikkona menimme useita seuraavia rastiv\u00e4lej\u00e4 ja min\u00e4 tyydyin vain pysym\u00e4\u00e4n porukan per\u00e4n pit\u00e4j\u00e4n\u00e4. V\u00e4lill\u00e4 en ehtinyt ottaa edes suuntaa seuraavalle rastille kun yritin pysy\u00e4 kivikoisella, m\u00e4r\u00e4ll\u00e4 ja liukkaalla reitill\u00e4 veturin matkassa.<\/p>\n
Jonkin verran pummia tuli letkan vet\u00e4j\u00e4llekin, joten maaliin p\u00e4sty\u00e4mme aikaa oli mennyt noin 80 minuuttia. Vett\u00e4 oli alkanut taas satamaa ihan kunnolla ja kilpailukeskus oli muuttunut p\u00e4iv\u00e4n aikana melkoiseksi mutavelliksi. Sen verran kiire oli bussille, ett\u00e4 en ehtinyt vaihtamaan kisakeskuksessa kuin kuivan paidan p\u00e4\u00e4lleni ja sitten rinkka selk\u00e4\u00e4n ja reilun kahden kilometrin vaellukselle kohti bussia. Sen verran tiukkaa vauhtia piti pit\u00e4\u00e4, ettei kylm\u00e4 p\u00e4\u00e4ssyt yll\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n, vaikka housut, sukat ja keng\u00e4t olivat l\u00e4pim\u00e4r\u00e4t. Tulos kuitenkin saatiin ja laivaan ehdittiin, joten silt\u00e4 osin reissu oli onnistunut. Keli olisi voinut olla kyll\u00e4 kuivempikin, mutta tuulta ei onneksi ollut t\u00e4ll\u00e4 kertaa samalla tavalla kuin edellisen\u00e4 vuonna.<\/p>\n
Sunnuntaina kotiin p\u00e4sty\u00e4mme ja p\u00e4iv\u00e4unien j\u00e4lkeen tuli avattua my\u00f6s syksyn sis\u00e4py\u00f6r\u00e4ilykausi. Tunnin treeni oli perinteisen hikinen, mutta melko rankalta polkeminen tuntui. Kes\u00e4ll\u00e4 on tullut py\u00f6r\u00e4ilty\u00e4 sen verran v\u00e4h\u00e4n pitki\u00e4 matkoja, ett\u00e4 py\u00f6r\u00e4ilykunto on p\u00e4\u00e4ssyt v\u00e4h\u00e4n rapistumaan. Mutta eik\u00f6h\u00e4n se t\u00e4ss\u00e4 talven aikana taas saada kohdilleen.<\/p>\n
10 vuoden takaa<\/strong><\/p>\n Kymmenen vuoden takaisessa blogi-kirjoituksessa on n\u00e4emm\u00e4 pidetty levoviikkoa juoksusta. Jalat ovat olleet juoksukelvottomat. Taka nimitt\u00e4in oli ollut Karhunkierroksen juoksu sek\u00e4 Tuulin kanssa J\u00e4min 8 tunnin rogaining.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Viikko alkoi rauhallisesti treenien suhteen. Sunnuntain Pirkka painoi jaloissa sen verran paljon viel\u00e4, ett\u00e4 illalle pystyi hyv\u00e4ll\u00e4 omallatunnolla j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n muita pisneksi\u00e4 Tiistainakin viel\u00e4 ty\u00f6matkapy\u00f6r\u00e4ilyt j\u00e4iv\u00e4t v\u00e4liin, mutta illalla tuli k\u00e4yty\u00e4 jo pelaamassa sulkapallo neluria puolentoista tunnin ajan. Pohkeet olivat edellen … Continue reading