Eip\u00e4 saanut tauti yliotetta, vaikka viel\u00e4 viime viikonloppuna silt\u00e4 n\u00e4yttikin. Pient\u00e4 niiskutusta muutama p\u00e4iv\u00e4 oli, mutta ei se sen kummemmaksi \u00e4itynyt. Hyv\u00e4 niin, sai jatkaa reenej\u00e4 normaaliin tapaan.<\/p>\n
Viime viikon lauantain H\u00e4meen h\u00f6lk\u00e4n j\u00e4lkeen tuli pidetty\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 huilia juoksuta, mutta tiistaina ja keskiviikkona tuli taas tehty\u00e4 tunnin lenkit. Olin noina p\u00e4ivin\u00e4 ty\u00f6matkalla p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla, tarkemmin sanottuna Espoossa Otaniemess\u00e4.<\/p>\n
Tiistaina kiersin Laajalahden my\u00f6t\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Rannan tuntumassa meni mukavia hiekkapolkuja, vaikka isojen teiden kohina koko ajan korvissa olikin. Muutenkin reitti oli mukava, kun reitille ei osunut kuin yhdet liikennevalot, varmaan harvinaista kun Hesassa lenkkeilee. Pari-kolme kertaa piti varmistaa paikallisilta, ett\u00e4 onko suunta oikea, mutta muuten reittivalinnat osuivat kohdilleen.<\/p>\n
Keskiviikkoaamuna h\u00f6lkk\u00e4ilin Seurasaareen ja kiersin sen ymp\u00e4ri. Lenkki oli hikinen, vaikka vauhti oli maltillinen. Aamu oli poikkeuksellisen l\u00e4mmin, kun mittarissa oli klo 7 aikaan jo melkein parikymppi\u00e4 ja ilmankosteuskin tuntui huomattavalta. Molemmilla lenkeill\u00e4 kyll\u00e4 huomasi, ett\u00e4 viikonloppuna oli tullut tehty\u00e4 v\u00e4h\u00e4n rankempi lenkki. Pohkeet olivat viel\u00e4 jumissa ja muutenkin jaloissa painoi. Onneksi torstaina oli tunnin jalkahieronta, jossa jalkoja v\u00e4h\u00e4n availtiin.<\/p>\n
Lauantaina oli vuorossa seuraava kisa. Alkuviikosta olin p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt, ett\u00e4 jos tauti ei pahene, niin Tampereen Maratonin kympille voisi osallistua. Se voisi olla hyv\u00e4 viimeistelylenkki parin viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 juostavalle Tampereen puolimaratonille, jolle olen jo ilmoittautunut.<\/p>\n
S\u00e4\u00e4 oli kisap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 l\u00e4hes t\u00e4ydellinen. L\u00e4mp\u00f6\u00e4 muutama aste alle parinkympin ja aurinkoista. Ainoa miinus oli melko navakka tuuli, joka ainakin alkukilometreill\u00e4 osui melko hyvin vastaan. L\u00e4ht\u00f6 oli klo 11:45 Ratinan sillan alta. Asetuin eturiviin sill\u00e4 oletuksella, ett\u00e4 kyll\u00e4 sit\u00e4 kymmenen k\u00e4rjess\u00e4 pit\u00e4isi juosta. Suunnitelmani oli juosta alkukilometrit 3:50 vauhtia. Yl\u00e4m\u00e4kiosuudella vauhti voisi pari sekunttia tuosta tippua, mutta sitten pit\u00e4isi kirist\u00e4\u00e4. 38 minuutin tienoilla olevaa aikaa l\u00e4hdin tavoittelemaan.<\/p>\n
Paukusta viiden hengen porukka l\u00e4hti heti omille teilleen, mutta min\u00e4 oli sitten seuraavassa ryhm\u00e4ss\u00e4. Puolen kilsan kohdilla katsoin kellosta vauhtia ja se n\u00e4ytti tasan nelj\u00e4\u00e4, joten piti v\u00e4h\u00e4n kirist\u00e4\u00e4. Vauhti nousikin 3:45 ja kolmen kilometrin kohdalla, nousup\u00e4tk\u00e4n alussa, keskivauhti oli 3:50.<\/p>\n
Rantaperki\u00f6n loivaa nousuosuutta oli noin pari kilometri\u00e4, jona aikana keskivauhti tippui pari sekunttia. Alkup\u00e4tk\u00e4ll\u00e4 olin ohittanut jokusen juoksijan ja laskujeni mukaan olin nelj\u00e4nten\u00e4 ja kolmossijakaan ei ollut kovin monen sekunnin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Mutta ennen kutosen kyltti\u00e4 porhalsi yksi juoksija, jonka olin jokunen kilsa aiemmin ohittanut, ohitseni ja meni menojaan.<\/p>\n
Itsell\u00e4ni alkoi t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ongelmat. Jalatkaan eiv\u00e4t olleet selv\u00e4stikk\u00e4\u00e4n palautuneet edellisen viikonlopun juoksusta, mutta pelottavinta oli orastavat krampin oireen palleassa. Reilusti ennen seitsem\u00e4n kilometrin tolppaa oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 loppumatkasta ei en\u00e4\u00e4 vauhtia kiristett\u00e4isi, ja kasin kohdalla toivottiin vain, ett\u00e4 pystyisi edes juoksemaan maaliin, sill\u00e4 palleakramppi oli p\u00e4\u00e4ll\u00e4 eik\u00e4 syv\u00e4\u00e4n hengitys en\u00e4\u00e4 onnistunut kivuitta.<\/p>\n
Loput pari kilsaa tuli kuitenkin sinnitelty\u00e4. Vauhti ei onneksi juurikaan tippunut, mutta mit\u00e4\u00e4n mahdollisuuksia ei ollut sit\u00e4 kirist\u00e4\u00e4kk\u00e4\u00e4n, vaikka yksi selk\u00e4 olisi ollut edess\u00e4 juuri sopivan iskuet\u00e4isyyden p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Maaliin tulin oman kelloni mukaan ajassa 38:31, mutta j\u00e4rjest\u00e4jien tuloksissa aika oli kymmenen sekunttia enemm\u00e4n (niin kuin oli Tuulinkin aika). GPS:ni n\u00e4ytti 70 m ylimatkaa (niin kuin n\u00e4ytti Tuulinkin GPS), joten jos omaan kelloon luottaa (niin kuin teenkin), niin keskivauhtini oli 3:50.<\/p>\n
Ilman kramppia kun olisi matkasta selvinnyt ja aika olisi ollut vaikka puolikin minuuttia parempi, niin t\u00e4ysin tyytyv\u00e4inen olisin ollut, mutta nyt on v\u00e4h\u00e4n niin ja n\u00e4in. Hyv\u00e4 harjoitus t\u00e4m\u00e4 joka tapauksessa oli.<\/p>\n
Eip\u00e4 saanut tauti yliotetta, vaikka viel\u00e4 viime viikonloppuna silt\u00e4 n\u00e4yttikin. Pient\u00e4 niiskutusta muutama p\u00e4iv\u00e4 oli, mutta ei se sen kummemmaksi \u00e4itynyt. Hyv\u00e4 niin, sai jatkaa reenej\u00e4 normaaliin tapaan. Viime viikon lauantain H\u00e4meen h\u00f6lk\u00e4n j\u00e4lkeen tuli pidetty\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 huilia juoksuta, … Continue reading